MEDIATIEDOTE:Suomalaisten liikkuminen ei riitä kunnon ylläpitoon

huhti 17 2013 in Uutiset

Firstbeatin laajan sykevälianalyysi-aineiston mukaan keskimääräinen suomalaisten työikäisten terveysliikuntaan käyttämä aika on 10 minuuttia päivässä.

– Tulos on hälyttävä. Kymmenen minuutin päivittäinen liikunta ei riitä ylläpitämään kuntoa. Liikuntaminuutteja kerryttävät eniten aktiiviset liikkujat. Aineiston henkilöistä 45 prosenttia ei liikkunut kolmen päivän sykevälimittauksen aikana lainkaan terveysliikunnan tasolla. Terveysliikuntasuositusten täyttäminen vaatii, että liikkumaan on lähdettävä tietoisesti, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen sanoo.

Myös UKK-Instituutin kiihtyvyysmittauksiin perustuvat väestötutkimusten alustavat tulokset antavat samansuuntaisen viestin. Näissä tutkimuksissa liikunnan määrää mitattiin liikettä tunnistavalla laitteella.

– Liikuntasuositusten toteutuminen on huomattavan vähäistä. Fyysistä aktiivisuutta on ihmisten arjessa liian vähän, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari toteaa.

Satu Tuominen arvioi, että runsaasti liikkuvia ihmisiä on yhä enemmän, mutta samaan aikaan toisessa ääripäässä lähes täysin liikkumattomien joukko on kasvanut paljon.

Firstbeatin aineisto on kerätty sykevälianalyysiin perustuvien työhyvinvointipalveluiden yhteydessä. Se kattaa 47 000 päivän sykevälimittauksen yhteensä 15 400 eri henkilöltä.

– Sykevälianalyysi mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitusta sydämen sykkeen välittämistä tiedoista. Menetelmä on lähes yhtä tarkka kuin laboratoriossa tehty hapenkulutuksen mittaus. Se mahdollistaa henkilökohtaisen faktaan perustuvan tiedon elimistön toiminnasta ja sen reaktioista eri tilanteissa, kertoo Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen.

Puoli tuntia päivässä pitää kunnossa

UKK-Instituutin terveysliikunnan suositukset täyttääkseen tulisi liikkua viikon aikana yhteensä 2,5 tuntia. Päivittäisannoksina se tarkoittaa 20–30 minuuttia reippailua. Kovempitehoista liikuntaa riittää 1 tunti 15 minuuttia. Sen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi harjoiteltava kahdesti viikossa.

– Suositukset kertovat selkeästi ihmisille mitä liikunnan osalta tulisi tehdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Taustalla ovat laajat liikunnan terveyshyötyjä käsittelevät tutkimukset. Suositusten tarkoituksena on ohjata ihmisten terveyskäyttäytymistä, Tommi Vasankari kertoo.

Liikunnalla ja terveysliikunnalla on eroa. Esimerkiksi kevyt kävely, piha- ja kotityöt, marjastus, golf ja koiran ulkoilutus kyllä virkistävät ja irrottavat arjen huolista, mutta niissä normaalikuntoisen syke nousee sydänterveyttä edistävälle tasolle vain harvoin. Myös kevyt palauttava liikunta on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.

– Kodin töistä vain raskaimmat, kuten esimerkiksi lumityöt ja halkojen hakkaaminen ovat riittävän raskaita ollakseen terveysliikuntaa, sanoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari.

Terveysliikunnassa ihminen hikoilee ja hengästyy. Syke kohoaa 63 prosenttiin maksimisykkeestä ja hapenkulutus yli 40 prosenttiin maksimaalisesta suorituskyvystä.

Kuinka arkeen saadaan lisää liikettä?

Riittävän kuormittavalla liikunnalla on terveyttä lisääviä vaikutuksia sydämeen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Se edistää myös hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvä kunto parantaa vireyttä, jaksamista ja stressikestävyyttä.

– Riittävästä liikuntatehosta ei aina ole tietoa tai sitä ei tunnisteta. Hyvinvointianalyysin palautetilaisuudessa moni yllättyy siitä, että liikunta ei olekaan riittävän rasittavaa. Osalle aktiivisimmista liikkujista taas riittäisivät vähemmätkin tehot. Menetelmä vertaa tulosta henkilön omaan kuntotasoon. Sama liikunta voi olla toiselle tehotreeni ja toiselle kevyttä verryttelyä, kertoo Kotisaari.

Tuominen ja Kotisaari kannustavat suomalaisia liikkumaan itselleen sopivalla ja mukavalla tavalla. Kun liikunnasta oppii nauttimaan, kimmoke liikkumiseen tulee sisältä. Hyötyliikunta, kuten esimerkiksi työmatkapyöräily, on erinomainen tapa täyttää liikuntasuosituksia.

Tommi Vasankari toteaa länsimaisen hyvinvoinnin olevan nyt sellaisella tasolla, että arjen liikunta jää kauas fyysisen kunnon ylläpitämisen vaatimuksista. Riittävä liikkuminen vaatii tahtoa.

– Olisi hyödyllistä pohtia, kuinka liikunnan määrää voi lisätä normaalissa arjessa, Vasankari ehdottaa.

Lisätietoja:

– Firstbeat Technologies Oy:n toimitusjohtaja Joni Kettunen, p. 050 324 0889, joni.kettunen@firstbeat.fi

– Hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen, p. 0400 423 434

– Hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari p. 020 763 1662

– UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, p. 040 505 9157, tommi.vasankari@uta.fi

www.firstbeat.fi