Kuinka toimia, jos asiakkaalla paljastuu lisälyöntejä?

Onnistuneen Hyvinvointianalyysin ja palautteen lähtökohtana on luotettavasti mitattu sykevälitieto eli mittausdata. Tämä voidaan varmistaa asianmukaisella alkuinfolla ja ohjeistamalla asiakasta ennen mittausta. Mikäli ohjeiden noudattamisesta huolimatta sykedatassa on paljon virheitä tai mittaus on epäonnistunut, pyritään selvittämään syy. Syyt voidaan luokitella kahteen kategoriaan: tekniset, mittalaitteesta johtuvat ongelmat sekä fysiologiset, sydämeen liittyvät rakenteelliset ja toiminnalliset syyt.

Tekniset ja mittalaitteesta johtuvat ongelmat

Usein teknisen vian erottaa jo silmämääräisesti, jos sykedatassa esiintyy esimerkiksi yksittäinen pidempi katkos tai katkoksia. Mittalaite on voinut irrota liikunnan tai unen aikana tai mittalaitteeseen on voinut imeytyä liikunnan yhteydessä kosteutta, jolloin se ei ole toiminut normaalisti. Hyvinvointianalyyseista noin joka 50. joudutaan uusimaan teknisten ongelmien vuoksi.

Fysiologiset syyt

Jos mittausta ei ole saatu toteutettua onnistuneesti ja mittalaitteesta johtuvat syyt on suljettu pois, arvioidaan, voiko ongelma johtua poikkeavasta sydämen toiminnasta. Analyysin osalta sydämenlyönnin on täytettävä tietyt ajalliseen esiintymiseen eli sekvenssiin määritellyt kriteerit vastatakseen normaalia, mittauksen kannalta hyväksyttävää dataa. ”Virheellisen” sykedatan taustalla saattaa olla poikkeavuus laitteen tallentaman R-piikin muodossa, sydämen lyöntirytmissä tai muussa sähköiseen johtumiseen liittyvässä toiminnassa. Mikäli tämänkaltaisen datan määrä kasvaa, se näkyy Hyvinvointianalyysi-raportissa lisääntyneenä tunnistamattomana eli valkoisena tilana.

Hyvinvointianalyysi ei ole diagnostinen työkalu, mutta sen avulla voidaan saada arvokasta tietoa, mikäli sydämen toiminnassa on merkkejä poikkeavuudesta, joka vaatii lääketieteellisiä toimenpiteitä. Jokaisen mittausjakson ajalta analytiikka laskee lisälyönneille (ekstrasystole eli ”ekstra”) suhteellisen määrän, montako perinteisen lisälyönnin kriteerit täyttävää sydämenlyöntiä mittausjaksolle mahtuu. Mikäli lisälyöntien kokonaismäärä nousee useimpana mittauspäivänä yli 800, tulee tästä ilmoitus Asiantuntijaraportin oikeaan yläkulmaan (kuva 1). Lisälyöntien tarkempi määrä löytyy Asiantuntijaraportin Sykevaihtelu-kohdasta. Lisälyöntien määrä kasvaa luonnostaan iän sekä esimerkiksi kohonneen stressin ja kuormituksen myötä.

Kuva 1. Asiantuntijan raportille tulee ilmoitus, jos Hyvinvointianalyysi on tunnistanut lisälyöntejä useimpina päivinä yli 800 kpl. Näin asiantuntija voi ottaa asian esille palautekeskustelussa.

Mikäli asiakkaalla ei ole aiempaa tietoa mahdollisista lisälyönneistä tai tutkimusta sydämen toimintaan liittyen ei ole aiemmin tehty, on perusteltua ohjata hänet lisätutkimuksiin. Näissä tapauksissa usein lääkärin suorittama lyhyt sydänfilmi eli lepo-EKG-mittaus on helppo ja vaivaton tapa varmistaa tarve laajemmille tutkimuksille tai toimenpiteille. Suurimmassa osassa tapauksista filmi on ”puhdas”, eikä muita toimenpiteitä tämän jälkeen ole tarvetta tehdä. Lisälyöntejä on harvoin tarpeen edes varsinaisesti hoitaa, jos sydän on muutoin terve eikä elämää häiritseviä oireita ole. Ensimmäisenä hoitokeinona pyritään eroon rytmihäiriöitä aiheuttavista elämäntavoista. Esimerkiksi stressi, valvominen, tupakointi ja liiallinen kahvinjuonti provosoivat rytmihäiriöitä.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta lisälyöntien vaativan vain harvoin varsinaisia toimenpiteitä lepo-EKG:n jälkeen. Silti asia on syytä ottaa asiakkaan kanssa esille, erityisesti jos määrät ovat suuria ja kyseessä on nuori henkilö. Iäkkäämpien henkilöiden kohdalla määrät nousevat luonnollisesti, jolloin asiaa ei ole välttämätöntä nostaa esiin etenkään, jos kriteerirajat ovat ylittyneet vain niukasti. Yleensä asiakkaat ovat hyvin vastaanottavaisia ja osin myös herkkiä sydämensä toimintaan liittyvien poikkeuksien osalta, joten turhaa spekulointia ja erilaisten skenaarioiden maalailua on syytä välttää. Keskeistä laadukkaan palvelun kannalta onkin asianmukainen ja selkeä viestintä tilanteesta ja suositeltavista toimenpiteistä.

Kirjoittanut:

Jaakko Kotisaari,
hyvinvointiasiantuntija,
Firstbeat