”Parasta Hyvinvointianalyysissa on koko paketti”

Firstbeat menestystarina: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Firstbeat Hyvinvointinalyysi on uusi tapa tutustua omaan stressitasoon, kuormitustekijöihin ja palatumiskeinoihin.

Hyvinvoinnin ylläpitäminen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään. Satakunnan sairaanhoitopiirissä tarjottiin tänä vuonna henkilökunnalle ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua Firstbeat Työkykykartoitukseen yhtenä TYKY-toimintamuotona. Työkykykartoitusta kokeili Satakunnan sairaanhoitopiirissä tammi-elokuussa 2017 noin 300 työntekijää.

Henkilöstön työhyvinvoinnin seuraaminen on haastava tehtävä. Perinteiset työhyvinvoinnin kehittämisen keinot eivät anna varmoja tuloksia, eikä työntekijä itsekään voi mututuntumalta tietää, miten hän todella voi.

”Olin kuullut Firstbeat Hyvinvointianalyysista paljon hyviä kokemuksia mm. Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS), ja koska myös oma mittauskokemukseni oli vakuuttava, päätimme terveysliikunnan suunnittelijamme kanssa lähteä viemään asiaa eteenpäin”, kertoo työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa.

”Teimme ensin pilotin päivystystyötä tekeville lääkäreillemme, joilta saimme hyvää palautetta. Tänä vuonna Firstbeat Hyvinvointianalyysi on sidottu yhdeksi tyky-tapahtuman vaihtoehdoksi, jolloin mittaukset ovat henkilöstölle ilmaisia.”

Tavoitteenamme on työhyvinvoinnin ja työkyvyn jatkuva ylläpito.

”Työhyvinvointi on seurausta sujuvasta työstä – siksi työhyvinvoinnin kehittäminen, joka lähtee työntekijästä itsestään, on molempia osapuolia hyödyttävä asia. Henkilöstön herättely ja pysäyttely työhyvinvointia kohtaan on sekin jatkuvaa toimintaa. Yksikön työntekijöiden mittaustuloksista koottu ryhmäpalaute antaa esimiehille ajantasaista tietoa henkilön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.”

Hyvinvointianalyysi näyttää faktat mustaa valkoisella

Mannermaan mukaan parasta Hyvinvointianalyysissa on koko paketti; sykevälivaihtelua kun ei voi huijata.

”Hyvinvointianalyysi on ennen kaikkea innovatiivinen. Perinteisessä työterveystarkastuksessa työntekijä voi arvioida eri asioita ylä- ja alakanttiin, mutta tässä ei voi valehdella, etenkään itselleen. Hyvinvointianalyysi on herättänyt positiivista keskustelua ja nälkää, että tästä haluan kuulla lisää.”

Kolme päivää kestävien mittausten tuloksia on käyty läpi ryhmäpalautetilaisuuksissa. Tulokset ovat vaihdelleet laidasta laitaan.

”Vaihtelua on jonkin verran ja molempia ääripäitä on löytynyt. On henkilöitä, jotka ovat säikähtäneet heikkoa palautumistaan sekä niitä, jotka ovatkin palautuneet tosi hyvin. Yleisesti ottaen tulokset ovat olleet normaalitasoa, ja terveyden kannalta riskiryhmässä olevia henkilöitä ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Haluamme huolehtia, ettei kukaan jää yksin tulosten kanssa”, kertoo terveysliikunnan suunnittelija Heidi Lehtonen.

Yksi Hyvinvointianalyysiin osallistuneista työntekijöistä, ruokapalvelukeskuksen hallinnon toimistosihteeri Heli Rantanen oppi, ettei oma tunne aina vastaa todellisuutta.

”Minua kiinnosti erityisesti se, miten palaudun yöllä unen aikana. Ensimmäisenä mittauspäivänä harrastin liikuntaa klo 19–21 välisenä aikana ja nukuin kyllä mielestäni hyvin, mutta keho ei ollut päässyt rentoutumaan: yönaikaisen palautumisen määrä seitsemän tunnin unista oli vain alle kaksi tuntia”, Heli kertoo.

Mittaustulokset havahduttivat Helin tekemään muutoksia omaan päivärytmiinsä.

”Opin, että liikuntaharrastukset kannattaa ajoittaa iltapäivään heti töiden jälkeen tai kello 19.00 mennessä. Aion myös opetella rauhoittumaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, jotta palautumisen määrä unijakson aikana paranisi. Näin pystyn itse vaikuttamaan omaan terveyteeni ja jaksamiseen työssä sekä kotona.”

Heli toivoo pääsevänsä seurantamittaukseen nähdäkseen parantavatko hänen tekemänsä muutokset hyvinvoinnin kokemusta ja mittaustulosta.

Katri Mannermaa kertoo, että mittausmahdollisuutta tarjotaan henkilökunnalle myös jatkossa osana tyky-toimintaa, mutta tällä hetkellä seuranta on mahdollista vain työntekijän omalla kustannuksella.

”Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni saisi tilaisuuden oppia itsestään, ja siksi tarjoamme mittausmahdollisuutta jokaiselle työntekijälle. Toivottavasti pääsemme myöhemmin toteuttamaan myös seurantaa. Nyt syksyllä saamme vielä vieraaksemme Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaaren. Toivottavasti hänen luentonsa herättää henkilökuntamme kiinnostuksen ja innostaa osallistumaan mittaukseen”, Mannermaa päättää.

Hyvä työkyky syntyy kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista

Kotisaari toivoo niin ikään lisää työntekijöitä mukaan mittauksiin, sillä varsinkin vuorotyötä tekevillä terveellisten elämäntapojen merkitys korostuu.

”Vuorotyö on sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavampaa kuin säännöllinen päivätyö. Yövuorot ovat erityisen raskaita, sillä yö on ihmiselle luontaisesti nukkumisen aikaa, jolloin sisäinen kellomme siirtää elimistön automaattisesti lepotilaan. Terveellisillä elämäntavoilla voi kuitenkin pelastaa paljon.”

Kotisaaren mukaan kaikkien olisi syytä panostaa enemmän työpäivän aikana tapahtuvaan palautumiseen.

”Vaikka stressi tehostaa suorituskykyä ja on olennainen osa työpäivää, tulee vastapainoksi löytyä myös riittävästi palautumista. Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla jokainen voi itse nähdä omia voimavaroja kuluttavat ja palauttavat tekijät, ja tekemään siten tarvittavia muutoksia työn tauotukseen ja taukoaktiviteetteihin. Jos työ on pääasiassa staattista näyttöpäätteen edessä istumista, voi toisen kahvitauon hyödyntää vaikkapa venyttelemällä tai mahdollisuuksien mukaan käymällä pienellä happihyppelyllä.”

Kotisaari muistuttaa, että kokonaisuus ratkaisee: Jos ei voi hyvin kotona, ei voida puhua myöskään työhyvinvoinnista.

”Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, ja se rakentuu päivittäisten valintojemme varaan niin töissä kuin vapaa-ajalla. Valintoja tehdessä kannattaa pitää mielessä vanha sanonta ’kohtuus kaikessa’ – sitä noudattamalla pääsee jo pitkälle!”

Lataa maksuton Firstbeat Työkykyjohtamisen opas