Kylmä vai lämmin – kummasta suurimmat hyödyt hyvinvointiisi?

Tiina Hoffman

Tiina HoffmanLiikuntafysiologi, Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat@Tiinafbt

Stressi & Palautuminen

Kylmä- ja lämpöhoitoja käytetään laajasti palautumisen, stressinhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin tukena. Tässä blogissa verrataan kylmäaltistuksen, kuten avantouinnin tai kylmäaltaan, hyötyjä lämpöhoitoihin, kuten saunaan tai lämpimiin kylpyihin. Samalla pohdimme, miten ne vaikuttavat kehoon sekä milloin ja miksi niistä voi saada eniten irti.

Oletko sinä niitä, jotka aloittavat aamunsa kylmällä suihkulla, pulahtavat jääkylmään järveen aina tilaisuuden tullen tai käyvät kylmäaltaassa vahvistaakseen henkistä kestävyyttä ja palautumista?

Vai nautitko mieluummin saunan lämmöstä, höyrysaunasta tai lämpimästä kylvystä rentoutuaksesi ja rauhoittuaksesi?

Minulta kysytään usein kylmä- ja lämpöhoitojen hyödyistä – ”kumpi on parempi sykevaihtelun tai palautumisen edistämiseksi?” Tässä blogissa keskityn koko kehon altistamiseen kylmälle ja lämmölle (ei paikalliseen kylmä- tai lämpöhoidon käyttöön). Tarkastelen joitakin tutkimustuloksia, mutta keskityn ennen kaikkea omiin kokemuksiini sekä keskusteluihin asiakkaiden kanssa. Sekä kylmä että lämpö voivat tukea hyvinvoinnin eri osa-alueita, mutta hieman eri tavoin. Tutkimusten perusteella kumpikaan ei vaikuta olevan yksiselitteisesti toista parempi. Paras valinta riippuu tavoitteestasi, vuorokaudenajasta ja terveydentilastasi (esimerkiksi kylmäaltistusta ei suositella henkilöille, joilla on tiettyjä sydän- tai keuhkosairauksia) – sekä omista mieltymyksistäsi!

Onko avantouinti minua varten?

Jos pelkkä ajatus kylmään veteen pulahtamisesta tuntuu vastenmieliseltä tai avannossa käynti jättää sinut palelemaan pitkäksi aikaa, kannattaa todennäköisesti etsiä jokin muu tapa lisätä energiaa tai lievittää lihaskipuja. Arki on monella jo täynnä asioita, jotka ”on pakko tehdä” – pidimme niistä tai emme (kotityöt, deadlinet tai tietyt hyvinvointirutiinit…). Siksi trendikkään hyvinvointikikan, kuten avantouinnin, lisääminen arkeen ei välttämättä ole järkevää, jos se ei tunnu omalta.

Jos olet perusterve ja noudatat järkeviä ohjeita, kylmäaltistuksesta ei todennäköisesti ole haittaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että jääkylvyt olisivat kaikille sopiva ihmelääke, joka toisi merkittäviä pitkäaikaisia terveys- tai hyvinvointihyötyjä kaikille. Moni kokee saavansa jääkylvyistä hyötyä erityisesti silloin, kun itse uskoo niiden vaikutuksiin, mikä saattaa osaltaan selittää niiden suosion urheilijoiden keskuudessa harjoitusten jälkeen. Joskus se voi olla täysin riittävä syy. Tämä ei tarkoita, etteikö kylmäaltistuksesta voisi olla hyötyä, vaan pikemminkin siitä, että näyttö niiden terveyshyödyistä on osittain kiistanalaista tai vaikutukset ovat yksilöllistä ja tilanteesta riippuvaisia.

Entä sauna ja lämpöhoidot – miten ne vaikuttavat palautumiseen?

On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan lämpimät kylvyt voivat edistää palautumista ja unen laatua. Säännöllisen saunomisen on jopa havaittu olevan yhteydessä parempaan hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyteen (viittaus laajaan suomalaiseen pitkittäistutkimukseen alla). Lempeä lämpö auttaa lihaksia rentoutumaan, ja miellyttävä kokonaiskokemus tukee sekä kehon että mielen palautumista. Tässäkin ratkaisevaa on henkilökohtainen kokemus – se, mikä palautumismenetelmä toimii juuri sinulle ja on helposti saatavilla.

Kylmä ja lämpö – hieman erilaiset hyödyt

Yleisesti ottaen kylmäaltistus voi antaa nopean energiaboostin, helpottaa lihasarkuutta harjoituksen jälkeen sekä kehittää henkistä sitkeyttä/resilienssiä. Lämmin kylpy tai sauna puolestaan rentouttaa, vähentää stressiä ja tukee hyvää unta sekä mielenrauhaa. Kylmä sopii siten paremmin päivän alkuun virkistämään, kun taas lämpö on omiaan iltaan, tukemaan rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.

Omat kokemukseni

Vaikka saatan kuulostaa hieman kriittiseltä kylmäaltistuksen hyötyjen suhteen, haluan mainita, että harrastan sitä itse monessa muodossa. Aamuisin otan suihkun päätteeksi kylmän huuhtelun energisoivan vaikutuksen vuoksi, ja talvella pyrin pulahtamaan avantoon noin kerran viikossa. Oikeissa olosuhteissa saatan myös pyörähtää vastasataneessa lumessa saunomisen lomassa!

Myönnän, ettei ajatus avannosta kylmänä päivänä aina houkuttele. En viivy vedessä useita minuutteja – yleensä lasken rauhassa kymmeneen tai kahteenkymmeneen ja nousen ylös heti, kun alan tuntea kylmyyttä. Se virkistää ja koen sen lisäävän henkistä sitkeyttä talven haastavina kuukausina. Joissakin tutkimuksissa on raportoitu kylmäaltistuksen lisäävän sykevaihtelua ja vagaalista aktiivisuutta, ja koska minulla on geneettinen taipumus matalaan sykevaihteluun, toivon näkeväni hyötyjä myös tässä yhteydessä. Toistaiseksi en ole havainnut selkeää systemaattista vaikutusta – mutta kokeilu jatkuu…

Voin ehdottomasti allekirjoittaa sekä kylmän että lämmön henkiset hyödyt. Kylmän suihkun tai avannon jälkeen tunnen itseni energiseksi, ja lämpimän kylvyn tai rauhoittavan saunan jälkeen rentoutuneeksi. Molemmat tavat tarjoavat mukavan irtioton arjesta samalla, kun ne joko aktivoivat tai rauhoittavat hermostoa.

Jos aihe kiinnostaa, tämä on todella kiehtova alue kokeiltavaksi. Erilaiset puettavat mittalaitteet tuovat kokeiluihin mielenkiintoisen lisän: näkyykö hieman parempaa palautumista tai korkeampaa sykevaihtelua päivinä, jolloin käyt kylmässä, tai nukutko paremmin lämpimän kylvyn tai saunan jälkeen? Kuulisin mielelläni, mikä toimii sinulle!

Kuvassa 1 on esimerkki Firstbeat Life -datasta, joka havainnollistaa rentouttavan saunan vaikutusta kiireisen päivän jälkeen. Heti saunan jälkeen kehon vireystila ja syke ovat koholla, mikä on täysin luonnollista aiemman fyysisen rasituksen ja lämmön akuutin sykettä nostavan vaikutuksen vuoksi. Hetken kuluttua hermosto kuitenkin rauhoittuu, ja henkilö nauttii erittäin palauttavasta yöunesta. Olen nähnyt samankaltaisia tuloksia myös omissa kokeiluissani – kunhan sauna ei ole liian myöhään illalla (ja mieluiten siihen kuuluu vain alkoholiton olut…).

Kuva 1. Kiireinen iltapäivä, jota seuraa rentouttava sauna (vaaleanpunainen alue; laite pois päältä) ja erinomainen palautuminen unen aikana.

Taustaksi ja lisälukemiseksi alla on muutamia (englanninkielisiä) linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin ja tutkimuskatsauksiin, jotka käsittelevät tätä aihetta ja tuovat esiin sekä mahdollisia hyötyjä että riskejä:

https://www.bbc.com/future/article/20250520-are-saunas-and-cold-plunges-good-for-your-health.

https://www.health.harvard.edu/heart-health/cold-plunges-healthy-or-harmful-for-your-heart.

https://journals.lww.com/jcrjournal/abstract/2024/07000/enhancing_cardiorespiratory_fitness_through_sauna.11.aspx.

https://www.medicalnewstoday.com/articles/29108.

Blogi on julkaistu ensin englannin kielellä ”Cold or Warm – What Gives You the Biggest Wellness Bang for the Buck?”. Tämän tekstin on suomentanut Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen.

Jos pidit lukemastasi, tilaa uutiskirjeemme.

Tiina Hoffman

Tiina Hoffman Liikuntafysiologi, Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat @Tiinafbt

Tiina on Firstbeatin kokenut liikuntafysiologi, hyvinvointiasiantuntija ja kouluttaja. Aiemmin Tiina on työskennellyt mm. ylikuntoon ja sykevaihteluun liittyvissä kenttätutkimuksissa Jyväskylän yliopistolla ja KIHUlla sekä toiminut hiihtovalmentajana Alaskan yliopistossa.

Lisää artikkeleita

Miten tukea uudenvuoden lupauksia vaikuttavasti? 5 vinkkiä hyvinvointivalmentajille

Blogi #Firstbeat Life #Urheiluvalmennus

Miten tukea uudenvuoden lupauksia vaikuttavasti? 5 vinkkiä hyvinvointivalmentajille

Uudenvuoden lupaukset ovat monelle tärkeä lähtölaukaus muutokselle. Hyvinvointivalmentajana tiedät kuitenkin, että innostus ei yksin riitä – ratkaisevaa on se, miten tavoitteita tuetaan arjessa. Alla viisi käytännön vinkkiä, joiden avulla voit…