”Nuoriin alkoholi vaikuttaa jopa enemmän kuin iäkkäämpiin”
- Uusi suomalaistutkimus paljastaa, että vähäinenkin alkoholimäärä heikentää unen aikaista palautumista.
- Tutkimukseen osallistui yli 4 000 naista ja miestä. Mittaukset tehtiin normaalissa arkielämässä.
- Unta ja palautumista seurattiin sydämen sykevälivaihtelun avulla käyttäen suomalaisen hyvinvointiteknologiayritys Firstbeatin Hyvinvointianalyysia.
- Nuorilla alkoholi heikensi palautumista jopa enemmän kuin iäkkäämmillä koehenkilöillä.
- Tuloksissa ei ollut eroa miesten tai naisten välillä, eikä fyysisesti aktiivisten tai passiivisten välillä.
- Tutkimus tehtiin yhteistyönä Tampereen teknillisen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Työterveyslaitoksen, Firstbeat Technologiesin ja Nokia Technologiesin kesken.
Moni juo alkoholia rentoutuakseen päivän rasituksista. Tuore suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, ettei niin välttämättä kannattaisi tehdä. Tehdyn tutkimuksen perusteella vähäinenkin alkoholin määrä heikentää unen laatua ja elimistön palautumista.
”Tutkimus osoittaa että alkoholilla on selkeä heikentävä vaikutus sydämen sykevälivaihteluun perustuvalla menetelmällä mitattuun kehon palautumiseen yön aikana. Mitä enemmän alkoholia nautitaan, sitä voimakkaampi stressitekijä se on keholle. Jo yhden alkoholiannoksen nauttiminen iltaisin vähensi palauttavan unen määrää”, kertoo Urho Kujala, liikuntalääketieteen professori Jyväskylän yliopistosta.
Kun tarkasteltiin kolmea ensimmäistä nukkumistuntia, elimistön fysiologinen palautuminen väheni 9 % vähäisen alkoholimäärän jälkeen, 24 % kohtuullisen alkoholimäärän jälkeen ja peräti 39 % runsaan alkoholimäärän jälkeen. Kulutusta arvioitiin alkoholin määränä (g) suhteessa henkilön painoon (kg). Keskivertokoehenkilöllä vähäinen kulutus tarkoitti 1–2 annosta, kohtuullinen 2–6 annosta ja runsas yli 6 annosta. Esimerkiksi 80-kiloisella henkilöllä 5 alkoholiannosta vähensi palauttavan unen määrää keskimäärin 45 minuuttia yön kolmen ensimmäisen tunnin aikana.
Nuorten uni herkempää alkoholin vaikutuksille
Tuloksissa ei ollut eroja miesten ja naisten tai fyysisesti aktiivisten tai passiivisten välillä, eli hyvä kunto ei näytä suojelevan alkoholin vaikutukselta. Alkoholi heikensi unen laatua selvästi kaikenikäisillä, mutta hieman yllättäen nuorilla vaikutus oli vielä voimakkaampi kuin vanhemmilla koehenkilöillä. Myös niihin, joilla sydämen syke oli nukkuessa matalampi, alkoholi vaikutti voimakkaammin kuin niihin, joilla syke oli korkeampi. ”Nuoremmilla alkoholi heikensi unen laatua jopa iäkkäämpiä enemmän. Tämä osoittaa, etteivät nuoret ole immuuneja alkoholin haitoille – vaan jopa päinvastoin”, huomauttaa tutkija Julia Pietilä Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Unen tarve on yksilöllistä ja myös unen laadussa on paljon vaihtelua sekä henkilöiden välillä että päiväkohtaisesti. Myös päivän aikaisilla toimilla, kuten liikunnalla ja ravinnolla, voidaan vaikuttaa unen laatuun.
”Unen merkitystä ei voi yliarvioida. Sekä sen määrällä että laadulla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Siksi olisikin tärkeää ymmärtää omien päivittäisten valintojen ja elämäntapojen vaikutus uneen ja sen palauttavuuteen. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus – kunhan muutokset ovat oikeita”, sanoo puolestaan Tero Myllymäki, Firstbeatin fysiologisen tutkimuksen johtaja.
Sykevälivaihtelu kertoo palautumisesta
Unen laatua ja palauttavan unen määrää selvitettiin tutkimuksessa Firstbeatin Hyvinvointianalyysilla, joka mittaa ja analysoi sydämen sykevälivaihtelua. Sydämen sykevälivaihtelun avulla voidaan mitata epäsuorasti autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa. Tämä taas mahdollistaa elintoimintoja kiihdyttävän sympaattisen (stressireaktiot) ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston (palautuminen) toiminnan analysoinnin.
Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Firstbeatin tietokantaa. Yli 42 000 henkilöltä seulottiin vähintään kaksi mitattua yötä, joista toisena iltana henkilö ei ollut nauttinut alkoholia ja toisena oli. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 4 098 henkilön normaalista arkielämästä. Mittaukset tehtiin vuosina 2007–2015 ja koehenkilöt olivat 18–65-vuotiaita. Koko tutkimusraportti: http://mental.jmir.org/2018/1/e23/
Lisätietoja:
Tero Myllymäki
Fysiologisen tutkimuksen johtaja, Firstbeat Techologies
tero.myllymaki@firstbeat.com
040 749 7595
Julia Pietilä
Tohtorikoulutettava, Tampereen teknillinen yliopisto
julia.pietila@tut.fi
0405475334
Urho Kujala
Liikuntalääketieteen professori, Jyväskylän yliopisto
urho.m.kujala@jyu.fi
040 805 3567
Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.