Pelikirja ei pelasta, jos kunto ei kestä – Mestarit malttavat palautua

Pikapalautumistestejä, unen seurantaa ja kokonaiskuormituksen analyysejä… Kuulostaako jääkiekon mestarijoukkueen harjoittelulta?

Sitä se nimittäin on. Tällä reseptillä Hämeenlinnan Pallokerho ylsi keväällä 2019 historiansa toiseen Suomen mestaruuteen ja myös pian ratkeavan Stanley Cup -voittajan taustalla vaikuttavat samat tekijät – oli se sitten Boston Bruins tai St. Louis Blues.

Toki jääkiekkojoukkueen menestys on aina miljoonan tekijän summa: pelaajat, valmentajat, taustavoimat, henkilökemiat, roolitus, niin sanottu pelikirja… ja ennen kaikkea se yhteispeli – minkä merkityksen myös Leijonat MM-kisoissa tänä keväänä osoitti.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jääkiekko on paitsi taktinen ja tekninen peli, myös fyysisesti hyvin vaativa laji. Välillä fyysisen harjoittelun merkitys jää ehkä liiankin vähälle huomiolle.

Taitavimmatkaan pelaajat eivät pysty toteuttamaan toimivintakaan pelikirjaa, jos kunto ei kestä tai loukkaantumiset piinaavat.

Ei riitä että nukkuu tarpeeksi – pitää nukkua hyvin

Fysiikkaharjoittelussa ei ole kyse vain siitä, miten paljon nousee penkistä tai paljonko hikeä virtaa polkupyörätestissä. Kyse on ennen kaikkea kuormituksen ja palautumisen tasapainosta: siis suorituskyvyn optimoinnista oikealla hetkellä.

Tämä on huomattu myös yhä useammassa jääkiekkojoukkueessa: Firstbeat Sportsin avulla pelaajien kuormituksen tasapainoa seuraa jo yli puolet NHL-joukkueista – myös siis molemmat tämän kevään Stanley Cup -finalistit –, useat KHL- ja Liigajoukkueet ja käyttääpä peräti 11 tämän kevään kultaleijonaakin seurajoukkueissaan Firstbeatin analytiikkaa.

Koska kehitys tapahtuu levossa, HPK:n mestarijoukkueen fysiikkaharjoittelusta vastaava Timo Turunen korostaa palautumisen merkitystä menestyvän joukkueen harjoittelussa.


Kaudella 2017-18 HPK jäi Liigassa 12:nneksi, vuoden päästä joukkue voitti mestaruuden. Videolla Timo Turunen kertoo, mitä harjoittelussa muutettiin.

HPK:n liigajoukkue treenaa määrällisesti paljon, mutta huomattavan iso osa harjoittelusta on kevyttä aerobista harjoittelua. Jäällä painetaan lähes koko ajan anaerobisella, joten jään ulkopuolella kuntopohjaa rakennetaan perinteisen peruskuntotreenin avulla. Kevyt kestävyystreeni toimii myös aktiivisena palautteluna.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yön aikainen palautuminen, minkä vuoksi uni on nostettu HPK:ssa jalustalle. Eikä riitä, että pelaajat nukkuvat tarpeeksi monta tuntia – nukkumisen aikana pitää myös palautua. Kuten NHL-kiekkoilijoidenkin kanssa työskentelevät unilääkäri Henri Tuomilehto muistuttaa: ”jos nukahtaa leipäpala suussa heti kun ehtii sänkyyn, ei tarkoita, että on hyvä nukkuja – se voi tarkoittaa, että on karmean väsynyt.

Muutos mittaustuloksissa kertoo aina jostain

HPK:ssa pelaajien palautumista seurataan mittaamalla muun muassa pelaajien hermoston toimintaa yön aikana sekä säännöllisillä pikapalautumistesteillä, joita joukkue jatkoikin tänä keväänä aina viimeisiin finaalipeleihin asti.

Säännöllisyys on mittaamisessa olennaista: tällöin voidaan havaita muutoksia, joita pelaaja ei itsekään ehkä vielä tiedosta – ja tällöin muutosten syihin voidaan puuttua ajoissa.

Liigan finaaleissa pelitahti on tiukka, ja kroppa joutuu kovilla. Tänä keväänä HPK:ssa seurattiin pelaajien palautumista mm. pikapalautumistesteillä aina viimeiseen finaalipeliin asti. (Kuva: Ville Honkonen/HPK)

Pelaajan palautumiseen vaikuttavat monet tekijät perimästä, fyysiseen kuntoon, ravitsemuksesta harjoitushistoriaan – ja urheilun ulkopuoliseen elämään.

Sillä ihan kuten meillä ”tavallisilla ihmisillä”, urheilijoillakin ratkaisevaa on kokonaiskuormitus. Jos pelaajan yksityiselämässä on paljon kiirettä tai stressitekijöitä, se vaikuttaa myös harjoituksista palautumiseen. Lisääntynyt kuormitus – johtui se sitten parisuhdeongelmista, matkustamisesta tai liiallisesta harjoittelusta – voidaan mittausten avulla havaita ajoissa, keventää kyseisen pelaajan harjoittelua ja ehkäistä suurempia ongelmia, kuten loukkaantumisia tai ylikuormitusta.

Älä unohda ympäristöä, jossa pelaajat elävät

Jokaisen pelaajan palautuminen ja kyky kestää kuormitusta on yksilöllinen, esimerkiksi tiivis vieraspelirupeama voi rasittaa yhtä pelaajaa huomattavasti enemmän kuin tämän ketjukaveria.

Tästä päästäänkin siihen, mistä New York Rangersin fysiikkavalmennuksesta 17 kautta vastannut Reg Grant puhui Firstbeat HRV Summitissa toukokuun alussa: mittauksia ja niiden tuloksia pitää aina osata tulkita suhteessa ympäristöön ja muihin tekijöihin.

Pitää olla tietoinen, mitä pelaajan elämässä on meneillään ja miten mitkäkin asiat vaikuttavat dataan. Tätä edesauttaa se, että joukkueeseen onnistutaan luomaan avoin ja rehellinen ympäristö, jolloin pelaajat ymmärtävät, miksi mitäkin tehdään ja mitä hyötyä mittauksista on.

Kuten Reg tiivisti neuvonsa kaikille, jotka haluavat parantaa pelaajiensa seurantaa: ”Kuuntele pelaajiasi, havainnoi tilannetta ja ympäristöä ja varmista, että tiedät mitkä asiat vaikuttavat mittauksiin ennen kuin toimit”.


Reg Grantilla on vuosikausien kokemus NHL:stä. Katso videolta, miten pelaajien suhtautuminen mittaamiseen on muuttunut parissa kymmenessä vuodessa

Firstbeat HRV Summitissa puhuivat myös muun muassa jalkapallotutkija ja valmentaja Martin Buchheit sekä Hintsa Performancen James Hewitt. Tutustu tapahtuman blogeihin ja videoihin.

Uuden Firstbeat Sports Sensorin ja Live Appin avulla valmentaja voi seurata pelaajiensa palautumista entistäkin helpommin.
NEW: Firstbeat Sports Sensor and Live app

Kansikuva: Jussi Määttä/HPK

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme ja saa uusimmat sisällöt aina ensimmäisten joukossa!

Riikka Lamminen Content Specialist, Firstbeat

Riikka valmistui liikuntafysiologiksi (LitM.) Jyväskylän yliopistosta, mutta on aiemmin työskennellyt pääasiassa toisen opiskelualansa eli viestinnän parissa. Riikka ehti toimia sekä urheilutoimittajana että viestintäkonsulttina ennen kuin löysi tiensä Firstbeatille, missä hän pystyy erinomaisesti yhdistämään viestinnän osaamisensa liikuntafysiologin koulutukseensa.

Terveelliset elämäntavat ja ihmisten yleinen hyvinvointi ovat aina olleet osa Riikan elämää ja blogiensa kautta hän voi nyt jakaa tietojaan ja kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Riikalle itselleen liikunta on elämäntapa: hän pyöräilee paikasta toiseen aina kun mahdollista, rentoutuu suppailemalla tai melomalla Helsingin rannikoilla ja haastaa itseään harjoittelemalla puolivolttia tai kokeilemalla kalliokiipeilyä.

Lisää artikkeleita