Työhyvinvoinnin mittaaminen: Miten dataa voi hyödyntää? Minkälaisia tavoitteita kannattaa asettaa?

Riikka Nahkamäki

Riikka NahkamäkiTyökykyjohtamisen asiantuntija, yritysvalmentaja, Firstbeat

Firstbeat Life Työkykyjohtaminen

group of people walking stairs

Ainainen kiire, multitaskaus, työn ja vapaa-ajan rajojen häilyvyys… Siinä muutamia asioita, joiden kanssa iso osa työntekijöistä painii nykyään. Ja todellisuudessahan henkilöstön haasteet ovat myös työnantajan haasteita: kuormittunut työntekijä ei ole tehokas eikä luova – tai hän ei ole edes töissä. Pitkittyessään ylikuormitus voi aiheuttaa sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä.

Onneksi nämä nykytyöelämän haasteet aletaan jo tunnistaa työpaikoilla. Työhyvinvoinnista puhutaan paljon ja siihen myös pyritään panostamaan. Edelläkävijäyrityksissä työhyvinvointi on jo ymmärretty niin merkittäväksi osa-alueeksi, että sitä johdetaan kuten muutakin liiketoimintaa. Tämä taas ei onnistu ilman toimivaa hyvinvointistrategiaa, sen sisältämiä tavoitteita sekä säännöllistä seurantaa.

Työhyvinvointi tarvitsee konkreettisia tavoitteita

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan haluttu päämäärä. Näin on myös hyvinvointistrategian kohdalla: pitää tietää mihin tähdätään. Tavoitteita voi toki olla eritasoisia, ja se on usein viisastakin.

Pitemmän ajan visiossa hyvinvointistrategialla tavoitellaan useimmiten paremmin voivia, innostuneita ja tuottavia työntekijöitä. Käytännön tasolla täytyy kuitenkin olla konkreettisempia tavoitteita, joiden saavuttamista voidaan myös seurata säännöllisesti.

Jokainen organisaatio asettaa luonnollisesti omat tavoitteensa, mutta tässä muutamia esimerkkejä, miten hyvinvointitavoitteita voi lähestyä:

  • Kohtuullinen työkuorma kaikille. Miten varmistetaan, ettei yksittäisten työntekijöiden kontolle kasaudu liikaa tehtäviä?
  • Aito mahdollisuus palautumiseen. Sallivatko sekä aikataulut että organisaatiokulttuuri tauot ja töistä irrottautumisen vapaa-ajalla?
  • Tuottavuus syntyy motivaatiosta. Miten synnytetään ja pidetään yllä henkilöstön sisäistä motivaatiota?

Hienoa on se, että tavoitteiden ei tarvitse – eikä kannata – pohjata pelkkään ”mutuiluun”. Moderneilla työkaluilla on saatavissa luotettavaa ja kokonaisvaltaista dataa, jonka pohjalta hyvinvointistrategiaa on hyvä lähteä rakentamaan.

Data näyttää työhyvinvoinnin suunnan

Ensimmäisenä kannattaa siis selvittää lähtötilanne, jotta tiedetään, mitä lähdetään korjaamaan ja mihin suuntaan. Tässä vaiheessa kuvaan astuu mittaaminen ja data, jota nykypäivänä on runsaasti saatavilla.

Erilaista dataa kannattaa käyttää hyväksi sopivasti yhdistellen. Esimerkiksi työterveyden ja HR:n tilastoja, henkilöstökyselyitä sekä objektiivista, mitattua fysiologista dataa yhdistelemällä muodostuu henkilöstön hyvinvoinnista jo varsin kokonaisvaltainen kuva.

Datan avulla saadaan selville työhyvinvoinnin nykyiset kipupisteet ja mahdolliset potentiaaliset riskit – ja tietenkin myös ne osa-alueet, jotka ovat jo hyvällä mallilla.

Kun datan avulla on valittu kehityskohdat ja määritetty tavoitteet, päästään pureutumaan toimenpiteisiin, joilla näitä tavoitteita voidaan saavuttaa. Täytyy miettiä esimerkiksi työn uudelleen organisoimista tai konkreettisia muutoksia organisaatiokulttuuriin.

Työhyvinvoinnin johtaminen

Nykytilanteen ymmärtäminen ja tiedolla johtaminen korostuvat strategisessa työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisessa. Nykytilanteen ja kehityskohtien tunnistaminen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen auttaa jatkuvassa kehitystyössä.

Hyvinvointistrategia tulee todeksi säännöllisen seurannan avulla

Mitäs sitten, kun toimenpiteetkin on päätetty ja otettu käyttöön? Miten tiedetään, onko niistä mitään hyötyä?

Jälleen tarvitaan dataa. Voisi nimittäin sanoa, että vasta säännöllisen seurannan avulla hyvinvointistrategia tulee todeksi: sen avulla tiedetään, missä milloinkin mennään ja miten onnistuneita toimenpiteitä on tehty tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvinvoinnin johtamisessa on tietysti aina kyse moniulotteisista asioista ja vaikuttavia tekijöitä on paljon. Liian monimutkaista tästä ei kuitenkaan kannata tehdä: On aina parempi ottaa pieniä askelia oikeaan suuntaan kuin jäädä lähtöviivalle, koska maali tuntuu olevan liian kaukana tai reitti määränpäähän liian mutkikas.

Tässä siis pari yksinkertaistettua esimerkkiä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta:

  • Lähtötilanne: Firstbeat Life paljastaa, että työntekijöiden liikkuminen on vähäistä.
  • Tavoite: Henkilöstön liikkumisen lisääminen.
  • Toimenpide: Liikuntasetelit.
  • Seuranta: Firstbeat Life:n avulla paljastuu, että liikunta lisääntyy vain fyysisesti aktiivisimmilla.
  • Uusi toimenpide: Kävelypalaverit käyttöön laaja-alaisesti.
  • Seuranta: Firstbeat Life:n data näyttää, että myös passiivisimpien työntekijöiden liikkuminen lisääntyy.

 

  • Lähtötilanne: Firstbeat Life kertoo, että henkilöstön palautuminen heikkenee vuoden kiireisimpänä aikana.
  • Tavoite: Palautumisen parantaminen kiireisinäkin aikoina.
  • Toimenpide: Työtehtävien priorisointi esimiesten johdolla.
  • Seuranta: Firstbeat Life:n avulla paljastuu, kuormitus vähenee vain hieman, mikä kertoo siitä, ettei priorisointi onnistu konkreettisesti, vaan stressi jatkuu lähes entisellään.
  • Uusi toimenpide: Organisaatiotason linjaus, ettei työviestejä lähetetä työajan ulkopuolella.
  • Seuranta: Firstbeat Life:n data näyttää, että unenlaatu ja palautuminen paranee.

Kuten oheiset yksinkertaistetut esimerkit kertovat, Firstbeat Life mahdollistaa työhyvinvoinnin johtamisen täysin uudella tasolla. Sen organisaatio ja ryhmäraportit tarjoavat objektiivista, numeraalista – ja tietenkin anonyymia – tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Sen kautta voidaan seurata mm. stressiä, palautumista, unta ja liikuntaa niin koko yrityksen tasolla kuin tiimikohtaisesti ja pureutua oikea-aikaisesti mahdollisiin haasteisiin.

Firstbeat Life auttaa yritysjohtoa ja esihenkilöitä siirtymään reagoivasta johtamisesta ennakoivaan tiedolla johtamiseen. Sen sijaan, että yritetään löytää sijaisia sairauslomille ja ihmetellään tuottavuuden heikentymistä, voidaan havaita ajoissa esimerkiksi henkilöstön orastava ylikuormittuminen tai uniongelmat.

On myös hyvä muistaa, että polku lähtöpisteestä tavoitteisiin ei juuri koskaan ole suora. Maailma muuttuu, yrityksessä tapahtuu muutoksia ja työntekijöiden elämäntilanteet muuttuvat. Luotettavan datan ja säännöllisen seurannan avulla myös hyvinvointistrategiaa ja sen sisältämiä toimenpiteitä voidaan kehittää ja pysyä muutoksissa mukana.

Löydät Firstbeat Life -palvelupaketit nyt verkosta. Vertaile helposti eri vaihtoehtoja ja löydä juuri teille sopivin kokonaisuus. 

Firstbeat Life vertaa vaihtoehtoja

Riikka Nahkamäki

Riikka Nahkamäki Työkykyjohtamisen asiantuntija, yritysvalmentaja, Firstbeat

Firstbeatin valmentaja Riikka on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, joka keskittyi jo opinnoissaan työhyvinvointiin liittyviin asioihin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Vapaa-ajallaan Riikka viihtyy kuntosalilla ja koripallokentän laidalla.

Lisää artikkeleita

Hyödy hybridityöstä — näillä vinkeillä parannat stressitasapainoasi lähi- ja etätyössä

Blogi #Stressi & Palautuminen

Hyödy hybridityöstä — näillä vinkeillä parannat stressitasapainoasi lähi- ja etätyössä

Koronapandemia pakotti työntekijät kertaheitolla etätöihin aloilla, joissa se oli mahdollista. Maailma oppi, että töitä voi tehdä myös etänä työpaikan ulkopuolella. Digitalisaation ansiosta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyö on ollut mahdollista hoitaa…

Edessä taas uusi normaali – miten huolehtia jaksamisesta ja hyvinvoinnista hybridiarjessa?

Blogi #Stressi & Palautuminen

Edessä taas uusi normaali – miten huolehtia jaksamisesta ja hyvinvoinnista hybridiarjessa?

Puolentoista vuoden koronarajoitusten jälkeen ollaan vihdoin siirtymässä kohti normaalia. Kotitoimiston tuttujen sohvankulmien jälkeen paluu työpaikalle voi jännittää, mutta myös toisaalta tukea arjen hyvinvointia ja stressin hallintaa merkittävästi. Syksy näyttää, miten…