Erityisesti väestön ikääntymisen myötä entistä suurempi osa sairastaa ainakin yhtä kroonista tautia, ja esimerkiksi lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2017 kolmelle miljoonalle suomalaiselle. Myös lukuisten akuuttien sairauksien kohdalla lääkkeet ovat ensisijainen hoitomuoto. Lisäksi lääkärin määräämien lääkkeiden ohella apteekeissa on runsaasti reseptivapaita lääkkeitä, joita ihmiset voivat hankkia ja käyttää suositusten ja tuntemustensa mukaan.
Lääkkeiden käyttö ei ole suurimmassa osassa tapauksista este osallistua Hyvinvointianalyysiin, mutta sekä asiantuntijan että loppuasiakkaan on hyvä tiedostaa missä tapauksissa lääkkeiden käyttö tai sairaudet voivat rajoittaa luotettavan Hyvinvointianalyysin tekemistä. Hyvinvointianalyysin alkuinfossa käydään tarkemmin läpi sairaudet, joiden kohdalla mittauksen tekemistä ei suositella lainkaan. Jotta tuloksia voidaan tulkita luotettavasti, tulee asiakkaan merkitä ylös hänellä todetut sairaudet ja käyttämänsä lääkkeet. Analyysivaiheessa ohjelma pystyy tämän perusteella tunnistamaan mahdolliset sykettä kohottavat tai laskevat lääkeaineet.
Sykettä laskevat lääkkeet
Sykettä laskevista lääkkeistä tyypillisin on sepelvaltimotautiin, kohonneeseen verenpaineeseen, sydämen vajaatoimintaan sekä tiettyihin rytmihäiriöihin määrätyt beetasalpaajalääkkeet. Beetasalpaajat laskevat useimmissa tapauksissa leposykettä sekä rajoittavat sykkeen kohoamista rasituksessa. Lääkkeiden vaikutus perustuu sydämen beetareseptorien salpaukseen. Ne myös vähentävät lievästi sydänlihaksen supistusvireyttä ja alentavat verenpainetta. Näiden vaikutusten summana sydämen hapen- ja energiantarve vähenee, mikä on eduksi edellä mainittujen sairauksien hoidossa.
Mikäli Hyvinvointianalyysin taustatietoihin on merkitty beetasalpaajalääkitys, Hyvinvointianalyysi laskee automaattisesti henkilön ikäperusteista maksimisykettä 15 lyöntiä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että autonomisen hermoston toiminnassa saattaa yksilöiden välillä olla suuriakin eroja. Vaikka lääkkeiden vaikutussuunta sykkeeseen olisi tiedossa, saattavat reaktiot vaihdella vaikuttavan aineen, lääkemäärän ja lääkkeen yksilöllisen vasteen mukaan, ja siksi asiantuntija voi joutua muuttamaan maksimisykettä vielä automattisen laskemisen jälkeen. Lääkitysten osalta leposykkeen laskemiseen ei ole tarvetta, mutta Hyvinvointianalyysi laskee tarvittaessa leposykettä akuuttien kuormitustekijöiden perusteella. Lisätietoa leposykkeen automatiikasta löytyy aiemmasta blogista.
Sykettä nostavat lääkkeet
Sykettä nostavat lääkkeet koostuvat pääasiassa allergia- ja astmalääkkeistä. Hyvässä hoitotasapainossa elimistö reagoi lähes normaalisti, ja tulosten tulkinta tapahtuu kuten lääkkeettömien mittausten kohdalla. Erot lääkkeettömään mittaukseen voivat kuitenkin olla suuret mahdollisen sykkeen kohoamisen seurauksena, jolloin tulosten vertailu lääkkeettömien ja lääkkeellisten mittausjaksojen välillä ei ole järkevää.
Usein sykettä kohottavien lääkkeiden vaikutus Hyvinvointianalyysissa saattaakin näkyä juuri normaalia ”punaisempina” tuloksina lisääntyneen sympaattisen aktiivisuuden ja sitä kautta voimistuneiden stressireaktioiden myötä. Sykettä laskevien lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa puolestaan normaalia ”vihreämpiä” tuloksia, erityisesti juuri beetasalpaajien käytön yhteydessä. Tämän vuoksi tieto henkilön sairauksista ja sykkeeseen mahdollisesti vaikuttavista lääkkeistä on tärkeää käydä läpi Asiantuntijaraportin kautta ennen jokaista palautekeskustelua.
Tulosten tulkinta
Lähtökohtaisesti sairauden ollessa tasapainossa tuloksien luotettavuus on hyvä, ja tuloksia voidaan tulkita normaalisti. On kuitenkin hyvä huomioida, että on olemassa sairauksia, joissa lääkityksen myötä tulokset ”heikkenevät” sykkeen kohoamisen myötä, esimerkiksi tiettyjen mielialalääkkeiden kohdalla. Näissä tapauksissa mennään sairauden hoito ja lääkärin määräys edellä, sillä potilaan hyvinvoinnin kannalta ”punaisempi” tulos voi todellisuudessa tarkoittaa parantunutta yleiskuntoa ja terveydentilaa.
Vaikka sairaudet ja lääkitykset voivat vaikuttaa tuloksiin, elämäntapojen ja arjen valintojen yksilöllisiä vaikutuksia palautumiseen on mahdollista selvittää Hyvinvointianalyysin avulla. Myös vaikuttavuuden todentaminen seurantamittausten yhteydessä on mahdollista silloin, kun lääkitys on pysynyt samana tai lähes samana. Toisaalta sairauksien ja lääkitysten määrän ollessa suuri asiantuntijan on hyvä tiedostaa, milloin luotettavien johtopäätösten tekeminen on liian hankalaa eli milloin mittausta ei kannata tehdä lainkaan. Lisätietoa lääkitysten huomioimisesta osana hyvinvointia löydät Hyvinvointianalyysin asiantuntijoille tarkoitetusta oppimisympäristöstä.
Lähteet:
Suomen Lääketilasto 2017. Kela & Fimea
Karjalainen J, Viitasalo M. Fever and Cardiac Rhythm. Arch Intern Med. 1986;146(6):1169–1171. doi:10.1001/archinte.1986.00360180179026
Kirjoittajat:
Jaakko Kotisaari,
hyvinvointiasiantuntija,
Firstbeat
Satu Tuominen,
hyvinvointiasiantuntija,
Firstbeat