Liikunta

Leikkauspöydältä maratonkuntoon – Älykello auttaa Joonas Laurilaa elämän eri vaiheissa

Riikka LamminenContent Specialist

“Se, miten käytän älykelloani, riippuu paljon siitä, minkälainen vaihe on menossa”, Joonas Laurila sanoo.

Intohimoinen juoksija ja juoksuvalmentaja ei tarkoita ainoastaan treenikauden eri vaiheita, kuten peruskuntoharjoittelua tai voimajaksoa. Joonaksen kohdalla kyse on ennen kaikkea elämän eri vaiheista.

Kun Joonas Laurila oli 18-vuotias hänen jalastaan löytyi vakava synoviaalisarkooma eli tukikudoksen syöpäkasvain. Tämän jälkeen hän on käynyt elämässään läpi lukuisia jalkaleikkauksia ja lukusia kuntoutusjaksoja. Hän on opetellut uudestaan kävelemään ja juoksemaan, treenannut itsensä huippukuntoon – kunnes taas päätynyt takaisin leikkauspöydälle. Viimeisimmästä leikkauksesta ei ole vielä vuottakaan.

”Sen jälkeen menin taas kuukausia kepeillä ja lähdin ihan perusasioista liikkeelle. Nyt olen pikkuhiljaa päässyt juoksemisen makuun ja vähän aikaa sitten meni jo 17 kilometriä, mikä oli pisin lenkkini puoleentoista vuoteen”, Joonas kertoo.

Parhaimmillaan Joonas on juossut maratonin alle kolmeen tuntiin.

”Silloin kun harjoittelen tavoitteellisesti, seuraan kellon antamaa harjoitusdataa todella paljon. On erityisen tärkeää, että dataan voi luottaa – muuten se voi ohjata harjoitteluani väärään suuntaan tai saatan lähteä kisaan väärät sykealueet mielessäni”, Joonas huomauttaa.

Viime vuosina ranteessa on ollut etenkin Garmin Fenix -sarjan eri versioita.

”Silloin taas kun olen vasta toipumassa, enkä pysty juoksemaan, en juurikaan halua seurata suorituskykyominaisuuksiani. Silloin seuraan aktiivisuuttani muun muassa askelmäärän kautta ja tarkkailen myös sykkeitäni: alkuun pelkkä kävelykin nostaa sykkeet korkealle.”

Viimeisimmän leikkauksensa jälkeen Joonas Laurila on taas pääsemässä kovaan juoksukuntoon. Vaikka hän saattaa joskus juosta kaksikin lenkkiä päivässä, pyörii arki pienten kaksospoikien ehdoilla.

Kello ohjaa oikealle polulle

Maksimaalinen hapenottokyky on monelle tavoitteelliselle kestävyyslajien harrastajalle lähes pyhä asia. Joonas on kellojen antamaan VO2max-arvioon enemmän kuin tyytyväinen.

VO2max Fitness Level on pirun tarkka, etenkin sykevyöllä mitattuna. Minä ja moni valmennettavani on tiputtanut varsinaisia VO2max-testejä pois vuosiohjelmasta, kun olemme huomanneet, että kellon jatkuva seuranta ajaa saman asian.”

Myös Training Load ja Training Status -ominaisuudet ovat ahkerassa käytössä. Ne auttavat optimoimaan harjoituskuormaa ja kertovat, onko juoksija oikealle polulla.

”Ominaisuudet auttavat pääsemään huippuiskuun, mutta toimivat myös rauhoittajina. Esimerkiksi sairastelun jälkeen kello muistuttaa, etten voi heti lähteä treenaamaan 6 kertaa viikossa, kuten ennen tautia. Kun kunto on ehtinyt hieman laskea, optimaaliseen Training Loadiin riittää vähempi.”

Training Load ja Training Status kertovat etenkin siitä, miten harjoittelu sujuu hieman isommassa kuvassa. Älykellonsa avulla Joonas on saanut vahvistusta myös sille, miten suuri vaikutus yksittäisellä harjoituksella voi olla – kunhan ajoitus on oikea. Tässä apuna toimivat muun muassa Training Effect, Recovery Time Advisor ja VO2max Fitness Level -ominaisuudet.

”On tosi tärkeää, että avaintreenin tekee oikeana päivänä, koska samanlaisella harjoituksella voi olla ihan eri vaikutus riippuen siitä, mikä kehon kuormitustila on kokonaisuudessaan.”

Edellinen yö ratkaisee päivän treenin

Juuri kokonaiskuormituksen merkitys on viime vuosina auennut Joonaksellekin. Olennaista ei ole vain se, miten harjoittelee – vaan myös se, mitä tapahtuu harjoitusajan ulkopuolella.

”Se toinen puoli on jopa tärkeämpi. Se, miten nukkuu ja minkälainen päivä on, vaikuttaa harjoitteluun huomattavasti. Näitä asioita seuraan kellostanikin yhä enemmän”, kahden pienen kaksospojan isä huomauttaa.

Nykyään hän aloittaa aamunsa aina vilkaisemalla kelloaan. Yöltä kertynyt data auttaa suunnittelemaan, miten päivällä treenaa – vai treenaako ollenkaan.

”Jos lapset ovat valvottaneet tai illalla on nautittu lasillinenkin viiniä, se näkyy heti. Se ei tarkoita, etteikö seuraavana päivänä voisi harjoitella – mutta harjoitus pitää valita oikein.”

Arjen kokonaisvaltaista merkitystä hän korostaa myös valmennettavilleen.

”Nykypäivän suurimpia haasteita tuntuu olevan arjen palikoiden järjestely: miten löytää aikaa treenille ja miten treenata milloinkin. Kello on tässä oiva apu, esimerkiksi All-day Stress & Recovery hahmottaa hyvin kokonaiskuvaa.”

Etenkin naiset seuraavat paljon myös kalorinkulutustaan. Iso aktiivisten kalorien määrä kannustaa monia liikkeelle, mutta kupin ei saa antaa keikahtaa nurin päin.

”Jos liikkuu paljon, pitää muistaa myös syödä – tai kello kertoo sen kyllä myöhemmin. Jos energiaa ei ole tarpeeksi, treeni ei kulje, ei tapahdu kehitystä ja loukkaantumisetkin uhkaavat.”

Viime vuosina Joonas Laurila on seurannut kellostaan yhä enemmän varsinaisen suorituskyvyn ulkopuolisia asioita, kuten unta ja stressiä. ”Niillä on kuitenkin valtavan suuri vaikutus myös juoksemiseen”, hän muistuttaa.

Kello vaatii oman aikansa

Älykello on vähän kuin kuka tahansa treenikaveri tai valmentaja – sekin oppii tuntemaan juoksijaa vasta ajan kanssa. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä luotettavammaksi data muodostuu.

”Nyt minulla on käytössä suhteellisen uusi kello, joten on ilo huomata, miten se tekee korjausliikkeitä ja tulkitsee kehoani koko ajan paremmin.”

Kokeneena juoksijana Joonas Laurila tuntee oman kehonsa jo hyvin. Välillä hän vetääkin juoksupaitansa hihan kellon näytön päälle ja painelee menemään ihan oman fiiliksensä mukaan.

”Minulle on kuitenkin tärkeää, että halutessani data on saatavilla. Se on erinomainen turva ja vahvistin omille tuntemuksilleni. Toki se tuo joskus turvaa ihan konkreettisestikin: kartat auttavat pysymään reitillä uusissa kaupungeissa ja lähimaksu voi joskus pelastaa pulasta. Koskaan ei tiedä, mitä lenkillä tapahtuu”, kiittelee Joonas, joka on selvästi löytänyt oman tapansa käyttää kelloaan.

Tutustu kaikkiin älykellojen Firstbeat-ominaisuuksiin

Kuvat: Garmin Finland

Riikka Lamminen

Content Specialist

Riikka valmistui liikuntafysiologiksi (LitM.) Jyväskylän yliopistosta, mutta on aiemmin työskennellyt pääasiassa toisen opiskelualansa eli viestinnän parissa. Riikka ehti toimia sekä urheilutoimittajana että viestintäkonsulttina ennen kuin löysi tiensä Firstbeatille, missä hän pystyy erinomaisesti yhdistämään viestinnän osaamisensa liikuntafysiologin koulutukseensa.

Terveelliset elämäntavat ja ihmisten yleinen hyvinvointi ovat aina olleet osa Riikan elämää ja blogiensa kautta hän voi nyt jakaa tietojaan ja kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Riikalle itselleen liikunta on elämäntapa: hän pyöräilee paikasta toiseen aina kun mahdollista, rentoutuu suppailemalla tai melomalla Helsingin rannikoilla ja haastaa itseään harjoittelemalla puolivolttia tai kokeilemalla kalliokiipeilyä.

Lisää artikkeleita