Näe metsä puilta – Hyvinvointisuositukset, mittaustieto ja itsensä kuuntelu hyvinvoinnin tavoittelussa

TV, lehdet, kirjat ja internet pursuavat ohjeita ja tutkimustuloksia siitä, miten meidän tulisi elää: Miten hallita stressiä, miten syödä ja juoda sekä miten ja milloin treenata. Niin tärkeitä kuin terveelliset elämäntavat ovatkin – ja ilmiselvästi yhä suurempi haaste yhteiskunnalle ja meille, jotka työskentelemme hyvinvointialalla – voi terveen elämän tavoittelu toisinaan olla stressaavaa. Terveellisen ja tasapainoisen elämän ainekset eivät ole kaikille itsestään selviä ja on turhauttavaa huomata, että ohjeita ja mielipiteitä siitä, mitä tulisi ja mitä ei tulisi tehdä, on paljon ja jotkin tutkimustulokset saavat kaiken vaikuttamaan epäterveelliseltä. Kukapa ei olisi lukenut istumisen vaaroista, liian vähäisen kävelyn riskeistä, liian kevyesti tai kuormittavasti treenaamisen haitoista, vuorotyöstä, istumatyöstä, liiallisesta alkoholinkulutuksesta, lihansyönnistä, kasvissyönnistä, liian vähäisestä unesta, liiasta unesta… Joitakin asioita meidän on helpompi hallita kuin toisia mutta yhtä kaikki, voi olla haasteellista valita, mitä ohjeita noudattaa!

Luin jokin aika sitten lehdestä kirja-arvostelun Andrew Spicerin teoksesta Wellness Syndrome (Hyvinvointisyndrooma). Spicer toteaa teoksessaan, että hyvinvoinnista on tullut syndrooma ja että nykyään tarvitsemme valmentajia ja hienoa teknologiaa kertomaan meille olemmeko onnellisia. Monille hyvinvoinnista onkin tullut yksi suoriutumisen muoto lisää; tähtäämme parempaan kuntoon, suurempaan askelmäärään, kauniimpaan kehoon, alempaan rasvaprosenttiin, suurempaan lihasmassaan ja harmonisempaan olemukseen… Teoksen mukaan ihmiset uskovat olevansa parempia ja onnellisempia, kun mittalaite näyttää oikeita arvoja treenin, työpäivän tai unen aikana. Spicer suositteleekin ihmisiä elämään elämäänsä mittaamisen sijaan.

En täysin allekirjoita kaikkia Spicerin väitteitä; fysiologian ja hyvinvointiteknologian ammattilaisena näen mittaamisessa paljonkin hyötyjä! Hyvä mittalaite oikein käytettynä voi tarjota käyttäjälleen paljon lisämotivaatiota ja tärkeitä näkökulmia. Lisäksi monet hyötyvät ulkopuolisesta ohjauksesta elämäntapojen muutoksessa. Jopa pienimuotoinen kilpailu ja ympäristön paine voi olla hyväksi, kunhan se pysyy oikeissa mittasuhteissa. Firstbeatin Hyvinvointianalyysi esittää yksilölliset vahvuudet ja heikkoudet objektiivisesti perustuen kolmen päivän mittaukseen osallistujan arjessa sekä ohjaa osallistujat asettamaan yksilöllisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Käänteentekevä hetki onkin mittauksen jälkeen: Kykeneekö henkilö jalkauttamaan mittaustulosten perusteella laaditut tavoitteet ja toimenpiteet arkeensa ja saamaan aikaan muutoksia? Toisaalta, Wellness Syndromen sanomassa on totuuden siemen. Milloin mittaus muuttuu välineestä itse tarkoitukseksi? Tai milloin terveyden tavoittelu menee liiallisuuksiin ja kääntyy itseään vastaan aiheuttaen stressiä ennemmin kuin auttaen ihmistä? Kultaisen keskitien löytäminen ei ole aina helppoa, sillä erilaisia hyvinvointiohjeita ja suosituksia on tarjolla runsaasti ja ne ovat usein jopa ristiriidassa keskenään.

• Nukkuako myöhään ja nauttia hitaasta viikonloppuaamusta – vai herätäkö samaan aikaan kuin arkenakin ja nousta heti ylös (…tämä vaikuttaisi olevan virallinen suositus)?
• Treenatako vielä illalla, vaikka on jo melko myöhä – vai pitääkö lepopäivä ja keskittyä tavoittelemaan hyvälaatuista yöunta?
• Treenatako tänään harjoitteluohjelman mukaan, vaikka oloni on väsynyt – vai jättääkö päivän treeni välistä ja kuunnella kehoa?
• Viettääkö vapaapäivä lukien ja rentoutuen, unohtaen velvollisuudet, askelmäärät ja harjoittelun sykealueet, koska takana on kiireinen viikko – vai vastustaako ”laiskuutta” ja pysyä rutiineissa.

Näihin kysymyksiin ei valitettavasti ole olemassa oikeita vastauksia, eivätkä samat ratkaisut toimi kaikilla, kaikissa tilanteissa. Joskus meidän tosiaan on tarve voittaa laiskuus ja lähteä treenaamaan, toisinaan taas on parempi hyväksyä, että lepo on tällä hetkellä se, mitä eniten tarvitsee. Usein on oikea ratkaisu välttää tukevaa ilta-ateriaa ja viinilasillista, jotta jaksaa paremmin huomisen pitkä ja vaativan päivän – toisinaan taas on paikallaan olla hieman armollisempi ja sallivampi itselleen. Yksittäisen päivän sijaan sillä, mitä teemme useimpina päivinä viikosta ja useimpina viikkoina vuodesta, on merkitystä. Ihmiskeho ja -mieli ovat mutkikas, yksilöllinen ja moniuloitteinen kokonaisuus. Emme ole yhtä kuin mittausdatamme. Yksilöllisen hyvinvointimme tulisi perustua sopivaan annokseen vanhaa kunnon maalaisjärkeä, itsetuntemusta sekä oman kehon kuuntelua. Mikään teknologia ei todennäköisesti toimi tätä paremmin. Mutta tukeaksemme hyvinvointiamme ja haastaaksemme itseämme positiivisessa mielessä huipputeknologiset laitteet, fysiologinen analyysi sekä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten suositukset voivat ehdottomasti auttaa meitä tekemään parempia valintoja, lisäämään motivaatiotamme tehdä oikeita asioita ja lopulta auttaa näkemään metsä puilta mitä hyvinvointiin tulee.

Käännös Firstbeatin liikuntafysiologi ja hyvinvointiasiantuntija Tiina Hoffmanin alkuperäisestä tekstistä ”In a Jungle of Lifestyle Guidelines, It Can Be Hard to See the Forest from the Trees…” 

Kiinnostaisiko sinuakin tietää, mitkä asiat vaikuttavat eniten juuri sinun hyvinvointiisi?