Miten löytää työn ja vapaa-ajan tasapaino kutsumustyössä? Hyvinvointianalyysi auttoi Kansallisoopperan- ja baletin yli 50-vuotiaita työntekijöitä tunnistamaan ja myöntämään jaksamisensa rajat.
– Eräs solisti sanoi mulle kerran, että tämä työ on hänen sielunsa, Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana kertoo. Fontanan mukaan Kansallisoopperassa, kuten vastaavissa taidelaitoksissa, työ on henkilöstölle usein elämäntapa. Se on rikkaus, mutta myös haaste työssä jaksamiselle.
– Tämä on monelle unelmien työpaikka, eikä pelkästään esiintyville taiteilijoille. Kun tulee taloon, päätyy osaksi perhemäistä yhteisöä, jossa tehdään töitä paljon ja intohimoisesti, Fontana sanoo.
Kansallisoopperassa työurat kestävät yleensä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja moni tekee ”päivätöiden” lisäksi vielä keikkahommia esimerkiksi muissa orkestereissa.
– Monella on synnynnäinen draivi omaan työhön. He haluavat esiintyä, laulaa, soittaa ja tanssia. Siinä unohtuu helposti, että joskus pitää antaa itselle lupa ottaa iisisti, Fontana kertoo.
Henkilöstöpäällikkönä Fontanan tehtävä on muistutella oopperalaisia siitä, että kutsumuksesta huolimatta ooppera on myös työpaikka. Työ vaatii rinnalleen aina palautumista ja muutakin elämää.
– Esitystoiminta on tosi tiukkaa. Esiintyvät taiteilijat ja näytäntötekniikka tekevät kauden aikana kuusipäiväistä työviikkoa. Esitykset painottuvat viikonloppuihin ja iltoihin. Se on toimintamme laki ja me tarvitaan siihen sitoutuneita ihmisiä. Mutta jos sitoutuminen menee yli ja ihminen ei palaudu, se on tosi huono juttu henkisesti sekä fyysisesti. Siksi ”saarnaan” aina palautumisesta ja elämän muiden rakennuspalikoiden hahmottamisesta, Fontana kertoo.
Palautuminen ja jaksaminen on hyvin yksilökohtaista. Hyvinvoinnin takaamiseksi jokaisen pitäisi löytää sopiva tasapaino työn ja muun elämän välillä, eikä se ole aina helppoa etenkään kutsumustyössä.
Viime syksynä aloitettu, yli 50-vuotiaiden oopperalaisten työkykyprojekti Hyrsky pyrkii auttamaan tuon tasapainon löytämisessä. Oopperalaisten suunnitellessa Hyrskyä, esiin nousi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi, joka mittaa stressiä ja palautumista sykevälivaihtelun avulla.
– Kolmevuotisen Hyrskyn ensimmäisen kauden teemana oli uni ja palautuminen. Haluttiin tarjota osallistujille luotettavaa tietoa omasta jaksamisesta. Meillä oli yksittäisiä, hyviä kokemuksia Firstbeatista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Hyvinvointianalyysi tuli suunnitteluvaiheessa luontevasti esiin hyvänä keinona mitata unen laatua ja palautumista, Fontana kertoo.
Palautuminen esiintyjien ja vuorotyöntekijöiden haasteena
Oopperalaisilla oli aavistus, että etenkään esiintyvät taiteilijat ja vuorotyöläiset eivät palautuneet tarpeeksi hyvin. Viime syksynä noin puolet kahdestasadasta hyrskyläisestä teki Hyvinvointianalyysin. Kolmen vuorokauden mittauksen jälkeen osallistujat jaettiin palautetta varten ryhmiin: taiteilijat yhteen, vuorotyötä tekevät yhteen ja päivätyötä tekevät omaansa. Näin palautetilaisuuksissa pystyttiin keskustelemaan yksityiskohtaisesti tuloksista.
– Kuten epäilimme, monilla esiintyjillä ja vuorotyöntekijöillä oli haasteita unen ja palautumisen kanssa. Tuloksissa näkyi tilanteita, joissa henkilö oli esityksen ajan hyvässä palauttavassa flow-tilassa, mutta seuraava yö meni ylikierroksilla, eikä palautumista tullut juuri lainkaan. Toisaalta oli myös tapauksia, joissa henkilö koki nukkuneensa huonosti, mutta tulosten mukaan olikin palautunut ihan hyvin, Fontana kertoo.
Fontanan mukaan monelle suurin yllätys oli se, kuinka vähän palautumista tapahtui. Osa taas sai ilokseen tietää että palautuu hyvin ja riittävästi.
– Mittausten tavoitteena oli tarjota jokaiselle realistinen kuva omasta arjesta. Sen jälkeen jokainen sai miettiä omaa päivärytmiä ja esimerkiksi liikunnan tarvetta uusiksi. Tuloksista sai keskustella hyvinvointiasiantuntijoiden, tai tarpeen mukaan työterveyshuollon kanssa. Lisäksi tarjosimme kauden aikana apukeinoja tilanteen parantamiseen. Järjestimme esimerkiksi mindfulness-koulutusta ja asiantuntijaluentoja palautumiseen liittyen, Fontana kertoo.
Työpaikalla pohdittiin yhdessä työpäivän tauottamista niin, että työn keskelle saataisiin lyhyitä palauttavia hetkiä. Fontanan mukaan työnantaja voi tukea, mutta suurin vastuu työn ja palautumisen tasapainosta on työntekijällä.
– Eniten se on kiinni siitä, mitä valintoja tekee muussa elämässään, jotta palautuminen olisi parempaa. Esimerkiksi orkesterimuusikko voi pohtia kuinka paljon kannattaa keikkailla muualla. Kun on kaksi päivää vapaata, pitäisikö kuitenkin jättää keikkahommat väliin. Ei menisikään toisen orkesterin keikalle vaan lepäisi ja palautuisi rauhassa.
Lupa ajatella enemmän itseä
Ensi syksynä Hyrskyn teema laajenee unesta ja palautumisesta hyvään elämään ja elämänhallintaan.
– Syksyllä tarjotaan kaikille mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen ja toimintakykyanalyysiin. Meillä tulee mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja. Laajennetaan ravintopuolelle ja aivojen toimintaan. Aloitetaan myös sisäisen mentoroinnin pilotointi, Fontana kertoo.
Hyrsky-projekti ja Hyvinvointianalyysi on otettu Fontanan mukaan erittäin hyvin vastaan talon sisällä ja kiinnostusta on riittänyt myös ulkopuolella. Fontanan saamassa palautteessa hyrskyläiset kommentoivat Hyrskyn ja Hyvinvointianalyysin muun muassa antaneen luvan ajatella enemmän itseä ja avanneen silmät omaan hyvinvointiin sekä jaksamiseen.
Fontanan mukaan oopperan työkulttuurin muutos on kuitenkin hidas prosessi. Sitä jarruttavat ainakin työn kutsumuksellisuus, taidelaitoksen tapojen pitkät juuret ja esitystoiminnan lait. Toiveikkaana Fontana uskoo huomanneen kuitenkin jo pienen muutoksen.
– Sellaisen hienoisen asenne-eron olen aistinut, että ainakin Hyrsky-porukan kesken näistä asioista uskalletaan puhua nyt avoimemmin. Ei ole huono ihminen, vaikka ei aina treenaa hullun lailla soittoa tai tanssia. Hyrskyssä saa luvallisesti pohtia elämän rakennuspalikoiden paikkoja. On lupa sanoa, eikä se ole niin kauheaa, jos tää työ ei olekaan mulle ihan koko elämä, Fontana kertoo.
Lisätietoa Hyrskyn ja Hyvinvointianalyysin vaikuttavuudesta saadaan kun oopperalaiset tekevät seurantamittaukset vuonna 2017.
Lisää artikkeleita
KalPa ja Firstbeat – strateginen yhteistyö pelaajakehityksen kärjessä
KalPa on pitkän linjan suomalainen jääkiekkoseura, jonka tavoitteet ulottuvat paljon pelkkää liigamenestystä pidemmälle. Kuopiossa ja Pohjois-Savossa vaikuttavan seuran strategian ytimessä ovat yhteisöllisyys ja pelaajakehitys. Näiden avulla KalPa ei ainoastaan haasta…
Firstbeat Life personal trainerin työkaluna
Riku Aalto on tehnyt pitkän uran personal trainingin parissa ja hän on ammattimaisen hyvinvointivalmennuksen uranuurtaja Suomessa. Valmennustyön lisäksi Rikun 25-vuotiselle uralle on mahtunut töitä kouluttajana ja kehittäjänä. Hän on myös…