Vuorotyössä terveellisten elämäntapojen merkitys korostuu

Satu Tuominen

Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Liikunta Stressi & Palautuminen

Vuorotyö vaatii terveelliset elämäntavat

Noin 25 % työssäkäyvistä suomalaisista tekee vuorotyötä tai noudattaa hyvin epäsäännöllisiä työaikoja (Duodecim 2012). Vuoro- ja yötyö sekä epäsäännölliset työajat ovat kuitenkin merkittävä terveysriski. Vuorotyöläisille sattuu päivätyöläisiä enemmän tapaturmia. Lisäksi heillä on enemmän vatsa- ja pohjukaissuolen haavaumaa, sepelvaltimotautia, aivoveritulppia, rintasyöpää sekä lisääntymisterveyden häiriöitä. Vuorotyö saattaa aiheuttaa myös aikuisiän diabetesta ja paksunsuolen syöpää. Sepelvaltimotaudin riskiä vuorotyö lisää noin 40 prosentilla. Keskeisiä vuorotyön riskitekijöitä ovat univaje ja unihäiriöt. (Härmä & Sallinen 2008.) Fyysisten riskitekijöiden lisäksi vuorotyö asettaa haasteen myös sosiaalisille suhteille ja harrastuksille, sillä se aiheuttaa eritahtisuutta perheen ja muiden sosiaalisten toimintojen kanssa (Työterveyslaitos 2014.)

Firstbeat Hyvinvointianalyysi-mittaukset osoittavat, että erityisesti yövuorojen aikana palautuminen heikkenee merkittävästi. Uniaika jää lyhyeksi ja unen aikaisen palautumisen osuus vähenee.

Hyvinvointianalyysi osoittaa, ettei päiväunet palauta

Kuva 1. 50-vuotiaan pituusleikkurin ajomiehen ensimmäinen yövuoro. Ennen yövuoroa hän nukkuu pari tuntia, mutta unen saaminen on hankalaa. Hyvinvointianalyysi osoittaa, etteivät päiväunet palauta. Yövuoron jälkeen hän nukkuu 5h yöunet, mutta silloinkin palautuminen on vain kohtalaista. Vuorokauden kokonaispalautumisen osuus jää 10%:iin. Suositus on yli 30%.

Vuorotyössä on tärkeää pyrkiä nukkumaan riittävästi, erityisesti vapaapäivinä, jotta kulutetut voimavarat palautuisivat. Mitä enemmän yövuorojen aikana univajetta kertyy, sitä tärkeämpää olisi vapaapäivänä pyrkiä nukkumaan jopa normaalia pidempään. Yövuoron jälkeisenä makuupäivänä kannattaa kiinnittää huomiota palautumista tukeviin toimenpiteisiin, esimerkiksi rentoutusharjoituksiin, kevyeen liikuntaan ja asioihin, jotka eivät entisestään kuormita univajeesta kuormittunutta kehoa.

Yövuorot kuluttavat voimavaroja, mutta hyvät yöunet palauttavat ne hyvin

Kuva 2. 50-vuotiaan pituusleikkurin ajomiehen voimavarakuvaaja osoittaa, että yövuorojen aikana kehon voimavarat kuluvat. Vapaapäivänä hän nukkuu 11h. Pitkät ja palauttavat yöunet palauttavat yövuorojen aikana kulutetut voimavarat lähes lähtötasolle.

Vuorotyössä terveellisten elämäntapojen merkitys korostuu. Esimerkiksi alkoholi, epäterveellinen ravitsemus ja heikko fyysinen kunto voivat pilata vähäisenkin palautumisen ja hidastaa voimavarojen palautumista.

Hyvinvointianalyysi näyttää. että yöuni ei palauta riittävästi

Kuva 3. 33-vuotiaan hyväkuntoisen operaattorin/massanvalmistajan seisokkipäivä on kiireinen. Illalla hän joi kolme olutta. Kuormittava päivä yhdessä alkoholin kanssa heikentää unen palauttavaa vaikutusta.

Riittävällä unella, terveellisellä ravinnolla, säännöllisellä liikunnalla ja välttämällä nautintoaineiden käyttöä voidaan tehostaa palautumista merkittävästi.

Hyvinvointianalyysi osoittaa hyvää palautumista yöunien aikana

Kuva 4. 33-vuotiaan hyväkuntoisen operaattorin/massanvalmistajan yövuoro. Ennen työvuoroa hän käy kevyellä juoksulenkillä ja yövuoron aikana hän pyrkii syömään kolmen tunnin välein terveellisiä välipaloja ja juomaan riittävästi. Terveelliset valinnat mahdollistavat palautumisen työvuoron aikana.

Sillä millaisia valintoja työvuorojen aikana tehdään, on vaikutusta. Säännöllinen ruokailu, riittävä veden juonti ja työn tauotus näkyvät hyvän vireystilan lisäksi myös Hyvinvointianalyysin tuloksissa. Kun työpäivä ei vie kaikkea energiaa, jää voimavaroja myös elämän muille osa-alueille.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Satu Tuominen

Satu Tuominen Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen on tehnyt sydämen sykevälien tutkimusmatkaa jo yli vuosikymmenen. Sydämen lyöntien väleistä on löytynyt paljon elämää ja millisekunteihin mahtunut monenlaista tarinaa, ja niistä syntyy Satun blogien aiheita. Nimestään huolimatta Satu pyrkii kirjoittamaan ajoittain myös faktaa, pääasiassa hyvinvoinnista ja fysiologiasta, tavoitteena tarjota lukijalle työkaluja ymmärtää omaa kehoaan ja pitää huolta siitä tärkeimmästä voimavarasta, itsestään.

Lisää artikkeleita