Stressi ja kuormitus muuttuvat jatkuvasti – siksi niiden tilanne kannattaa todentaa säännöllisesti

Olen liikuntafysiologina seurannut tuhansia Firstbeat-mittauksia eri organisaatioissa. Vuosien aikana yksi havainto on noussut ylitse muiden.

Yksittäinen hyvinvointiohjelma voi käynnistää muutoksen, mutta harvoin se yksin ylläpitää sitä.

Ei siksi, että ohjelma olisi huono. Vaan siksi, että henkilöstön kuormitus ei ole pysyvä tila. Työ muuttuu, ihmiset muuttuvat ja organisaatiot muuttuvat. Samalla muuttuvat myös stressi, palautuminen ja työkykyriskit.

Sama henkilö voi näyttää täysin erilaisia mittaustuloksia kevään kiirejakson aikana, kesäloman jälkeen tai suuren organisaatiomuutoksen keskellä. Juuri siksi yksittäinen mittaus kertoo aina vain yhden hetken tilanteen. Todellinen arvo syntyy, kun työkyvyn tilannetta seurataan säännöllisesti ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.

Vaikuttava stressinhallinta perustuu ajantasaiseen tilannekuvaan

Stressiä ja kuormitusta ei hallita yhdellä mittauksella eikä yhdellä valmennuksella. Jokainen mittaus tuottaa tietoa seuraavia päätöksiä tai uusia oivalluksia varten.

Vaikuttava stressinhallinta etenee viiden vaiheen syklinä:

  • mitataan henkilöstön kuormitus ja palautuminen
  • tunnistetaan riskiryhmät ja kuormituksen lähteet
  • kohdistetaan stressinhallinnan toimenpiteet
  • arvioidaan vaikutukset
  • päivitetään tilannekuva

Tilanne tarkistetaan uudelleen esimerkiksi puolivuosittain tai merkittävien muutosten jälkeen. (kuva 1).

Kuva 1: Työkyvyn johtaminen perustuu säännölliseen kuormituksen ja palautumisen arviointiin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan.

Mitä säännöllinen seuranta tarkoittaa käytännössä?

Moni ajattelee, että kuormitusta ja palautumista pitäisi mitata jatkuvasti. Käytännössä näin ei ole. Useimmille organisaatioille riittää, että henkilöstön kuormitustilannetta arvioidaan suunnitelmallisesti esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa sekä silloin, kun organisaatiossa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Kyse ei ole jatkuvasta mittaamisesta vaan siitä, että tilanne todennetaan säännöllisesti ja tietoa hyödynnetään johtamisessa.

Esimerkiksi vuoden alussa voidaan selvittää henkilöstön kuormitus ja palautuminen sekä tunnistaa riskiryhmät ja tärkeimmät kehityskohteet. Tämän pohjalta toteutetaan kohdennetut valmennukset ja muut toimenpiteet. Tilanne todennetaan uudelleen esimerkiksi myöhemmin samana vuonna tai merkittävien organisaatiomuutosten jälkeen, jolloin voidaan arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta ja päivittää kehittämisen painopisteet.

Miksi tämä toimii paremmin kuin projekti?

Yksittäinen hyvinvointiohjelma kertoo, miltä henkilöstön kuormitus näyttää tänään. Säännöllinen seuranta kertoo, mihin suuntaan kuormitus, palautuminen ja työkykyriskit ovat kehittymässä.

Kun kuormitusta ja palautumista seurataan säännöllisesti, organisaatio pystyy tunnistamaan työkykyriskit ennen kuin ne näkyvät sairauspoissaoloina, kohdistamaan tukitoimet oikeaan aikaan ja arvioimaan, mitkä toimenpiteet todella toimivat. Työkykyjohtamisesta tulee jatkuva johtamisen prosessi, ei yksittäinen hyvinvointihanke.

Käytännön esimerkki: Pankkialan asiakkaallamme työkykytoimenpiteiden onnistumista seurattiin erityisesti suurimman työkykyriskin ryhmässä. Seurantamittaus osoitti, että juuri tämän ryhmän kuormitus väheni ja palautuminen parani, mikä vahvisti toimenpiteiden kohdistuneen oikeisiin henkilöihin. 2/3 mittaukseen osallistuneista pystyi parantamaan tuloksiaan. Vaikuttavin muutos oli tapahtunut heikoimman neljänneksen kohdalla, joista peräti 89 % paransi tuloksiaan.

Firstbeat Life auttaa seuraamaan kuormitustilannetta säännöllisesti

Firstbeat Life auttaa muodostamaan objektiivisen tilannekuvan henkilöstön kuormituksesta, palautumisesta ja työkykyriskeistä. Kun mittaus toistetaan suunnitelmallisesti esimerkiksi vuosittain, puolivuosittain tai organisaatiomuutosten yhteydessä, voidaan arvioida, miten tilanne on muuttunut, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet ja mihin kehittämistä kannattaa seuraavaksi kohdistaa.

Säännöllinen kuormituksen ja palautumisen seuranta on vasta ensimmäinen askel. Vaikuttava stressinhallinta edellyttää myös oikeita toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuuden arviointia.


Haluatko nähdä, miltä vaikuttava stressinhallinnan ohjelma näyttää käytännössä?
Lataa maksuton opas Näin rakennat vaikuttavan stressinhallinnan ohjelman – 5 askelta työkyvyn tueksi. Oppaassa käymme läpi viisivaiheisen mallin sekä esittelemme Aito Säästöpankin käytännön esimerkin, jossa työkykyriskien kehitystä seurattiin fysiologisen mittaustiedon avulla.

Satu Tuominen

Satu Tuominen Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Satu Tuominen on tehnyt pitkän uran sykevälivaihtelun ja palautumisen asiantuntijana. Hän on ollut mukana kehittämässä suorituskykyä ja hyvinvointia edistävää sykeväliteknologiaa jo yli 20 vuoden ajan Firstbeatilla.

Koulutukseltaan Satu on liikuntafysiologi. Hänellä on monipuolinen urheilutausta niin kilpaurheilijana kuin valmentajana mm. maastohiihdon parissa. Satu on ollut Firstbeat matkallaan mukana lukuisissa työhyvinvointiprojekteissa ja nähnyt kuinka saavuttaa konkreettisia tuloksia hyvinvointidatan avulla.

Kirjassaan Stressitasapaino — Parempaa elämää pidempään Satu tarkastelee yhdessä Riku Aallon kanssa palautumisen merkitystä ja avaa, kuinka palautumistaitoja ja kehon kestävyyttä voi kehittää ja kuormitusta voi oppia säätelemään.

Lisää artikkeleita

Kylmä vai lämmin – kummasta suurimmat hyödyt hyvinvointiisi?

Blogi #Stressi & Palautuminen #Wellness

Kylmä vai lämmin – kummasta suurimmat hyödyt hyvinvointiisi?

Kylmä- ja lämpöhoitoja käytetään laajasti palautumisen, stressinhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin tukena. Tässä blogissa verrataan kylmäaltistuksen, kuten avantouinnin tai kylmäaltaan, hyötyjä lämpöhoitoihin, kuten saunaan tai lämpimiin kylpyihin. Samalla pohdimme, miten ne…

Pelkkä työhyvinvointi ei enää riitä – näin yritykset voivat tukea suorituskykyä ja palautumista

Blogi #Työkykyjohtaminen

Pelkkä työhyvinvointi ei enää riitä – näin yritykset voivat tukea suorituskykyä ja palautumista

Talouden epävarmuus, tehokkuuspaineet ja osaajapula ovat muuttaneet yritysten prioriteetteja. Yleinen työhyvinvointi ei enää yksin riitä investointien perusteeksi, vaan tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan tukea henkilöstön jaksamista, ja samalla varmistaa organisaation suorituskyky…