Stressi & Palautuminen

Fysiologia

 

Stressi voi olla myös positiivista

Stressiksi kutsutaan tilaa, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti erilaisiin todellisiin tai koettuihin elämän haasteisiin ja muutostilanteisiin. Monet kaikille tutut sisäiset ja ulkoiset tekijät aiheuttavat usein stressiä, mutta stressin kokemisessa on merkittäviä eroavaisuuksia yksilöiden välillä. Sisäisiä stressitekijöitä ovat esimerkiksi univaje, alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio. Ulkoisia stressitekijöitä ovat esimerkiksi työhön liittyvä stressi, taloudelliset vaikeudet ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvä stressi. Vaikka persoonallisuudella on suuri merkitys stressin kokemisen kannalta, kehittämällä omaa kykyään tunnistaa stressitekijöitä ja stressinhallinnan opettelulla voi olla hämmästyttävän suuri vaikutus stressin vähentämiseksi.

Stressin aikaansaamat kehon psyykkiset ja fyysiset reaktiot ja sopeutuminen huomataan usein kehon kohonneena aktiivisuutena. Tätä aktiivisuustasoa ohjaa tahdosta riippumaton, autonominen hermosto, joka säätelee esimerkiksi ruuansulatusta, sisäeritysrauhasten, hengityksen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja mahdollistaa elimistön mukautumisen arkielämän vaatimuksiin. Autonominen hermosto voidaan jaotella sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Parasympaattisen hermoston tehtävä on palauttaa ja ylläpitää kehon lepotilaa, kun taas sympaattinen hermosto valmistelee kehoa tulevaa rasitusta varten. Siten sympaattisen hermoston aktiivisuus kiihdyttää elintoimintoja, kuten stressihormonien (kortisoli, katekoliamiini) eritystä, kohottaa verenpainetta ja sykettä sekä laskee sykevaihtelua. Näin ollen kehon stressireaktioita voidaan arvioida mittaamalla autonomisen hermoston toimintaa sykkeen ja sykevaihtelun avulla.

On tärkeää huomioida, että stressi voi olla luonnostaan sekä positiivista että negatiivista: kehon stressireaktio ei ole aina haitallista, vaan se voi kertoa henkilön kokevan jotain uutta ja jännittävää tai ilahduttavaa. Päivittäinen, pitkään jatkuva elimistönstressitila ei ole kuitenkaan hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi työpäivän aikana on täysin normaalia kokea jonkin verran stressiä, ja se liitetään usein korkeaan tuottavuuteen työssä.

Palautuminen tasapainottaa stressiä

Fyysisen palautumisen tulee olla säännöllistä ja jokapäiväistä, jotta stressin vaikutuksia voidaan tasapainottaa. Palautuminen tarkoittaa sitä, että kehon aktiivisuustasoa on alempi eikä keho ole sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena. Kunnollinen palautuminen vaatii aikaa – kehon on saatava olla lepotasolla riittävän pitkään. Palautumisen aikana parasympaattinen hermoston (vagaali) aktiivisuus on hallitsevaa ja henkilön psykofysiologiset voimavarat palautuvat.

Sykevaihtelun sekä stressin ja palautumisen tasapainon välillä on yhteys. Voimakas parasympaattinen säätely ja siitä johtuva suuri sykevaihtelun määrä ja matala syke liitetään yleensä palautumiseen. Hyvä yöunen aikainen palautuminen on ratkaiseva tekijä stressinhallinnan kannalta. Unen määrä ja laatu ovat erityisen tärkeitä palautumisen kannalta silloin, kun elämässä on paljon kuormittavia tekijöitä.  on erityisen tärkeää . Aikuiset tarvitsevat yleensä noin 6-8 tuntia laadukasta unta yössä. Terveelliset elämäntavat, riittävä määrä liikuntaa sekä terveellinen ruokavalio tukevat hyvää yöaikaista palautumista. Kiireisen päivän jälkeen nukahtaminen voi olla vaikeaa tai unijakso voi keskeytyä liian aikaisen heräämisen vuoksi. Tehokas ajankäyttö mahdollistaa, että työnteko lopetetaan aikaisemmin, jolloin aikaa jää vapaa-ajan aktiviteeteille ja rentoutumiselle. Näiden aktiviteettien seurauksena uni on usein laadukkaampaa ja nukahtaminen helpompaa. Raskasta liikuntaa ja alkoholin nauttimista on syytä välttää myöhään illalla, koska ne saattavat vaikeuttaa nukahtamista ja viivästyttää palautumista.