Hyvä fyysinen kunto on merkittävä voimavara. Hyväkuntoinen palautuu paremmin, sietää stressiä enemmän ja jaksaa pidempään. Hyväkään kunto ei kuitenkaan suojaa ylikuormitukselta, jos kokonaiskuormitus kasvaa liian suureksi.

Firstbeat-mittauksissa näkeekin toisinaan tilanteita, joissa aktiivisesti liikkuva ja hyvä kuntoinen ihminen on fysiologisesti voimakkaasti kuormittunut. Hyvä kunto ei siis automaattisesti tarkoita, että ihminen palautuu ja jaksaa.

Korkea suorituskyky voi peittää kuormituksen

Monet korkean suorituskyvyn ihmiset ovat tottuneet tekemään paljon. He tekevät vaativaa työtä, harrastavat tavoitteellista liikuntaa, heillä on työn lisäksi usein myös muita vastuutehtäviä, ja palautumiseen ei välttämättä jää riittävästi aikaa.

Juuri nämä ihmiset ovat usein niitä, jotka eivät itse tunnista kuormituksen kasautumista. Kun vaatimustaso nousee vähitellen, myös väsymykseen sopeudutaan. Arki sujuu, työt tulevat tehdyiksi ja treenitkin kulkevat kohtuullisesti, vaikka elimistön voimavarat olisivat jo pitkään olleet koetuksella.

Pitkittynyt kuormitus ei siis aina näy ulospäin. Usein kaikkein tunnollisimmat ja suorituskykyisimmät työntekijät ovat niitä, joiden ylikuormitus jää tunnistamatta ajoissa.

Liikunta rakentaa voimavaroja, mutta kokonaiskuormitus ratkaisee

On tärkeää tiedostaa, että liikunta on yksi parhaista tavoista vahvistaa työkykyä ja palautumiskykyä. Hyvä fyysinen kunto auttaa elimistöä sietämään stressiä ja tarjoaa palautumisreserviä myös kuormittaviin elämäntilanteisiin (kuva 1).

Kuva 1. Hyväkuntoisilla palautumista on määrällisesti enemmän vuorokaudessa heikompikuntoisiin verrattuna. Perustuu 40.000 Firstbeat Life –mittaukseen vuosina 2020 – 2024.

Joskus kuitenkin työelämän vaatimukset, kiireinen arki ja tavoitteellinen harjoittelu voivat yhdessä muodostaa kokonaisuuden, jossa elimistölle ei jää riittävästi aikaa palautua. Tällöin ongelma ei ole liikunta, vaan se, että kokonaiskuormitus ylittää käytettävissä olevat voimavarat.

Stressi näkyy kehossa ennen kuin oireet alkavat

Firstbeat Life -mittauksissa nähdään usein tilanteita, joissa henkilö kokee voivansa hyvin, mutta fysiologinen data osoittaa palautumisen jäävän jatkuvasti vähäiseksi.

Mittausten avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi:

• palautuuko elimistö riittävästi kokonaiskuormitukseen nähden
• onko uni aidosti palauttavaa
• jääkö elimistö kierroksille myös iltaisin
• tukeeko liikunta palautumista vai lisääkö se kokonaiskuormitusta

Objektiivinen fysiologinen data auttaa tunnistamaan pitkittyneen kuormituksen usein ennen kuin ihminen itse huomaa tilanteensa muuttuneen.

Kuva 2. Hyvä suorituskyky voi peittää alleen pitkittyneen kuormituksen. Elimistö käy kovilla kierroksilla lähes koko päivän, eikä palautuminen käynnisty kunnolla edes unen aikana. Kuormittavan päivän päätteeksi tehty iltaliikunta ylläpitää korkeaa vireystilaa entisestään.  

Miksi tämä on tärkeää myös yritykselle?

Organisaation kannalta korkean suorituskyvyn ihmiset ovat usein avainhenkilöitä, joiden osaaminen ja työpanos ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä. He eivät välttämättä ensimmäisinä kerro olevansa väsyneitä, eikä suorituskyky yleensä romahda yhdessä yössä.

Siksi kuormituksen varhainen tunnistaminen on tärkeää. Kun palautumisen haasteet havaitaan ajoissa, voidaan työkykyä tukea ennen kuin kuormitus alkaa näkyä sairauspoissaoloina, työuupumuksena tai osaajien menettämisenä.

Hyvä suorituskyky tarvitsee myös palautumista

Hyvä fyysinen kunto on merkittävä voimavara, mutta sekään ei tee ihmisestä immuunia pitkittyneelle kuormitukselle.

Firstbeat Life auttaa tekemään kuormituksen näkyväksi ja lisää ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat palautumiseen, jaksamiseen ja voimavaroihin. Kun kokonaiskuormitus tunnistetaan ajoissa, voidaan toimenpiteet kohdistaa oikein ja tukea henkilöstön suorituskykyä ennakoivasti.