Yle uutisoi tällä viikolla suomalaisten yöunien merkittävästä lyhenemisestä. Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston 16 500 ihmistä käsittävän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset nukkuvat nykyään hieman alle seitsemän tuntia yössä, kun viisi vuotta aiemmin on nukuttu reilu tunti enemmän. Firstbeatin Hyvinvointianalyysimittauksiin perustuva tietokanta kertoo kuitenkin vähemmän huolestuttavia uutisia unen keston osalta.
Firstbeatin 30 000, pääosin työssäkäyvän henkilön otannassa itseraportoidun unen pituus nukkumaanmenosta heräämiseen oli keskimäärin 7 tuntia 37 minuuttia. On kuitenkin huomioitava, ettei kaikki uni ole palauttavaa. Unenaikaisen palautumisen määrä voi nimittäin jäädä stressin ja kuormituksen myötä lähes olemattomaksi, vaikka takana olisivatkin pitkät yöunet. Firstbeatin otannan mukaan palauttavan unen osuus unijaksosta on suomalaisilla keskimäärin 60 %. Terveelliset ja säännölliset elämäntavat, riittävä määrä liikuntaa sekä alkoholin ja muiden päihteiden ja piristeiden välttäminen edistävät hyvää ja laadukasta, palauttavaa unta.
Stressiä pidetään yleisesti syypäänä uniongelmiin, mutta myös unenaikainen heikko palautuminen nostaa stressitasoa. Juna kulkee siis molempiin suuntiin. Stressin kokeminen voi olla lyhytaikaista, esimerkiksi tulosta jostakin jännittävästä, uudesta tai ilahduttavasta, tai pitkäkestoista, joka on haitaksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Kroonisesta stressistä kärsivät kokevatkin muita useammin uniongelmia ja palautumisvajetta.
Firstbeatin mittaamista henkilöistä 37 % ei koe nukkuvansa riittävästi ja 44 % raportoi kokevansa stressiä. Stressiä kokevista reilusti yli puolet on sitä mieltä, ettei nuku riittävästi, kun tämä osuus on alle 20 % niistä, jotka eivät koe erityisempää stressiä. Tyytyväisyydessä omaan uneen on siis selkeitä eroja koetun stressin perusteella. Sydämen sykevälimittauksiin perustuvan fysiologisen datan mukaan paljon stressaavilla on myös puoli tuntia vähemmän palauttavaa unta yössä kuin niillä onnekkailla, joita ei stressi paljoa paina.
”Stressi ja uniongelmat kulkevat käsi kädessä. Vaikka henkilöiden itseraportoima unen pituus vaikuttaa yleisesti olevan suositusten mukaista, palautuvat työssäkäyvät suomalaiset aineistomme mukaan heikosti. Univajeen sijaan voisi puhua palautumisvajeesta. Erityisesti stressiä kokevien keskuudessa on tyytymättömyyttä oman unen riittävyyteen. Univaikeuksiin ja palautumisongelmiin on tärkeää puuttua, sillä ne heikentävät elämänlaatua, suorituskykyä ja aiheuttavat terveydellisiä ongelmia”, Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki toteaa.
Kehon ja mielen rauhoittamiseksi voi kokeilla vaikkapa kevyttä lukemista, käsitöiden tekemistä, musiikin kuuntelua tai erilaisia rentoutusharjoituksia, kuten syvähengittämistä. Huolia ja murheita kannattaa työstää jo päivän aikana, mutta jos vielä sänkyyn mennessä mielessä pyörivät vain negatiiviset ajatukset, voi niitä kirjoittaa ylös paperille ja sen jälkeen pyrkiä keskittymään vain seesteisiin mielikuviin. Unentuloa edesauttava kevyt iltapala on myös paikallaan.
Lisätietoja mittaustuloksista:
Tero Myllymäki, Firstbeatin tutkimusjohtaja
040 749 7595
Tulosten taustalla sykevälimittaukseen perustuva Firstbeat Hyvinvointianalyysi.
Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.