Firstbeat Stressipäivä 2017
Kohokohdat & tunnelmaa

Helsingin Messukeskus 24.5.

Firstbeat Stressipäivässä laitettiin akut laturiin jo neljättätoista kertaa

Mitäpä olisi kevät ilman Firstbeat Stressipäivää? Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma kokosi yli 250 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen kuulemaan esityksiä unen ja palautumisen vaikutuksista niin yritys- kuin yksilötasolla. Mielenkiintoiset puheenvuorot antoivat hyviä käytännön vinkkejä omaan stressinhallintaan paremman jaksamisen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Stressipäivä näkyi ja kuului myös sosiaalisessa mediassa #stressipva.

Katso alla tiivistelmät Stressipäivässä kuulluista puheenvuoroista.

Stressiä – vai jotain ihan muuta? | Henri Tuomilehto
 ”Lääkärille stressi on epämääräinen käsite, mutta yksilölle se on välttämätön paha”, toteaa Oivauni Uniklinikan unilääkäri Henri Tuomilehto. Totta on se, ettei kukaan halua herätä aamulla väsyneenä, mutta väsynyt ihminen alkaa ennen pitkää syyllistää itseään. Kukaan ei ole kuitenkaan tahallaan väsynyt. Energisyys lähtee palautumisesta – tasapainosta kuorman ja levon suhteen. Arkipäiväiset asiat ovat niitä, jotka aiheuttavat kuormitusta; työ, perhe, parisuhde, harrastukset. Toisaalta, nämä asiat voivat olla myös lepoa edistäviä silloin, kun kaikki on hyvin. Kaikkiin kuormituksen aiheisiin emme voi vaikuttaa, kuten vakavaan sairastumiseen, mutta stressi on hyvä mittari todentaa ihmisen nukkumisen taitoa. Päiväunet ovat hyvä esimerkki siitä, että nukkuminen on pielessä. Se, miten nukumme, määrittelee, millainen seuraavasta päivästä tulee. Nukkumista on mahdollista kehittää, vaikka olisikin luonnostaan herkkäuninen ja herkästi stressaantuva.

Stressi ja ruoka – syö ilman ruokastressiä! | Hanna Partanen
”Lepo, ravinto ja liikunta muodostavat pyhän kolminaisuuden”, kertoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen Nutrifiliasta. Hannan mukaan suurimmalle osalle ihmisistä stressi on ruokahalua lisäävä tekijä. Joillakin ihmisillä kova stressi aiheuttaa oraalirefleksin eli tarpeen pureskella, joka voi toisaalta olla myös keino stressin hallitsemiseksi. Työpaikan kahvihuone aiheuttaa monelle stressiä ja kiusauksia, sillä pöydältä löytyy usein suklaata, pullaa tai muita herkkuja, joista voi olla vaikea kieltäytyä. Paras tapa torjua kiusaus on pitää herkut ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Laittamalla kahvihyvät kannen alle tai muutoin sivummalle, niihin ei ehkä niin helposti tartutakaan. Työpäivän aikana olisi lisäksi tärkeää pitää palauttavia taukoja, jolloin töitäkin jaksaa tehdä paremmin.

Työkykykartoitus-palvelupaketilla helposti apua ifläisten stressinhallintaan | Irma Saarinen ja Leena Lammi

Ifin työhyvinvointipäällikkö Irma Saarinen ja Mehiläisen vastuutyöterveyshoitaja Leena Lammi kertoivat, miten Firstbeat Työkykykartoituspaketilla on saatu apua Ifiläisten stressinhallintaan. Ifin ja Mehiläisen yhteistyön tuloksena on syntynyt uusi kolmikulmainen työkykyjohtamisen viitekehys, joka muodostuu terveyttä ja työkykyä edistävästä työympäristöstä, ennaltaehkäisystä sekä laadukkaasta sairaanhoidosta. Kaikki nämä osa-alueet tähtäävät siihen, että työkyvyn riskit ovat hallinnassa ja kaikille osa-alueille on myös mittarit, joista yhtenä toimii Firstbeat. Sekä Ifin että Mehiläisen tavoitteena on, että hyvinvoiva ihminen tekee työnsä paremmin.

Firstbeatista kannattavaa liiketoimintaa – palveluntarjoajan asiakastarina | Pauliina Nordberg
Hyvinvointialanyritys Wellbeatin perustaja ja personal trainer Pauliina Nordberg on tehnyt Firstbeatin kanssa yhteistyötä kolmen vuoden ajan. Muutamia vuosia sitten Pauliina hyppäsi pois oravanpyörästä ja vaihtoi pankinjohtajan työt hyvinvointikeskuksen pyörittämiseen. Vuonna 2012 perustetun Wellbeatin valmennuksiin sisältyy Firstbeat alku- ja loppumittaus, joiden kautta lähdetään rakentamaan asiakkaalle parempaa oloa, kuntoa ja vointia. Työhyvinvoinnissa kaikki lähtee yksilöstä ja yksilön työkunnosta; jos itsellä ei ole asiat hyvin, niin muillakaan asioilla ei ole silloin merkitystä. Hyviä tuloksia tavoiteltaessa on pidettävä mielessä, miten vaikuttavuus saadaan vietyä maalin eli miten motivoida asiakasta, jotta hän saa vietyä muutoksen käytäntöön.

Mistä tiedän olenko palautunut ja mitä sitten? | Arja Uusitalo

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Arja Uusitalo puhui palautumisesta ja siitä, mistä sen voi tunnistaa. Itselleen olisi hyvä esittää, vaikka joka päivä, seuraavat kysymykset: Mitä minulle kuuluu? Olenko stressaantunut? Olenko rasittunut? Omaa palautumista on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä ja sietokyvyn raja ikään kuin unohtuu. Hyvä palautuneisuus näkyy mielentilassa, energiassa ja jaksamisessa. Ilo ja onnellisuus tarttuvat ja positiivisten asioiden ajatteleminen palauttaa. Myös hyvä kunto auttaa palautumaan työnkuvasta riippumatta, Arja muistuttaa.

Huippusuorittajan palautuminen | Marko Yrjövuori
(ei esitystä saatavilla)

Palautuminen ja lepääminen on ihmisillä vielä vähän hakusessa, toteaa Suomen menestyneimmäksi fysioterapeutiksikin tituleerattu, fysiikkavalmentaja ja kehityspäällikkö Marko Yrjövuori Neo Kuntoutuksesta. Markon mukaan huipulle tähtäävä ei ota koskaan ”iisisti”, vaan huippusuorittaja tasapainoilee aina äärirajoilla, ja se ei ole koskaan kivutonta. Yritysjohtajat ovat varoittava esimerkki siitä, kuinka oma terveys, nukkuminen ja palautuminen saatetaan unohtaa, kunnes seinä tulee yhtäkkiä vastaan. Ylirasitustilan oireita ovat mm. alituiset lihaskivut, kohonnut leposyke, laskenut vastustuskyky, ärsyyntyneisyys, masentuneisuus, motivaatiopula ja univaikeudet. Palautunut ihminen taas on virkeä herätessään, jaksaa läpi päivän ilman piristeitä, liikkuu kivuttomasti ja vaivattomasti, on motivoitunut ja hänellä on kehittymisen tunne.

Vieraspuhujien lisäksi lavalla esittäytyi Firstbeatin myyntikoordinaattori Tuire Tenkula, uudesta Firstbeat Centeristä kertonut tuotevastaava Pauliina Halla sekä hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen, joka päivitti osallistujille Hyvinvointianalyysin raportin uusimmat kuulumiset ja uuden ilmeen.

Stressipäivän kaikki puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että nykypäivän suorituskeskeisessä ja teknologiantäyteisessä yhteiskunnassa palautuminen on yhä vaikeampaa. Muistathan siis kiinnittää entistä enemmän huomiota oman kehosi kuunteluun, sillä se kertoo kyllä, milloin on aika hidastaa tahtia ja jättää lenkki väliin. Akussa ei riitä virta, ellei sitä lataa – pienet lepohetket pitkin päivää pitävät sinut virkeänä ja hyvinvoivana!

Seuraava Stressipäivä luvassa jälleen ensi keväänä – nähdään siellä!