Stressinhallinta, Uni ja palautuminen, Urheiluvalmennus

Kaukalossa painetaan maksimisykkeillä – Puolustaja Kaltevalla palaa 1 700 kcal illassa

Riikka LamminenContent Specialist

“Ei niitä omia sykkeitä ehdi pelin aikana seuraamaan, mutta kyllä sen tuntee, että maksimeilla mentiin – niin kuin yleensäkin”, huokasi JYP-puolustaja Mikko Kalteva 0-1-tappioon päättyneen liigapelin jälkeen.

Kärpät oli maalin verran parempi, mutta ei kotijoukkuetta voi lepsuilusta syyttää. Puolustaja Kaltevan keskisyke oli ottelussa 159, mikä on jääkiekon intervalliluonteen huomioiden korkea. Tavallisesti jääkiekkoilijoiden koko pelin sykekeskiarvo on noin 70 % pelaajan maksimisykkeestä (HRmax), mutta Kaltevalla keskiarvo oli Kärppä-ottelussa peräti 80 % HRmaxista.

Eikä JYP-kapteeni, hyökkääjä J-P Hytönen päässyt hirveästi helpommalla. Hänen keskisykkeensä oli 153, eli 76 % HRmaxista. Maksimisyke on yksilöllinen, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Maksimisykkeitä ei siis kannata vertailla ihmisten välillä, vaan järkevämpää on tarkastella suorituksen intensiteettiä suhteutettuna jokaisen omaan maksimisykkeeseen. JYP-Kärpät-ottelussa maksimisykkeet arvioitiin laskukaavan avulla, sillä kaikkien mitattavien tarkkoja sykedatoja ei ollut käytettävissä.

Ottelun lopussa syke ei ennätä laskea

Jääkiekossa vaihdot pelataan lähes aina niin sanotulla maksimialueella (90-100 % HRamx), ja penkillä syke ehtii useimmiten laskea anaerobisen alueen (80-90 % HRmax) kautta aerobiselle alueelle (60-80 % HRmax), mutta varsinaisesta palautumisesta ei vielä voi puhua. Tätä mallia myös Kaltevan ja Hytösen sykkeet noudattivat JYP-Kärpät-ottelussa.

Puolustaja Mikko Kaltevan sykekäyrästä näkee hyvin jääkiekon intensiteettiluonteen. Vaihdot mennään aina maksimisykealueella (pun), ja penkillä syke ehtii laskea anaerobisen alueen (keltainen) kautta aerobiselle alueelle (siniset). Pelin lopussa tosin syke ei enää ehtinyt laskea penkilläkään anaerobisen kynnyksen alle.

Pelin lopussa tosin Kalteva kävi kaukalossa niin tiiviisti ja kuormitus kasvoi niin korkeaksi, ettei syke ehtinyt enää penkilläkään laskea anaerobista aluetta matalammalle. Ottelun lopussa Kaltevan syke olikin lähes 10 minuuttia putkeen anaerobisella tai maksimialueella – ei siis ihme, jos pelin jälkeen hengästytti, kun elimistö kompensoi rutistuksen aikana syntynyttä happivajetta ja kehon tasapainotilan järkkymistä.

Kärppä-pelissä Kalteva uurasti kaukalossa yli 20 minuuttia, käytännössä siis kokonaan maksimialueella. Firstbeatin kehittämä harjoitusvaikutus (Training Effect) kertoikin hänen kuormituksensa olleen äärimmäisen kova, jopa ylikuormittava. Tällaisia suorituksia ei voi tehdä kovin usein ja palautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hytösen peliaika jäi alle 15 minuuttiin, mutta hänenkin Training Effect -lukema nousi hyvin korkeaksi.

Hyökkääjä J-P Hytösen kuormitus ei kasvanut pelissä aivan yhtä korkeaksi kuin Mikko Kaltevalla, koska peliaika oli pienempi. Kolmannen erän puolivälissä Hytönen istui jäähyllä, mikä näkyi myös sykkeissä pidempänä jaksona aerobisella alueella, varsinaisesta palautumisesta ei vielä tällöinkään voitu puhua.

Molempien pelaajien harjoitusvaikutukset kertovat hyvin jääkiekon luonteesta: n. 30 % aerobista, jolloin energia tuotetaan hapen avulla ja n. 70 % anaerobista, jolloin hapenotto ei enää pysy energiantarpeen perässä vaan energiaa on tuotettava muita reittejä.

Ja paloihan niitä kaloreitakin: Kaltevalla yli 1700 kcal ja Hytösellä lähes 1 400 kcal. Syödä siis saa!

Pitkäaikainen seuranta yksittäistä ottelua tärkeämpää

Liigajoukkueiden ottelutahti on tiivis. Ennen Kärppä-otteluakin JYP oli pelannut kaksi päivää aiemmin Sveitsissä CHL:aa ja matkustanut 12 tuntia takaisin Keski-Suomeen. Kotiottelun jälkeen pelit jatkuivat taas yhden lepopäivän jälkeen Lappeenrannassa.

”Palautumisen kanssa on oltava tarkkana. Huollon ja tankkauksen pitää olla kunnossa, että saadaan energiaa”, Kalteva kiteytti.

Mikko Kaltevan iltarupeama Kärppiä vastaan oli hyvin kuormittava, Firstbeatin harjoitusvaikutus oli täydet 5.0 (asteikolla 1-5). Tällaisen kuormituksen jälkeen palautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ottelun aikaista sykettä arvokkaampaa pelaajille ja valmennukselle onkin sykedatan tarkempi analyysi, jolla päästään kiinni pelaajien kokonaisvaltaiseen kuormitukseen ja palautumiseen harjoitus- ja pelikausien aikana. Jo seitsemättä kauttaan JYPissä pelaavalle Kaltevalle Firstbeat Sports on tuttu apuväline.

”Päivittäin käyn läpi omaa dataa. Treenejä mitataan päivittäin ja palautumistestejä on usein”, sanoo Kalteva, joka on seurannan perusteella huomannut, että kevyille harjoituksille on tarvetta.

”Minulla nousee sykkeet niin helposti korkealle, että matalaa treeniä pitäisi myös tehdä tarpeeksi.”

Kylmän viileät valmentajat ja tasaisella sykkeellä puskeva linjatuomari

Mutta mitattiinhan ottelussa muitakin kuin pelaajia. Sekä JYPin päävalmentaja Lauri Merikivi että Kärppien päävalmentaja Mikko Manner pukivat sykevyöt ylleen, samoin kuin ottelun toinen linjatuomari Henri Neva, peliä televisioon selostanut Aleksis Ärje, JYPin oma kuvaaja Jiri Halttunen – ja ahkerasti hallin portailla pomppinut Myrsky-maskotti.

Linjatuomarin syke pysyi ottelussa pääosin aerobisella alueella (ka. 135 bpm), vaikka energiaa kuluikin yli 1100 kcal. Sykekäyräkin toki oli erilainen pelaajiin verrattuna: siinä missä pelaajat painavat hetken maksimisykkeillä ja palaavat penkille palauttelemaan, tuomarit suhaavat koko ottelun kaukaloa ees taas tasaisemmalla sykkeellä.

Kaukalon ulkopuolella korkeimmalla sykkeellä temppuili JYPin Myrsky-maskotti (ka. 120 bpm). Eri puolilla hallia pelin tapahtumia kameralla ikuistanut Jiri Halttunen ei sen sijaan enää voi laskea peliä ”treeniksi”, sykkeen pysyessä pääosin aerobisen alueen alarajoilla (ka. 100 bpm).

Selostaja Aleksis Ärjenkin suu kävi kyllä kovaa tahtia ja kehokin eli pelissä mukana, mutta paikallaan tapahtuva selostaminen ei nosta sykettä kovin korkealle (ka. 89). Ottelun lopussa jännitys tosin tiivistyi myös selostamossa ja Ärjenkin syke nousi yli 120 bpm:n. Luultavasti selostamisen hektisyys näkyisi paremmin, jos seurattaisiin Ärjen stressireaktioita autonomisen hermoston kautta sydämen sykevälivaihtelun avulla.

Sama päätee valmentajiin, jotka hoitivat hommansa melko ”kylmän viileästi.” Molempien päävalmentajien huippusyke oli sama, 120 bpm, joka tuli ottelun lopussa – Mannerilla tosin vasta summerin soidessa. JYPin Merikivellä sykkeet kulkivat kuitenkin läpi ottelun Kärppä-kollegaansa korkeammalla: Merikiven sykekeskiarvo oli 86 bpm, Mannerilla 78 bpm.

Valmentajien sykekäyrästä näkee, miten JYPin Lauri Merikivi (sininen) oli läpi pelin hieman Kärppien Mikko Manneria (vihreä) korkeammalla syketasolla. Etenkin ottelun alussa ja lopussa Merikiven syke kohosi.

Huomionarvoista olivat ottelun alku ja loppu: Merikivellä syke oli avauserän ensimmäisen puoliskon 80-100 bpm:n välillä, kun taas Manner otti ottelun alun varsin rennosti, sykkeen ollessa parikymmentä lyöntiä Merikiveä alempana. Sama koski viimeisen erän viimeistä puolikasta.

Toki valmentajien lähtökohdatkin otteluun olivat varsin erilaiset: siinä missä debyyttivalmentaja Merikivi on joutunut tuskailemaan JYPin alavireisen alkukauden kanssa, viime keväänä Kärpät mestariksi luotsannut Manner voi olla tyytyväinen Liigan kärjessä porskuttaviin suojatteihinsa.

Eikä JYP-Kärpät-ottelu tuonut Merikivelle helpotusta: tiukka taisto päättyi ilman palkintoa, kun pisteet matkasivat Ouluun.

”Kyllä ottaa päähän. Voittaminen on meille nyt todella vaikeaa”, kiteytti Merikivi, joka ennen ottelua määritteli itsensä rauhalliseksi ja analyyttiseksi valmentajaksi.

Tulisieluisemmalla koutsilla syke olisikin kirvelevän tappion myötä saattanut nousta enemmänkin.

Kiinnostaako, minkälainen vaikutus omilla treeneilläsi on aerobiseen kuntoosi tai miten kauan harjoituksen jälkeen pitäisi palautua. Firstbeatin analytiikkaa löytyy useista kuluttajatuotteista, kuten Garminin, Suunnon ja Huawein älykelloista.

Tutustu kuluttajatuotteidemme ominaisuuksiin

Kansikuva: Jiri Halttunen/JYP

Riikka Lamminen

Content Specialist

Riikka valmistui liikuntafysiologiksi (LitM.) Jyväskylän yliopistosta, mutta on aiemmin työskennellyt pääasiassa toisen opiskelualansa eli viestinnän parissa. Riikka ehti toimia sekä urheilutoimittajana että viestintäkonsulttina ennen kuin löysi tiensä Firstbeatille, missä hän pystyy erinomaisesti yhdistämään viestinnän osaamisensa liikuntafysiologin koulutukseensa.

Terveelliset elämäntavat ja ihmisten yleinen hyvinvointi ovat aina olleet osa Riikan elämää ja blogiensa kautta hän voi nyt jakaa tietojaan ja kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Riikalle itselleen liikunta on elämäntapa: hän pyöräilee paikasta toiseen aina kun mahdollista, rentoutuu suppailemalla tai melomalla Helsingin rannikoilla ja haastaa itseään harjoittelemalla puolivolttia tai kokeilemalla kalliokiipeilyä.

Lisää artikkeleita