Punaisten tulosten äärellä

Jaakko KotisaariHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Stressi & Palautuminen

Edellisessä blogikirjoituksessani pohdin palautteen antamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Keskustelu motivoituneen ja innostuneen asiakkaan kanssa on palkitsevaa ja hetki voi olla molempien osapuolten kannalta varsin voimaannuttavakin kokemus. Elämään kuuluvat aina omat varjoisemmat vaiheensa ja tällöin tuloksetkaan eivät ole välttämättä toivotunlaisia. Ennakkoluulot, aiemmat kokemukset mittaamisesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin laiminlyönti epäedullisilla valinnoilla asettavat omat haasteensa tälle kohtaamiselle. Ihmisenä olemme erilaisia ja osalle omista, hyvin henkilökohtaisistakin asioista, puhuminen ulkopuolisen kanssa saattaa tuntua jopa pelottavalta. Miten tuloksiin olisi tällöin suhtauduttava? Mitä asioita asiantuntijan olisi hyvä erityisesti huomioida? Tässä kirjoituksessa pohdinkin tätä kohtaamista silloin, kun edessä on punaisiksi värjäytyneet tulokset ja elämänhallinnassaan sivupolulle ajautunut asiakas.

Muutamia varusmiehille suoritettuja tutkimushankkeita lukuun ottamatta en ole kertaakaan kuullut, että mittauksiin olisi joku jouduttu pakottamaan. Mittaus siis perustuu aina vapaaehtoisuuteen, joten ainakin orastava motivaatio oman hyvinvointinsa seuraamiseen jokaisella mittauksen tehneellä osallistujalla on jo olemassa. Tässä mielessä pieni myönteisen muutoksen siemen on jo kylvetty, kun asiakas on mittauksen kaikkine vaiheineen onnistuneesti tehnyt. Luottamusta asiakkaan suuntaan voi edistää jo tässä vaiheessa kiittämällä häntä rohkeudesta lähteä mukaan, kaikkihan eivät tätä ensimmäistä askelta ole syystä tai toisesta valmiita ottamaan. Luonnollisesti harkitut sanavalinnat ja asiakkaan tilanteeseen asianmukaisella vakavuudella suhtautuminen korostuvat näiden heikompien tulosten kohdalla.

jaakon-blogiin
Hyvinvointianalyysin kohdalla kannattaa aina muistaa, että kyseessä ei ole diagnoosi tai jäsentenvälinen kilpailu hyvä-huono –jatkumolla. Menetelmä on ennen kaikkea loistava apuväline elämäntapojen myötä kehossamme tapahtuvien fysiologisten reaktioiden havaitsemiseen ja havahduttamiseen.Ketään ei tule koskaan tuomita, vaan pikemminkin auttaa tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa tulevia valintoja ajatellen. Huonoistakin tuloksista löytyy aina jotain hyvää. Ja toki heikon tuloksen jälkeen potentiaali tilanteen ja tulosten parantamiseen on kaikista suurin.

Analyysin tulokset eivät ole koskaan mustavalkoista luettavaa, vaan fysiologiset reaktiot ovat aina usean tekijän summa. Jos mittausjaksolle on sattunut joku normaalitilanteeseen poikkeava stressiä lisäävä tapahtuma tai vaikkapa sairastuminen, on perusteltua tehdä uusintamittaus ilman pidemmälle menevien johtopäätösten tekemistä yksittäisestä mittauksesta. Sen sijaan tilanteissa, joissa niin fysiologiset tulokset kuin henkilön omakin kokemus viittaavat kohonneeseen stressiin ja heikentyneeseen palautumiseen, on tärkeää keskustella tarkemmin keinoja tilanteen tasapainottamiseksi. Huonolla tuloksella ei kannata asiakasta pelotella, mutta sitä ei kannata myöskään kummankaan osapuolen pyrkiä epäolennaisilla tekijöillä selittelemään. Kun keskustelu huonojen tuloksien syistä ohjautuu tuloksen taustalla oleviin tekijöihin, nousevat usein myös omat arvot ja tavoitteet elämässä esiin. Mitä asioita henkilö pitää ja kokee tärkeinä? Mitkä asiat tuovat elämään sisältöä ja hyvää oloa? Minkälaisessa elämäntilanteessa henkilö toivoisi olevansa kuukauden, vuoden tai viiden vuoden kuluttua? Melkein poikkeuksetta niin oma kuin läheistenkin terveys ja hyvinvointi nousevat listan kärkipäähän. Kun näitä asioita verrataan päiväaikaisiin tapahtumiin ja valintoihin, aletaan olemaan olennaisten kysymysten äärellä. Teemmekö näitä arjen valintoja omien arvojemme pohjalta? Tuovatko valinnat pikaista tyydytystä ja hetken hyvää oloa vai myönteisiä vaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä?  Vaikka kaikkiin asioihin emme pysty itse vaikuttamaan, voimme useimmiten valita ne kaikista tärkeimmät. Juuri tälle, hetkessä pysähtymiselle ja suunnan ottamiselle, on nyt loistava mahdollisuus yhdessä asiantuntevan ammattilaisen kanssa fysiologisten tulosten tuottaman informaation tukemana.

Huono tulos ei ole maailmanloppu. Päinvastoin, se on parhaassa tapauksessa uuden alku. Olen muutaman kerran saanut kuulla asiakkaan suusta kommentin ”Olipa hyvä että tulokset olivat näin huonot. Tämä epämääräinen huono olo näkyy tulosten mukaan myös kehossa ja nyt tälle tilanteelle on viimein aika tehdä jotain.” Vastaava asenne on loistava esimerkki suhtautumisesta huonoon tulokseen. Huomattavasti isompi haaste on kyseessä silloin, kun asiakas on kyynistynyt omaan hyvin vointiinsa liittyvien kysymysten äärellä ja näkee itsensä jopa uhrin asemassa. Tällöin suurin tehtävä onkin rohkaista häntä siirtymään omassa elämässään matkustajan penkiltä kuskin paikalle. Vaikka pientenkin, hyvinvointia edistävien askeleiden ottaminen voi olla alussa vaikeaa, oikea suunta ja pienet positiiviset teot saavat pidemmällä aikavälillä ihmeitä aikaan. Fysiologisesti tarkasteltuna 3-8kk on erinomainen aikaväli seurantamittaukselle todentamaan tätä muutosta. Tässä ajassa maksimaalinen hyöty on usein saavutettu mikä saattaa esimerkiksi sykevaihtelun tasolla tarkoittaa jopa 50% parannuksia tuloksiin. Selittely on vain keino pakoilla vastuuta, päätöstä seuraavaa muutosta ei kuitenkaan kukaan voi tehdä toisen puolesta. Vanha viisaus ”Voittajilla on suunnitelma, häviäjillä tekosyy”, pitää tässäkin tapauksessa hyvin paikkansa.

Juuri suunnitelman tekeminen ja jatkosta sopiminen ovat keskeisimmät tavoitteet, joihin huonon tuloksen saaneiden henkilöiden kanssa olisi tärkeintä päästä. Seurantamittauksesta sopiminen sopivan aikavälin päähän asettaa hyvän välitavoitteen ja motivoivan maalin arkisiin valintoihin. Kerrallaan ei kannata liian isoja muutoksia alkaa tekemään, vaan pikemminkin kiristää vauhtia esimerkiksi liikkumisen suhteen vasta siinä vaiheessa kun tasapaino alkaa palautumisen suhteen löytymään. Näitä onnistumisen elämyksiä on hieno päästä asiakkaan kanssa yhdessä jakamaa. Kun henkilö kokee ja samaan aikaan voidaan todentaa myös fysiologisten muuttujien kohentuneen, on hän entistä motivoituneempi jatkamaan eteenpäin uusin haastein valitulla, omaa terveyttä ja hyvinvointia vaalivalla tiellä.

Jaakko Kotisaari Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Hyvinvoinnin ja liikunnan moniosaaja Jaakko Kotisaari on pitkän linjan firstbeatiläinen. Hyvinvoinnin saralla kaiken nähnyt sanaseppo lukee tarkasti myös Hyvinvointianalyysiraportin rivien välit, antaa syvälliset palautteet ja kouluttaa asiantuntijoita vankalla osaamisellaan. Jäätelöbaarin isäntä sekä pehmeän ja lämpimän ruoan ystävä jahtaa vapaa-ajallaan pyöriviä palloja sekä oman suorituskykynsä äärilaitoja elämää ihmetellen.

Lisää artikkeleita

Blogi #Stressi & Palautuminen

Vagushermo – salainen aseesi stressiä vastaan

Miltä kuulostaisi omistaa taikasauva, jolla voisit taikoa itsesi rentoutuneeksi nopeasti missä ja milloin vain, tai ase, jolla taistella onnistuneesti stressiä vastaan? Onnittelut! Sinulla on sellainen, ja kannat sitä jatkuvasti mukanasi. Vagushermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo.

Blogi #Stressi & Palautuminen

Wanted: Hyvinvoinnin syvin olemus

Otsikon kirjoitettuani aloin miettiä tarkemmin sanoja hyvinvointi ja pahoinvointi, tai oikeastaan kolmatta mahdollista välitilaa niiden lisäksi. Niinhän se on, että kun voidaan hyvin, puhutaan hyvinvoinnista, ja kun voidaan huonosti puhutaan…

Blogi #Stressi & Palautuminen

Pienin mahdollinen hyvinvointiteko

Innostavimmatkin hyvinvointiprojektit kaatuvat usein liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tavoite on saattanut olla esimerkiksi kunnon kohotus, mutta syynä epäonnistumiseen voi olla kiireisinä päivinä tehty päätös, että koska sinä päivänä ei ole riittävästi…