”Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta”

Huipulle pääseminen vaatii kovan työn ja rautaisen itseluottamuksen lisäksi jatkuvaa itsensä kehittämistä. Pitkän ja menestyksekkään uran taitoluistelijana tehnyt Susanna Rahkamo tuntee menestyksen salat niin huippu-urheilussa kuin työelämässä.

Tie huipulle ei ole helppo, mutta vielä vaikeampaa on siellä pysyminen, toteaa Susanna Rahkamo, joka ammattilaisurheilu-uransa jälkeen valmentaa nyt muita huipulle haluavia.

”Väitöskirjassani tutkin luovuuden, menestyksen ja huippu-urheilun yhteyttä toisiinsa. Näitä kaikkia yhdistää intohimo ja periksi antamaton työ sekä sen oman polun löytäminen, jota pitkin täytyy myös osata rohkeasti kulkea. Toisilta voi oppia paljon, mutta asiat täytyy tehdä omalla tavalla. Seurailemalla ei tulla huipuksi.”

Rahkamo työskentelee johdon konsulttina Pertec Consultingilla, jossa hänen valmennustensa avainteemoja ovat motivaatio, innostuminen, rohkeus ja menestyminen. Vaikka näitä kaikkia tarvitaan huippuasiantuntijaksi kehittymiseen, ei pitäisi silti koskaan ajatella olevansa täysin valmis.

”Siinä hetkessä, kun kuvittelet, että kaikki on hyvin, kehitys loppuu ja muut menevät kovaa vauhti ohitse. Aina on jotain, mitä voi tehdä vielä paremmin ja jos luulee, ettei ole, se kostautuu hyvin nopeasti, oli kyse sitten yksilöstä, tiimistä, organisaatiosta tai koko yhteiskunnasta.”

Johtaminen on jatkuvaa uudistumista

Työssään Rahkamo puhuu paljon itsensä johtamisesta; on vaikea johtaa muita, jos ei osaa ohjata itseään.

”Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. Moni yritys kamppailee vauhdin, digitalisaation ja globalisaation tuoman mullistuksen tuomassa ristipaineessa. On ymmärrettävä, että työskentelymme muokkaa meitä aika paljon, joten on pystyttävä uudistumaan jatkuvasti. Tunteet ja tapa toimia vaihtuvat, kenties visiokin matkan varrella, mutta työtehtävästä riippumatta jokainen on ainakin itsensä johdettavana. On siis osattava ottaa koppi omasta elämästä, tasapainon löytämisestä ja uudistumisesta – siinä mielessä jokainen tarvitsee itsensä johtamisen taitoja.”

Mutta mitä muita ominaisuuksia vaaditaan hyvältä johtajalta?

”Yli-inhimillisiä taitoja”, Rahkamo naurahtaa ja jatkaa: ”Johtajan vaikein tehtävä on se, että pitää tietää mitä pitää milloinkin tehdä. Täytyy olla hyvä hirveän monessa asiassa, mutta ihmisiä kun ollaan, niin on ymmärrettävä, että kaikki ei ole mahdollista. Pitää löytää omat vahvuudet ja vahvistaa niitä, mutta toisaalta oltava tietoinen omista heikkouksistaan ja löydettävä tiimiin monenlaisia vahvuuksia ja niitä, jotka kompensoivat omia heikkouksia.”

Rahkamo painottaa, että vaatii hyvää itsetuntoa myöntää tarvitsevansa rinnalleen sen joukon, jota viedä eteenpäin. Hierarkkisuuden sijaan hyvä johtaja rakentaa huipputiimiä ja luo positiivista fiilistä.

”On ihmisten ja asioiden johtamista – se tekee johtamisesta haastavaa. Asioiden johtaminen on helpompaa, koska asiat eivät huuda takaisin. Ihmiset taas ovat vaikeampia, sillä emme aina toimi rationaalisesti. Jokainen ihminen on erilainen eli on ymmärrettävä, mitä vaikuttamalla saa aikaan positiivisen lopputuleman: Jotta voi kutkuttaa toista, pitää tietää, mistä toinen tykkää. Johtaminen on viimekädessä sitä, että tuntee ihmiset.”

Menestyksellä on monta mittaria

Rahkamon yli 30 vuotta kestäneeseen urheilu-uraan mahtui niin voittoja kuin tappioitakin. Olympiamitalia ei koskaan tullut, mutta vaikka muiden silmissä ei olisikaan päässyt korkeimmalle huipulle, voi kaikkensa antaneena olla tyytyväinen itseensä.

”Ajattelen, että menestys on sitä, kun pystyy käyttämään oman potentiaalinsa maksimaalisesti. Menestystä voi mitata monella tavalla, mutta kaikkein tärkeintä on verrata itseään omiin tavoitteisiin ja siihen, mitä itse saavuttaa. Kehityksestä kannattaa nauttia, sillä oman potentiaalin tavoittelu on läpi elämän kestävä projekti.”

Miten epäonnistumiset voidaan sitten kääntää positiiviseksi energiaksi?

”Joku viisaampi on sanonut, että epäonnistuminen on sitä, kun emme enää opi vastoinkäymisistä. Vastoinkäymiset opettavat enemmän kuin onnistumiset. Menestykseen ei voi mennä suoraan, vaan sitä täytyy hapuilla. Epäonnistumisen jälkeen täytyy tunnistaa, mikä meni pieleen, jotta uudelleen yrittäminen on helpompaa. Tekihän Roviokin puolensataa peliä ennen kuin Angry Birds löi läpi, eli ei pidä luovuttaa, jos ei heti onnistu.”

Rahkamo kertoo, että itsensä johtaminen tuntuu monesta abstraktilta käsitteeltä, mutta kun faktat lyödään konkreettisesti pöytään, asia kolahtaa aivan eri tavalla.

”On ollut todella yllättävää, miten huonosti ihmiset tuntevat itsensä. Olemme huomanneet, että Firstbeat on erittäin hyvä väline ihmisten havahduttamiseen, sillä se auttaa reflektoimaan ja tunnistamaan omia voimavaroja. On tärkeää löytää tasapaino tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin välillä. Jos tekee maksimaalisesti tänään, huomenna on pakko tehdä vähemmän.”

Rahkamo haluaisi Suomeen innostavamman johtamisen ilmapiirin, jotta jokaisella olisi paremmat mahdollisuudet saavuttaa oma potentiaali.

”Johtajien ja yhteiskunnankin pitää auttaa siinä, että on hyvä ilmapiiri. Kun ihmiset saavat tehdä mielekästä työtä hyvässä porukassa, se motivoi heitä huomattavasti enemmän kuin raha. On tärkeää, että jokainen löytäisi intohimon kohteita ja tuntisi pystyvänsä antamaan oman panoksensa. Silloin saadaan aikaan suuria asioita.”