Mikä on sinun työelämäsi tarkoitus?

Vastauksena otsikon kysymykseen tulee tietysti ensimmäisenä mieleen raha, sillä rahalla saa ja hevosella pääsee ja kyllähän sitä mieluummin itkee Bemarissa kuin bussissa. Pätäkkä on toki useimmalle tärkein syy työn tekemiseen, mutta vain harvalle se on itse tarkoitus. Raha motivoi tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen jälkeen tarvitaan jotain enemmän. Jotain, joka synnyttää positiivista liikettä pään sisällä – rakkautta johonkin muuhun kuin kylmään käteiseen.

Osaaminen

Jokainen on hyvä jossakin asiassa. Ammatillisesta osaamisesta voi ja pitääkin olla sopivassa määrin ylpeä. Osaamisen tunne vahvistaa ihmisen käsitystä itsestään ja vahvuuksistaan sekä luo sisäistä paloa kehittää taitojaan vieläkin pidemmälle. Koettu osaaminen antaa jo merkittävää lisäarvoa työn tekemiseen, mutta muilta saatava positiivinen palaute kantaa pitkälle ja toimii tehokkaana motivaattorina myös silloin, kun alkaa itse epäillä omia kykyjään. Kannattaa myös muistaa, että heikkoudet ovat yhtä lailla ominaisuuksia, jotka voi kääntää vahvuuksiksi. Tunnistatko esimerkiksi olevasi ujo tai arka, jota eivät turhanpäiväiset vitsit paljon naurata? Älä turhaan tunne itseäsi huonommaksi menevien ekstroverttien keskellä, vaan ajattele olevasi harkitsevan rauhallinen, jolla on kyky pysyä asiallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Kuulostaa paljon paremmalta (ja näyttää hyvältä CV:ssä), eikö?

Työn ilo, merkitys ja mielekkyys

Hoitoala on fyysisesti ja henkisesti rankkaa, kolmivuorotyö ottaa veronsa eikä palkkaus tee oikeutta työn kuormittavuudelle. Siitäkin huolimatta se vetää puoleensa paljon hakijoita ja alanvaihtajia, joille toisten auttaminen on sydämen asia. Hyvän tekemisestä saatu ilo tekee työstä merkityksellistä ja ennen kaikkea henkilökohtaisesti palkitsevaa. Epäitsekkyys vaikuttaa myönteisesti terveyteen mm. alentamalla verenpainetta ja stressiä sekä lisäämällä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Toisten auttaminen onkin tutkitusti yksi parhaimmista tavoista tehdä itsensä onnelliseksi.

Työn imu eli mielekkään työn tekeminen ja sen tuottamat onnistumisen kokemukset saavat ihmisen kukoistamaan, jolloin tilanne on selkeä tasavoitto molemmille osapuolille. Myös mahdollisuus työn sisällön ja työaikojen vaikuttamiseen sekä työssä kehittymiseen ovat aineettomia palkitsemistapoja, jotka vaikuttavat usein työhön sitoutumiseen enemmän kuin maallinen mammona.

Yhteenkuuluvuuden tunne

Ihmisellä on luontainen, vahva tarve kuulua johonkin ryhmään – työyhteisöön, perheeseen, kaveriporukkaan tai harrastusseuraan. Yhteenkuuluvuus on itse asiassa perustarpeidemme kärkisijalla, sillä se tuo elämään turvallisuutta, onnellisuuden tunteita ja sosiaalisia suhteita. Vaikka ihmiset asuvat nykyään yhä lähempänä toisiaan, yhä useampi kokee silti olevansa yksin ja erityksissä muista. Työpaikka voi olla joillekin ainoa paikka, jossa tuntee kuuluvansa joukkoon. ”Tärkein merkitys työssä on toisten ihmisten seura. – – Ainoa paikka, missä tunnen kuuluvani johonkin porukkaan, on työpaikka”, kertoo eräs Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden kyselyyn osallistunut lukija. Työpaikan hyvä me-henki viestii toimivasta yhteistyöstä, sitoutuneisuudesta, motivaatiosta ja yksilöistä välittämisestä. Jokaisella on oikeus tuntea itsensä ja työnsä tärkeäksi osana yhteistä strategiaa ja tavoitetta.

Mikä motivoi sinua nousemaan joka aamu uuteen työpäivään? Entä mitä uusia positiivisia puolia voisit löytää niin itsestäsi kuin työstäsi? Ehkä pieni etsintä vie sinut lähemmäksi oman työelämäsi tarkoitusta.

Lähteet:

Do unto others or treat yourself? The effects of prosocial and self-focused behavior on psychological flourishing. Nelson, S. K., Layous, K., Cole, S. W., & Lyubomirsky, S. (2016). Emotion, 16(6), 850–861.

”Työ antaa jotain sellaista, mitä rahalla ei voi korvata” Työterveyslaitos. 18.3.2016.

Pidetään teidänkin työntekijänne toiminta- ja työkykyisinä maailman ja työelämän muutoksissa.