”Ihan sama miten meillä voidaan, meillä tehdään töitä”

Usko tai älä, mutta otsikko ei ole ihan täysin tuulesta temmattu. Vanhat, pinttyneet näkemykset työnteosta ovat juurtuneet syvälle yrityspäättäjien ja henkilöstöjohtajien mieliin huonoin seurauksin. Kun firmassa ajatellaan, että nukkua ehtii haudassakin ja työntekijöiden mentaliteettina on raskas työ, raskaat huvit, ei siitä yhtälöstä hyvä seuraa. Yrityksen henkilöstö onkin kuin vyötärönympärys: Kun asiat ovat hyvin, se pysyy sallituissa rajoissa, mutta kun aletaan voida huonosti, se paisuu kuin hiivalla kohonnut pullataikina. Tästä päästäänkin sellaisiin rahareikiin, että oksat pois.

Tekemätön työ aiheuttaa koko Suomen yksityissektorilla noin 4,3 miljardin ja kuntasektorilla miljardin euron suorat vuosikustannukset. Se on paljon rahaa se. Kun lukua lähdetään suhteuttamaan alaspäin henkilötyövuosina yhtä työntekijää kohti, puhutaan 1300–4900 euron kustannuksista. Entäs sitten sairauspoissaolot? Vuonna 2015 niiden suorat kustannukset olivat lähes 1700 euroa henkilötyövuotta kohden. Pienissä yrityksissä nämä luvut eivät ehkä kasva häiritsevän suuriksi, mutta keskisuurten ja suurten yritysten kohdalla voidaan puhua jo lumipalloilmiöstä.

Huomisen menestys luodaan tämän päivän valinnoilla – siksi juuri nyt on oikea aika toimia.

On päivänselvää, että työntekijöihin kannattaa panostaa. Suomessa henkilöstö nähdään vielä kuitenkin vain lukuina, joista tärkein on plussaa näyttävä tilinpäätös. Tätä mieltä on myös Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahonen, jonka mukaan näkemystämme työstä on syytä päivittää, sillä mielekkääksi koettu työ tarkoittaa parempia työtuloksia. Hyvän työhyvinvoinnin lopputulema on varma win-win-tilanne, sillä Ahosen mukaan kaikki työkyvyttömyys voidaan tavalla tai toisella liittää työhön. Tarvitaan siis tekoja, joilla voidaan vaikuttaa sekä työ- että elämäntapoihin, kuten riittävään liikkumiseen sekä alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentämiseen.

Dosentti ja unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan terveyden kolme peruspilaria ovat uni, ravinto ja liikunta. Vaikka unen pitäisi olla viimeinen asia, josta tingitään, on se valitettavan usein ensimmäinen. Tuomilehdon mukaan erilaiset uniongelmat ovat nykyään niin yleisiä, että kyseessä on jo kansansairaus. Tätä puoltaa myös Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus, jonka mukaan liian lyhyet tai pitkät yöunet lisäävät sairauspoissaolojen määrää. Terveystalon ylilääkäri Minna Pihlajanmäki kertookin unettomuuden aiheuttavan vuosittain lähes 16 miljoonan euron kustannukset. Eipä tiennyt vanha kansa, miten oikeassa oli sanoessaan ”nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin”.

Huomisen menestys luodaan tämän päivän valinnoilla – siksi juuri nyt on oikea aika toimia. Toimimalla ajoissa säästät selvää rahaa, sillä ennaltaehkäisevä euro on kymmenkertaisesti tehokkaampaa kuin hoitava euro. Firstbeat Työkykykartoitus toimii yrityksesi ennaltaehkäisevänä eurona vähentäen tuntuvasti henkilöstön sairauspoissaoloja ja stressiä sekä parantaen työtehoa ja auttaen jokaista työntekijää liikkumaan itselle sopivalla tavalla. Hyvinvoiva henkilöstö on todellakin yrityksen paras kilpailuetu – onko sinulla varaa jättää se käyttämättä?

Psst! Olemme mukana Esimies ja Henkilöstö 201 7 -tapahtumassa, tule tapaamaan meitä osastolle 3G40.

Lue lisää ja lataa Firstbeat Työkykyjohtamisen opas


Juho Tuppurainen
juho.tuppurainen@firstbeat.fi
Varatoimitusjohtaja
Firstbeat

 

Lähteet:

Harvard Business Review: What’s the Hard Return on Employee Wellness Programs? https://hbr.org/2010/12/whats-the-hard-return-on-employee-wellness-programs

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 (yhteenveto tuloksista). THL: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät.

Härkänen, T., Kaikkonen R., Koskinen, S., Kronholm, E., Lallukka, T., Partonen, T., Rahkonen, O. 2014. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study: https://academic.oup.com/sleep/article-lookup/doi/10.5665/sleep.3986