Hyvinvointilupaus toteutuu tiedolla, tahdolla ja tuella

tammi 7 2013 in Uutiset

Juha Koiviston opinnäytetyön tuloksissa todetaan, että Hyvinvointianalyysi edistää elämäntapamuutoksen toteuttamista. – Hyvinvointilupauksen toteuttamiseen tarvitaan henkilökohtaista tietoa, tahtoa ja tukea, toteaa Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen.

Juha Koivisto tutki terveys- ja liikunta-alan opinnäytetyössään  hyvinvointianalyysin vaikuttavuutta elämäntapamuutoksessa. Tutkimus toteutettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Sen toimeksiantajana oli Sallan kunta.

Koivisto tarkasteli kyselytutkimuksen tuloksia Prochaskan ja DiClementen transteoreettinen muutosmallin näkökulmasta. Mallissa elämäntapamuutosten nähdään tapahtuvan viiden vaiheen kautta alkaen esiharkinnasta ja harkintaan, valmisteluvaiheeseen ja lopulta toiminta- ja ylläpitovaiheisiin.

Hyvinvointianalyysi edisti tutkimukseen osallistuneiden siirtymistä liikunta-aktiivisuuden ja terveellisempien ruokailutottumusten omaksumisessa esiharkintavaiheesta toimintavaiheeseen, jossa ihminen alkaa toteuttaa elämäntapamuutosta, sekä ylläpitovaiheeseen. Stressin vähentämisessä siirtymä valmisteluvaiheesta toimintavaiheeseen ja ylläpitovaiheeseen oli selkeä.

Siirtymä edellyttää yksilöltä muun muassa tietoisuuden muutostarpeesta, halun muutoksen tekemiseen ja uuden kokeilemiseen sekä ristiriidan selvittämisen nykyisen elintavan ja muutoksen välillä. Tarvitaan myös tietoa, tukea, ohjausta, rohkaisua sekä yksilöllisiä vaihtoehtoja ja ongelmien ratkomista.

– Hyvinvointianalyysia on kiitetty sen henkilökohtaisuudesta ja siitä, että se näyttää mitattavan henkilön elämäntavat selkeästi ja monesti herättää muutoksen tarpeen. Onnistunut muutos alkaa omista lähtökohdista ja oman motivaation heräämisestä. Oikeat ohjeet, hyvä tuki ja kannustus ovat tosi tärkeitä, sanoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen.

Liikunta-aktiivisuuden lisäys onnistui

Koiviston tutkimuksessa todetaan, että Hyvinvointianalyysilla saadaan aikaan vaikuttavuutta. Positiivisia elämäntapamuutoksia tapahtui liikunta- ja ruokailutottumuksissa sekä stressin kokemisessa ja palautumisessa. Mittaukseen osallistuvat kokivat analyysin helpoksi ja hyödylliseksi. Mittauskertoja toivottiin lisää.

Opinnäytetyössä tutkittiin Hyvinvointianalyysin vaikuttavuutta Sallan kunnan hyvinvointivalmennushankkeen osana. Vastauksia oli käytössä 39 kappaletta, mikä oli 52% kohdejoukosta.

Hyvinvointianalyysi lisäsi liikunta-aktiivisuutta erityisesti niiden henkilöiden joukossa, jotka olivat ennen mittausta liikkuneet korkeintaan kerran viikossa. Ennen mittausta heitä oli kohdejoukosta 15 %, sen jälkeen luku oli 3%. Paljon hyötyliikuntaa harrastavien joukko oli kasvanut 36%:sta 58%:iin. Myös liikuntasuoritusten kesto kasvoi.

Ruokailutottumuksissa lautasmallin käyttö oli yleistynyt ja rasvojen käyttö ja energiamäärä koettiin aiempaa terveellisemmäksi.

Väsymyksen tunteet vähenivät

Stressin koki usein tai koko ajan ennen mittausta 64% ja sen jälkeen 41%. Kokoaikaista stressiä kokevia ei ollut mittauksen jälkeen lainkaan. Kokoaikaisesti itsensä väsyneeksi tuntevia ei ollut mittauksen jälkeen yhtään (ennen 3%) ja usein väsymystä tuntevien joukko pieneni 71%:sta 40%:iin.

Satu Tuominen arvioi, että väsymyksen vähenemiseen tuloksissa vaikuttaa osin se, että mitattavat ovat alkaneet liikkua enemmmän ja syödä terveellisemmin.

– Joskus jo niillä toimenpiteillä onnistutaan kerryttämään voimavaroja niin, että väsynyt ihminen saadaan ”takaisin jaloilleen”. Selkeät positiiviset tulokset stressin ja väsymyksen vähenemisestä osoittavat, että Hyvinvointianalyysi on tehokas työkalu stressinhallintaan, hän toteaa.

Yöunen määrä oli valtaosalla hyvä jo ennen mittausta. Yli 8 tuntia yössä nukkuvien joukko kasvoi 13 %:sta 24:%:iin ja 4–6 tuntia yössä nukkuvien määrä väheni analyysin jälkeen.

Erityisesti toiminta- ja ylläpitovaiheessa olevien keskuudessa muutokset palautumisen huomioinnissa olivat merkittäviä.

– Positiiviset tutkimustulokset ilahduttivat. Hyvinvointianalyysia työkseen käyttäviä asiantuntijoita tulos tuskin yllättää, mutta työantajille ja palvelun maksajlle konkreettiset tulokset vaikuttavuudesta ovat tärkeitä. Liikuntaa aikaisemmin harrastamattomien liikunnan lisääntyminen ilahdutti erityisesti, sillä usein ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ratkaisuja moititaan siitä, etteivät ne tavoita juuri niitä, jotka eniten muutoksia elämätapoihin tarvitsisivat, Tuominen sanoo.