Työkyvyn vaihtelu – miten työnantajan kannattaa huomioida tämä ja reagoida muutoksiin?

Työkykyyn vaikuttaa moni tekijä, kuten terveys, osaaminen, motivaatio, työolosuhteet, johtaminen sekä elämäntilanne ja muut työn ulkopuoliset tekijät. Nämä eivät ole stabiileja, joten myöskään työkyky ei pysy samalla tasolla vuodesta tai kuukaudesta toiseen. Taso nousee ja laskee usein sykleittäin.

Tietynlainen työkyvyn vaihtelu on täysin normaalia, ja usein työntekijä itsekin tunnistaa tämän. Työkyky ei yksinkertaisesti voi pysyä samana koko työuran ajan ja päivästä toiseen, eikä sen tarvitsekaan.

On myös tärkeää tiedostaa, että organisaation ja työyhteisön kehitys voi mennä omaa syklistä tahtiaan ja yksilön työkyky omaansa. Tästä hyvänä esimerkkinä on tilanne, jossa työn vaatimukset kehittyvät tiettyyn suuntaan, mutta yksilön ammatillinen osaaminen ei kehity samansuuntaisesti. Kun työn vaatimukset ja työntekijän osaaminen eivät enää kohtaa, on tällä negatiivinen vaikutus työntekijän työkykyyn.

Suurilla työkyvyn notkahduksilla on myös suuret seuraukset

Työnantajan on hyvä ymmärtää työkyvyn vaihtelua, sillä se vaikuttaa esimerkiksi tehokkuuteen, työn laatuun sekä työmotivaatioon ja näiden kautta lopulta myös yrityksen tuottavuuteen ja tulokseen. Aihe on tietysti tärkeä jo työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta; aina ei voi olla sataprosenttisessa vireessä ja työnantajan on tärkeä näyttää, että hän ymmärtää tämän.

Nykyaikaisissa asiantuntijayhteisöissä alentunut työkyky ei läheskään aina johda poissaoloon, vaan töitä tehdään vajaalla kapasiteetilla esimerkiksi väsymyksen, kiputilojen tai sairauden takia. Tämä näkyy tietysti myös tuottavuudessa. Esimerkiksi masentuneena työskentelevän tuottavuusvaje voi olla jopa yli 30 % *.

Jos isompiin tai pitkäkestoisempiin notkahduksiin työkyvyssä ei reagoida eikä korjausliikkeitä tehdä ajoissa, voi tällä olla kauaskantoiset seuraukset. Pahimmillaan rajut notkahdukset työntekijän työkyvyssä saattavat johtaa loppuunpalamiseen tai pitkäaikaiseen poissaoloon. Tällä on luonnollisesti valitettavan kovat seuraukset niin yritykselle taloudellisesti kuin työntekijälle itselleen hänen hyvinvointinsa ja elämänsä kannalta.

Työkyky käännetään nousuun konkreettisilla muutoksilla

Mitä tämä työkyvyn vaihtelu sitten voi tarkoittaa käytännössä? Ja miten siihen kannattaa reagoida? Tässä muutama kuvitteellinen esimerkkitapaus:

Esimerkki 1: Maija työskentelee asiantuntijatehtävissä IT-alalla. Maijalle on juuri annettu töissä lisävastuuta, ja hän on laajentuneesta työnkuvastaan innoissaan. Maijalta ei kuitenkaan otettu mitään muita vastuita pois tai organisoitu työtehtäviä uudelleen, vaan uusi vastuu lisättiin edellisten työtehtävien päälle. Maija tekee parhaansa saadakseen kaikki työtehtävänsä hoidettua, mutta huomaa pian, että ylityötunteja kertyy runsaasti ja jaksaminen alkaa kärsiä. Työteho ja työnlaatu eivät pysy entisellä tasolla, ja työmotivaatiokin kokee ison kolauksen.

Esimerkki 2: Matti työskentelee hoitoalalla vuorotyössä. Vaikka vuorotyö on joskus haastavaa, on Matti pystynyt pitämään kiinni työn ja muun elämän tasapainosta. Matin elämäntilanne kuitenkin muuttuu, kun perheeseen syntyy vauva. Vähitellen Matti huomaa, että vuorotyö, vauva ja vähäinen uni ovat hänelle liian haastava yhdistelmä. Jaksaminen alkaa kärsiä ja sitä kautta myös työkyky laskee merkittävästi. Matti alkaa harkita alan vaihtoa.

Mitä työnantajat sitten voivat tehdä Maijan ja Matin tilanteissa, kun työkyvyssä on jo tapahtunut notkahdus? Maijan kohdalla on tärkeää, että työnantaja ja Maija käyvät yhdessä keskusteluja Maijan työtehtävistä ja vastuualueista sekä miettivät niiden uudelleen organisointia tai priorisointia. Tämä mahdollistaa Maijalle paremman kontrollin tunteen työkuormasta. Jos työt lähtevät uusilla järjestelyillä sujumaan taas paremmin, myös Maijan työkyky palaa vähitellen optimaaliselle tasolle.

Matin tapauksessa työnantajan on hyvä miettiä, olisiko mahdollista tarjota vuorotyön sijasta toistaiseksi säännöllisiä päivävuoroja. Tai pystyttäisiinkö Mattia hyödyntämään yrityksen sisällä toisissa tehtävissä, jotka paremmin tukisivat Matin hyvinvointia? Näin saataisiin yritykselle tärkeä työntekijä pidettyä talossa muuttuneesta elämäntilanteesta huolimatta.

Säännöllinen seuraaminen on työkykyjohtamisen ydin

Työkyvyn seurannassa ja riskien tunnistamisessa kannattaa hyödyntää erilaisia arviointi- ja mittausmenetelmiä. Firstbeat Lifen yritysraporttien kautta yrityksen johto ja HR saavatkin tärkeää tietoa henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn tilanteesta.

Mitattu tieto auttaa seuraamaan muutoksia esimerkiksi työpäivien aikaisessa palautumisessa tai työntekijöiden työtyytyväisyydessä. Luotettavan datan avulla yritys pystyy ajoissa tunnistamaan ne henkilöstön hyvinvoinnin osa-alueet, joissa on eniten haasteita ja tarttumaan näihin oikea-aikaisesti. Mittausten avulla voidaan myös poimia erityisessä riskissä olevat työntekijät, jolloin he voivat saada tukea ja apua ajoissa.

Säännöllisten mittausten avulla voidaan myös seurata jo tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta: onko esimerkiksi liikuntaseteleistä, terapiapalveluista tai organisaatiossa tehdyistä muutoksista oikeasti apua?

Kun työnantaja pystyy luotettavasti kartoittamaan mahdolliset työkykyriskit, tekemään ennaltaehkäiseviä toimia ja seuramaan toimenpiteiden vaikuttavuutta, voidaan saavuttaa merkittäviä voittoja – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti katsoen.

Lähde: Woo, J. M., Kim, W., Hwang, T. Y., Frick, K. D., Choi, B. H., Seo, Y. J., … & Park, Y. L. (2011). Impact of depression on work productivity and its improvement after outpatient treatment with antidepressants. Value in Health, 14(4), 475–482.

Haluatko tutustua tarkemmin ennakoivaan ja tulokselliseen työkykyjohtamiseen? Lataa työkykyjohtamisen oppaamme ja opit henkilöstön ja liiketoiminnan hyödyistä sekä vaikuttavan strategian luomisesta.

New call-to-action

Lisää artikkeleita

Työhyvinvoinnin mittaaminen: Miten dataa voi hyödyntää? Minkälaisia tavoitteita kannattaa asettaa? group of people walking stairs

Blogi #Työkykyjohtaminen #Firstbeat Life

Työhyvinvoinnin mittaaminen: Miten dataa voi hyödyntää? Minkälaisia tavoitteita kannattaa asettaa?

Luotettavastakaan datasta ei ole iloa, ellei sitä osata hyödyntää oikein. Asiantuntijamme Riikka Nahkamäki kertoo, miten henkilöstön hyvinvointimittausten tuloksia kannattaa käyttää ja minkälaisia tavoitteita organisaation hyvinvointistrategiassa kannattaa olla.

Katkaise kuormitus ajoissa ja pidä huolta terveydestäsi – Firstbeat Lifen huomautukset heikosta palautumisesta tuovat turvaa mies katsoo puhelinta

Blogi #Stressi & Palautuminen #Firstbeat Life

Katkaise kuormitus ajoissa ja pidä huolta terveydestäsi – Firstbeat Lifen huomautukset heikosta palautumisesta tuovat turvaa

Fysiologinen data avaa kehosi reaktioita, mutta miten osata reagoida arjen haasteisiin oikein ja pitää huolta omasta terveydestä? Yksilölliset huomautukset Firstbeat Life -hyvinvointipalvelussa kertovat, jos mittaustuloksesi vaativat erityistä huomiota ja on aika tehdä muutoksia.