Hyvinvointianalyysi mukana nostamassa myyntikatetta ja vähentämässä työterveyden kustannuksia

Firstbeat-tarina: HR4

Hyvinvointianalyysi herätti henkilöstö- ja asiakaskokemusyritys HR4:n henkilöstön kiinnittämään enemmän huomiota omaan hyvinvointiin. Vuoden aikana yrityksen myyntikate nousi yli 10 prosenttia ja työterveyshuollon kustannukset laskivat.

Kiinnostus oli jo ehtinyt levitä HR4:n henkilöstön keskuudessa, kun koko henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta osallistua Firstbeat Hyvinvointianalyysiin syksyllä 2014.

HR4 oli alkanut tarjota stressiä ja palautumista sykevälivaihtelun avulla mittaavia Hyvinvointianalyyseja asiakkailleen edellisenä keväänä ja johtoryhmä oli vakuuttunut mittauksen vaikuttavuudesta.

– Totesimme sen olevan yksi hyvä työkalu myös oman henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Meillä on yrityksenä vahva halu pitää henkilöstöstämme hyvää huolta. Etsimme ja kokeilemme jatkuvasti uusia keinoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen, HR4:n henkilöstöjohtaja Nina Koskela kertoo.

Syksyllä 2014 järjestetyn alkuinfon jälkeen yli puolet henkilöstöstä lähti mukaan analyysiin. Itse mittaus kesti kolme vuorokautta. Tämän jälkeen Firstbeatin asiantuntijat kävivät yritystasolla ja liiketoimintayksikkötasolla tulokset läpi. Jokainen Hyvinvointianalyysiin osallistunut sai henkilökohtaisen raportin, jonka analysoimisessa auttoivat HR4:n omat hyvinvointiasiantuntijat.  – Tulokset olivat pääosin tosi hyviä. Kehityskohtana monen tuloksissa nousi kuitenkin palautuminen työpäivän aikana, Koskela kertoo.

Tulosten pohjalta HR4 pyrki kehittämään seuraavan vuoden aikana henkilöstön hyvinvointia tietoiskuihin, valmennuksin ja teematempauksin.

– Pelkkä mittaus ei riitä. Jotta omaa tilannetta voi kehittää, tarvitaan lisäksi sisäistä motivaatiota ja tietoa. Järjestimme tietoiskuja ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta ja valmennustilaisuuksia mindfulnessista, aivokunnosta sekä työssä jaksamisesta. Meillä oli erilaisia kampanjoita liittyen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin joihin kannustettiin osallistumaan leikkimielisillä kilpailuilla. Kannustimme pitämään kävelykokouksia ja kiinnittämään huomioita työasentoihin. Lisäksi panostimme myös fyysiseen työympäristöön hankkimalla lisää säädettäviä työpöytiä, jumppapalloja ja muita jumppavälineitä, Koskela kertoo.

Hyvinvointianalyysi auttoi tunnistamaan omaan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

HR4:n henkilöstön työ vaihtelee paljon työnkuvan ja asiakasprojektien mukaan: osa tekee jatkuvasti töitä asiakkaiden tiloissa, osa reissaa paljon ja jotkut tekevät perinteisempää toimistotyötä omassa toimistossa näyttöpäätteen ääressä. Hyvinvointianalyysin avulla jokainen oppi omasta arjestaan eniten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät.

HR4:ssä seniorikonsulttina työskentelevä Paula Sihtola-Solatie on tehnyt Hyvinvointianalyysin jo kolme kertaa ja analysoinut useita HR4:n asiakkaille tehtyjen mittauksia. Omasta mittauksestaan Sihtola-Solatie kertoo saaneensa helpottavaa tietoa unesta ja liikunnasta.

– Tunnen usein nukkuvani huonosti. Mittausjakson ensimmäisenä aamuna tunsin taas nukkuneeni kehnosti, mutta raportin mukaan olinkin palautunut yön aikana hyvin. Se oli helpotus, enää ei tarvitse stressata nukkumisesta. Vaikka aamulla tuntisi nukkuneensa huonosti, uni on voinut silti olla palauttavaa, Sihtola-Solatie kertoo.

Toinen Sihtola-Solatietä ilahduttanut havainto oli tavanomaisen sauvakävelylenkin kuntoa kehittävä vaikutus. – Oli kiva todeta, että oma arkinen urheilusuoritus on tehokas ja hyväksi kunnolle.

Sihtola-Solatien mittaustuloksissa ei näkynyt hälyttäviä punaisia stressipiikkejä. Palautumista työpäivän aikana oli aika vähän, mutta yön uni riitti palautumaan edellisestä päivästä hyvin.

Vähäinen tai olematon palautuminen työpäivän aikana on yksi yleisimmistä arjen puutteista, jonka Hyvinvointianalyysi nostaa esiin. Se on näkynyt myös HR4:n asiakkaille tekemissä mittauksissa.

– Ihmiset palautuvat keskimäärin todella vähän työpäivän aikana. On toki niitä, joilla palautumista näkyy paljon, mutta suurimmalla osalla sitä ei ole ollenkaan, Sihtola-Solatie kertoo.

Miten ja milloin kukakin palautuu, on hyvin yksilöllistä. Hyvinvointianalyysin avulla jokainen voi oppia omat palauttavat hetket, joista saa lisää energiaa päivään.

– Se voi olla pieni juttu keskellä työpäivää: mene rauhassa lounaalle työkavereiden kanssa tai ota hetki aikaa itselle. Älä ole koko ajan käytettävissä, Sihtola-Solatie sanoo.

HR4-sihtola-solatie-ja-koskela

Nina Koskela (vas.) ja Paula Sihtola-Solatie näkevät Työkykykartoitusn tuomat konkreettiset hyödyt.

Hän kertoo esimerkin työkaveristaan, joka oli stressannut ajanhukalta tuntunutta pitkää päivittäistä työmatkaa bussilla. – Raportissa bussimatka näkyikin päivän ainoana palauttavana hetkenä. Sillä oli tärkeä paikkansa työpäivässä.

Myös henkilöstöjohtaja Koskela muistaa yhden työkaveriltaan kuulemansa esimerkin yllättävästä palauttavasta hetkestä. – Eräällä HR4:läisellä exceleiden vääntäminen näkyi mittauksessa palauttavana.

Seurantamittaukset kertoivat kestävästä kasvusta

Vuosi ensimmäisten Hyvinvointianalyysin jälkeen HR4:läiset halusivat nähdä miten hyvinvoinnin eteen tehty työ oli vaikuttanut henkilöstöön ja koko yritykseen. Syksyllä 2015 järjestettyyn seurantamittaukseen osallistui yli 70 % henkilöstöstä.

– Hyvinvointianalyysin tulokset olivat pitkälti samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Se oli tärkeä uutinen, koska vuoden aikana meidän myyntikatteemme ja liikevaihtomme kasvoivat yli 10 prosenttia. Myös käyttöasteemme kasvoivat. Toisin sanoen olimme tehokkaampia ja teimme parempaa tulosta, mutta silti henkilökunnan stressin ja palautumisen tasot pysyivät samalla, hyvällä tasolla, Koskela kertoo.

Taloudellisten mittareiden ohella myös yksi hyvinvoinnista kertova mittari värähti ylöspäin. Hyvinvointianalyysin alkukartoituksen kysymyksen ”Voin hyvin tällä hetkellä” ruksasi todeksi 13 prosenttia useampi HR4:läinen kuin vuotta aiemmin. Kasvanut hyvinvointi näkyi myös HR4:n talousluvuissa, sillä työterveyshuollon kustannukset pienenivät ja sairauspoissaolot vähenivät, jotka tosin olivat matalalla tasolla jo aiemmin.

– Meille on erittäin tärkeätä miten ihmiset itse kokevat työnsä, motivaationsa ja vointinsa. Myös omat henkilöstötutkimuksemme kertovat samaa tarinaa. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia mitanneen tutkimuksen mukaan vaikuttamismahdollisuudet olivat parantuneet 10 prosenttia, Koskela kertoo.

Hyvinvointianalyysi antaa sysäyksen oman hyvinvoinnin kehittämiseen

Sihtola-Solatien mukaan Firstbeatin Hyvinvointianalyysi on hyvä näkökulma yksilön ja koko työyhteisön hyvinvointiin, jonka pohjalta niitä voi kehittää tehokkaasti.

– Työelämä on tänä päivänä entistä kiireisempää ja etenkin esimiehiltä vaaditaan paljon. Tarvitaan omaa uudistumiskykyä ja toisaalta sitä, että pitäisi olla käytettävissä ja saada porukka innostumaan työelämän muutoksiin. On tärkeää, että esimiehilläkin on työkalu, jonka avulla he saavat tietoa omasta jaksamisestaan.

Hyvinvointianalyysin avulla voi tarkastaa miten oikeasti jaksaa.

– Se herättää, jos analyysi kertoo että vetää ihan liian lujaa eikä palaudu kunnolla. Mittauksen avulla on mahdollista löytää niitä tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa ja parantaa omaa palautumista, Sihtola-Solatie sanoo.

Henkilöstöjohtaja Nina Koskelan mukaan juuri näin kävi myös HR4:llä.

– Mittausten tekeminen on sysännyt ihmiset ajattelemaan enemmän omaa hyvinvointiaan ja sitä kautta pitämään itsestään parempaa huolta. Kun on vielä tuettu sitä yrityksen puolelta monipuolisesti, tulokset ovat hyviä. Hyvinvoinnin edistäminen on meillä HR4:ssä mukana arjessa jatkuvasti.