Korona-aikana ihmiset ovat palautuneet ja nukkuneet enemmän kuin ennen – ”Huolestuttavaa on hyvin passiivisten päivien lisääntyminen”

Riikka Lamminen

Riikka LamminenMarketing Communications Manager, Firstbeat

marras 10 2020 in Uutiset

Keväällä 2020 ihmisten arki muuttui, kun koronapandemian seurauksena moni siirtyi etätöihin, menoja karsittiin ja sosiaalinen ympäristö kutistui. Ulkoiset muutokset näkyvät myös ihmisten elämäntavoissa ja fysiologiassa, selviää Firstbeatin kymmenien tuhansien mittausvuorokausien tietokannasta*.

– Palautumisen määrä vuorokaudessa on ollut suurempaa koko korona-ajan.
– Ihmiset ovat nukkuneet enemmän (ka. +14 min/yö), koska he ovat heränneet aiempaa myöhemmin.
– Hyvin passiivisten, alle 1 000 askeleen, työpäivien määrä on lähes nelinkertaistunut.
– Jo ennestään vähän liikkuville korona-aika on ollut entistäkin passiivisempaa.

*Tiedot perustuvat työikäisten n. 26 000 mittausvuorokauteen sydämen sykevälivaihtelua ja liikettä mittaavalla Firstbeat Hyvinvointianalyysilla huhti-lokakuussa 2020. Vuoden 2020 verrokkina on käytetty vuosien 2017, 2018 ja 2019 tuloksia vastaavilta kuukausilta Firstbeatin tietokannassa (yhteensä n. 180 000 mittausvuorokautta). Aineisto koostuu pääosin (n. 70 %) toimisto-/asiantuntijatyötä tekevistä, ja suurin osa (n. 90 %) mittauksista on tehty Suomessa.

Palautumiselle on ollut aikaa

Mitattu palautumisen määrä vuorokaudessa on ollut koko korona-ajan suurempaa kuin aiempina vuosina. Suurin ”palautumispiikki” on tapahtunut ehkä hieman yllättäenkin huhtikuussa, rajoitusten ollessa tiukimmillaan. Tällöin myös ero oli suurimmillaan: huhtikuussa ihmisten vuorokausiin mahtui jopa 30 minuuttia aiempaa enemmän palautumista.

”Kaiken epävarmuuden ja jatkuvien muutosten takia voi kuulosta oudolta, että palautuminen on lisääntynyt, mutta sillekin löytyy ihan luontevia selityksiä. Etätöiden takia monella on ollut mahdollisuus nukkua pitempään, ja monien tapahtumien, menojen ja juhlien peruutuminen on luultavasti tuonut ihmisille ns. ’tyhjää aikaa’, etenkin keväällä. Tämä aika on sitten ehkä käytetty vaikkapa lukemiseen, ulkoiluun tai perheen kanssa olemiseen. Palautumiselle on tänä vuonna ollut siis aikaa”, kertoo Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki.

”Työajalla palautuminen ei kuitenkaan näytä lisääntyneen. Joidenkin selvitysten mukaan, ihmiset ovat löytäneet etätöistä myös paljon myönteisiä puolia, kuten parempi keskittymisrauha, mutta toisaalta tauot saattavat unohtua.”

Aamuisin on nukuttu pidempään

Selvästi suurin osa palautumisesta tapahtuu öisin, minkä takia palautumisen määrään eniten on vaikuttanut se, että koko korona-ajan ihmiset ovat nukkuneet pidempään. Keskimäärin unta on saatu 14 minuuttia enemmän – ja tämä aika on tullut nimenomaan aamuihin.

”Varmastikin etätyöt ovat mahdollistaneet sen, että aamuisin ei ole ollut niin kiire, vaan on voitu nukkua pidempään. Noin 15 minuutin lisäys ei sinällään kuulosta hirveän suurelta, mutta viikossa sekin tuo jo lähes pari tuntia enemmän unta. Tällä on jo vaikutusta jaksamiseen, kun se jatkuu pidempään – kuten nyt näyttää tapahtuneen”, Myllymäki sanoo.

Hyvin passiivisia päiviä paljon enemmän

Poikkeusajan vaikutuksia ihmisten liikkumiseen on pohdittu paljon: toisaalta etätyön ja rajoitusten on ajateltu vähentävän liikkumista, toisaalta taas ihmiset vaikuttavat ulkoilevan enemmän kuin ennen.

Firstbeatin datan mukaan liikkumisen kokonaismäärä näyttää palautuneen huhtikuun voimakkaimpien rajoitusten jälkeen edellisvuosien tasolle, mutta arjen rytmi näyttää jonkin verran muuttuneen. Ennen koronaa arkipäivisin kerrytettiin selvästi enemmän askeleita kuin viikonloppuisin – tyypillisesti noin 500 askelta enemmän – mutta etätyöaika on kääntänyt liikuntaa enemmän kohti viikonloppuja. Samalla arkipäivien ja viikonlopun päivien ero on kadonnut.

Kotitoimistolla askeleita kertyy usein vähemmän, minkä seurauksena hyvin passiivisten – alle 1000 askeleen päivien määrä – on lähes nelinkertaistunut.

Isossa kuvassa askelmäärissä ei ole tapahtunut järisyttäviä eroja, mutta huolestuttavaa on, että erittäin passiivisten työpäivien määrä on selvästi kasvanut. Alle 1000 askeleen työpäivien määrä on lähes nelinkertaistunut, kun verrataan aiempiin vuosiin.

Lisäksi passiivisuus näkyy voimakkaimmin heillä, jotka luokittelevat itsensä yleisesti vähän liikkuviksi. Heillä 23 % työpäivistä sisältää nyt alle 1000 askelta (aiemmin 6 %), kun aktiiviliikkujilla tällaisia työpäiviä on noin 7 % (aiemmin 2 %). Myös keskimääräinen askelmäärä on vähän liikkuvilla laskenut jo ennestään alhaiselta tasolta noin 20 prosenttia: 3200:sta noin 2600:aan.

”Liikkumisen polarisoituminen entisestään aktiivisten ja passiivisten välillä on huolestuttava ilmiö. Passiivisilla joka neljäs työpäivä ei käytännössä sisällä nyt lainkaan liikkumista. Pimeän ja kylmän vuodenajan edetessä olisi tärkeää löytää turvallisia liikkumisen muotoja. Etätyöpäivien katkaisua ulkoilulla valoisaan aikaan kannattaa lisätä, jos se vain suinkin on mahdollista, tai kiertää ainakin kortteli pari kertaa ennen tai jälkeen töiden”, Myllymäki kehottaa.

Kokemus omasta hyvinvoinnista ei ole muuttunut

Mielenkiintoista on toki sekin, mikä ei ole poikkeusajan seurauksena muuttunut: nimittäin ihmisten kokemukset omasta hyvinvoinnista ja stressistä. Näissä ei tänä vuonna ole tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

”Tämä perustuu mittausten yhteydessä tehtyyn kyselyyn, jossa ihmisiltä kysytään, miten he itse kokevat oman hyvinvointinsa ja stressin. Vastaajista 50 % sanoo olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä ”Koen stressiä” -väittämän kanssa. Tämä on linjassa myös tuoreen, vuoden 2019 tietoihin perustuvan Työolobarometrin kanssa, jonka mukaan lähes puolet sanoo kokevansa haitallista stressiä”, Myllymäki sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan lähes joka kolmas työskenteli kiireen alla ja 63 % koki työnsä henkisesti raskaaksi. Korona-aika ei vielä näy näissä tuloksissa.

”Meidän koronadatamme mukaan ihmiset eivät koe hyvinvointinsa tai stressin muuttuneen aiemmasta. Osan kohdalla voi esimerkiksi olla, että vaikka maailman epävarmuus huolestuttaa, niin korona on tuonut omaan arkeen kiireettömyyttä, mikä tasapainottaa tilannetta”, Myllymäki pohtii.

Myöskään henkilöiden itse raportoimassa alkoholin kulutuksessa ei ole eroa vuosien suhteen. Vuoden sisällä on nähtävissä tavanomainen trendi:

”Kesällä alkoholin kulutus kasvaa ja laskee taas syksyn tullen. Pikkujoulukaudella kulutus normaalisti taas kasvaa, mutta nyt on mielenkiintoista nähdä, miten paljon rajoitukset ja poikkeusaika vähentävät loppuvuoden kulutusta.”

Koronapandemia ja sen aiheuttamat poikkeusolot eivät suinkaan ole vielä ohi, joten on tärkeää seurata, mihin suuntaan hyvinvointi kehittyy jatkossa.

”Moni on varmasti jo löytänyt itselle sopivia tapoja esimerkiksi etätyöhön, mutta toisaalta siihen aletaan myös turtua ja tylsistyä – samoin sosiaalisen elämän puuttumiseen. Tämä voi alkaa näkyä sekä koetussa että mitatussa hyvinvoinnissa jatkossa”, Myllymäki sanoo.

Lisätietoja:
Tero Myllymäki
Tutkimusjohtaja, LitM, Firstbeat
040 749 7595
tero.myllymaki@firstbeat.com

Haluatko selvittää, miten teidän työpaikallanne voidaan?

Ota yhteyttä

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Riikka Lamminen

Riikka Lamminen Marketing Communications Manager, Firstbeat

Riikka valmistui liikuntafysiologiksi (LitM.) Jyväskylän yliopistosta, mutta on aiemmin työskennellyt pääasiassa toisen opiskelualansa eli viestinnän parissa. Riikka ehti toimia sekä urheilutoimittajana että viestintäkonsulttina ennen kuin löysi tiensä Firstbeatille, missä hän pystyy erinomaisesti yhdistämään viestinnän osaamisensa liikuntafysiologin koulutukseensa.

Terveelliset elämäntavat ja ihmisten yleinen hyvinvointi ovat aina olleet osa Riikan elämää ja blogiensa kautta hän voi nyt jakaa tietojaan ja kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Riikalle itselleen liikunta on elämäntapa: hän pyöräilee paikasta toiseen aina kun mahdollista, rentoutuu suppailemalla tai melomalla Helsingin rannikoilla ja haastaa itseään harjoittelemalla puolivolttia tai kokeilemalla kalliokiipeilyä.

Lisää artikkeleita

Koronakriisi ei ole lisännyt stressiä ja nukkumiselle on enemmän aikaa – ”Poikkeustila kohtelee jokaista yksilöllisesti” Big data

Artikkeli #Työkykyjohtaminen #Stressi & Palautuminen #Liikunta

Koronakriisi ei ole lisännyt stressiä ja nukkumiselle on enemmän aikaa – ”Poikkeustila kohtelee jokaista yksilöllisesti”

Vaikka koronakriisi on tuonut paljon muutoksia ja epävarmuutta, ei sydämen sykevälivaihtelun avulla mitattu stressin määrä ole lisääntynyt suomalaisilla. Nukkumiseen käytetään selvästi enemmän aikaa, ja askelia otetaan nyt etenkin viikonloppuisin, paljastaa…