Mennyt webinaari – Nauhoitettu 27 tammi 2026

Miten huomioida työn imu ja palautuminen esihenkilötyössä

Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari ja Cuckoo Networksin toimitusjohtaja Amel Gaily näyttävät, miten työn imu ja ylikuormitus erottuvat stressin ja palautumisen mittauksessa ja mitä esihenkilö voi tehdä ennen kuin palautuminen pettää. Se on aineistoa valmentajalle, joka työskentelee esihenkilöiden ja johtoryhmien kanssa.

Tietoa webinaarista

Webinaarissa puhuvat Jaakko Kotisaari, jolla on liikunta- ja terveystieteiden tausta ja joka on nähnyt hyvinvointimittauksissa paljon työelämän arkea, sekä Amel Gaily, Cuckoo Networksin toimitusjohtaja. Kotisaari näyttää kaksi esimerkkivuorokautta. Tasapainoisessa vuorokaudessa innostava stressi vaihtuu palautumiseen. Ylikuormittuneessa stressi jatkuu yöhön asti. Hän esittelee myös uutta dataa yli miljoonan mittausvuorokauden aineistosta. Keskustelussa käydään läpi kuormituksen varhaiset merkit, esihenkilön keinot, työpäivän rytmittäminen ja etätyön vaikutus palautumiseen. Webinaari on nauhoitettu 27. tammikuuta 2026.

Mitä opit

  • Miltä työn imu ja ylikuormitus näyttävät vuorokauden stressi- ja palautumiskäyrässä: päivän innostava stressi ja yön palautuminen verrattuna stressiin, joka värittää koko vuorokauden.
  • Stressin ja tunnetilan nelikenttä, jolla tilanteen voi paikantaa: lepo, työn imu, ylikuormituksen riskivyöhyke tai uupumus.
  • Mitkä käyttäytymisen muutokset kertovat ylikuormituksesta: näkökulma kapenee, joustavuus vähenee, asenne muuttuu kielteisemmäksi ja virheet lisääntyvät.
  • Mitä aineisto kertoo: erittäin stressaantuneiksi itsensä kokevien osuus on kaksinkertaistunut pandemian alusta 14 prosenttiin, ja heikkokuntoisten osuus on kasvanut.
  • Kalenterin käytännöt, joilla palautuminen saadaan työpäivään: tauko ennen kuin sitä tarvitsee, lyhyemmät palaverit ja suojattu oma työaika.

Käytännön esimerkkejä tallenteelta

1. Lyhyempi palaveri oletuksena. Gaily käy täyden kalenterin läpi kolmella kysymyksellä: onko jokainen palaveri tarpeen, onko osallistujia oikea määrä ja voisiko kokousta lyhentää. Hänen mukaansa monilla työpaikoilla toimii tunnin palaverin sijasta 50 tai 55 minuutin oletuspituus ja 45 minuutin sijasta 40 minuuttia. Näin päivään syntyy pakollisia pieniä puskureita. Lisäksi esihenkilö voi kannustaa varaamaan kalenteriin omaa työaikaa, jonka päälle ei saa varata palavereja. Kotisaari kertoo varanneensa itselleen esimerkiksi maanantaiaamut. Gailyn johtopäätös: jos työpaikan kulttuuri ei tue palautumista, yksittäisen työntekijän on vaikea muuttaa sitä yksin.

2. Tauko vähän liian aikaisin. Kotisaaren nyrkkisääntö on pitää tauko mieluummin vähän liian aikaisin kuin liian myöhään. Muuten palautumisen tarve kasautuu pitkällä aikavälillä. Hän vertaa tätä ultrajuoksijoihin, jotka pitävät tietoisesti 5–10 minuutin kävelytaukoja, vaikka jaksaisivat juosta koko matkan. Tauot maksavat itsensä takaisin matkan loppupuolella. Gaily lisää, että ihminen huomaa ajattelukykynsä väsähtämisen ja virheiden lisääntymisen usein vasta jälkikäteen. Siksi tauon ajoitus kannattaa päättää etukäteen eikä tunteen mukaan.

3. Erittäin stressaantuneiden osuus on kaksinkertaistunut. Aineistossa on yli miljoona mittausvuorokautta tavallisilta suomalaisilta ja ulkomaisilta ihmisiltä. Mittaukset on tehty normaalissa arjessa ilman ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä. Itsensä erittäin stressaantuneiksi kokevien osuus on kaksinkertaistunut pandemian alusta, ja nyt heitä on 14 prosenttia. Kotisaaren mukaan pandemia tuskin on ainoa selitys. Samaan aikaan heikkokuntoisten osuus on kasvanut, kun etätyö vähensi liikkumista. Kunto mitataan kävelyyn perustuvalla kuntotestillä ilman laboratoriota. Gailyn johtopäätös: toimia ei tarvita vasta syksyllä tai ensi vuonna, vaan niitä pitää alkaa miettiä heti.

4. Vuoden rytmi näkyy datassa. Kun liikunta, stressi, palautuminen ja uni yhdistetään, vuoden kaari on selvä. Joulukuussa stressi nousee. Tammikuussa uudenvuoden lupaukset ja alkuvuoden innostus nostavat kokonaisuutta, ja huippu osuu tammikuun viimeiselle viikolle eli webinaarin ajankohtaan. Kotisaaren haaste on pitää tämä taso yllä eikä lipsua alamäkeen kohti loppuvuotta. Tavalliset arkiviikot ilman ylimääräistä ovat hänen mukaansa paras tilaisuus huolehtia omista rutiineista.

Kysymyksiä ja vastauksia

Miten tukea työntekijää, jonka kalenteri on täynnä palavereja ja työpäivät venyvät?
Kotisaaren mukaan kyse on ensin johtamisesta: priorisoinnista ja siitä, voiko töitä jakaa toisin. Jos palautuminen jää pitkään vähälle, se heijastuu hyvinvointiin ja terveyteen. Gaily aloittaisi palaverien karsimisesta ja lyhentämisestä sekä suojatusta omasta työajasta.

Lisääkö vai vähentääkö etätyö palautumista?
Etätyöpäivänä palautumista näkyy usein enemmän, koska keskeytyksiä on vähemmän. Toisaalta liikkuminen ja vuorovaikutus jäävät pois, eivätkä etätöissä olevat liiku illallakaan enempää. Kotisaari pitää hybridityötä hyvinvoinnin kannalta hyvänä vaihtoehtona ja suosittelee etäpäiviin aktiivisia, liikkuvia taukoja.

Mistä tunnistaa, että työn imu on kääntymässä ylikuormitukseksi?
Tunnetila muuttuu ensin: innostuksen tilalle tulevat jännittyneisyys, hermostuneisuus ja ärtyneisyys. Ulospäin näkyvät näkökulman kapeutuminen, joustavuuden väheneminen, pessimismi ja virheet. Kotisaaren mukaan keho kertoo kuormituksesta usein aikaisemmin kuin ihminen itse huomaa sen.

Riittääkö fysiologinen mittaus kertomaan, mikä työyhteisössä kuormittaa?
Ei yksin. Kotisaaren kokemuksen mukaan työpaikka voi näkyä vuorokauden punaisimpana kohtana, kun ilmapiiri on huono. Syyn selvittäminen vaatii kuitenkin myös ihmisten omaa näkemystä. Mittaustulos ja subjektiivinen kokemus kuuluvat yhteen.

Milloin kuormitukseen pitää puuttua?
Viimeistään silloin, kun mittarit ovat keltaisella tai oranssilla. Gailyn mukaan punaisella ollaan jo myöhässä. Esihenkilöllä on velvollisuus ja paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten työpaikalla tehdään töitä.

Kenelle webinaari on

Valmentajille ja valmennusyrityksille, jotka työskentelevät esihenkilöiden, johtoryhmien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, sekä hyvinvointivalmentajille. Webinaarista on apua, kun asiakkaan työn imu on korkealla mutta palautuminen jää vähälle ja esihenkilöille tarvitaan konkreettisia keinoja ja dataa keskustelun tueksi.

Puhujat

Amel Gaily Toimitusjohtaja, Cuckoo Networks

Amel Gaily on yrittäjä, ja hyvinvointiteknologiayritys Cuckoo Networks Oy:n toimitusjohtaja. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Amel työskenteli johtotehtävissä niin Finnish Business Angels Network ry:n toimitusjohtajana kuin esihenkilötehtävissä Nordealla. Amel toimii myös muutaman eri organisaation hallituksen jäsenenä. Suuremmalla yleisölle Amel on tullut tutuksi Diilin neuvonantajana.

Jaakko Kotisaari Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Hyvinvoinnin ja liikunnan moniosaaja Jaakko Kotisaari on pitkän linjan Firstbeatiläinen. Hyvinvoinnin saralla kaiken nähnyt sanaseppo lukee tarkasti myös Firstbeat Life -analyysin rivien välit, antaa syvälliset palautteet ja opastaa kaikki terveyden ja hyvinvoinnin tielle vankalla osaamisellaan.

Jos pidit lukemastasi, tilaa uutiskirjeemme.


Muut webinaarit