Työkykyjohtaminen

Työpahoinvointi on työttömyyttäkin pahempi ongelma ja kustannuserä

Juho TuppurainenVaratoimitusjohtaja, Firstbeat

Tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille noin 3,6 miljardia euroa vuodessa, kertoo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018. Vertailun vuoksi työttömyyden vuosilasku on 6 miljardia euroa, mutta kaikkein suurimman potin vie tällä kertaa työpahoinvointi 25 miljardin kuluerällään. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että jokainen yritys voi omalta osaltaan pienentää näitä suuria lukuja selvittämällä ja korjaamalla työhyvinvointiin liittyviä puutteita. Jokainen työhyvinvointikassaan laitettu lisäeuro tuottaa nimittäin itsensä kuusinkertaisesti takaisin.

Työhyvinvointi vaatii arvailujen sijaan mitattua tietoa

”Mitään hyvää ei saa aikaan tyhjästä”, toteaa henkilöstötalouden professori Guy Ahonen henkilöstön hyvinvoinnista. Ahosen mukaan jo se, että työhyvinvointi on asetettu strategiseksi kysymykseksi yrityksen papereihin, on tärkeä ja ratkaiseva liike. Pelkät kauniit sanat eivät toki itsessään riitä, eivätkä myöskään konkreettiset teot, sillä tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tavoitteiden saavuttamisen tulee olla mitattavissa. Lisäksi on olennaista pitää mielessä, että vaikka erilaisilla henkilöstökyselyillä on oma tärkeä paikkansa työhyvinvoinnin kartoittamisessa, tuntemus ja tieto ovat kaksi eri asiaa. Kyselyissä on helppo huijata – itseäänkin – mutta mitattua tietoa ei voi vetää höplästä.

Työhyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia

Työhyvinvointi-termistä huolimatta ei ole olemassa erikseen ”työ- ja siviilihyvinvointia”. Jokaisella meistä on vain yksi hyvinvointi, joka koostuu 40 % omista elintavoista. Silti vain kolmasosa yrityksistä tekee kirjallisen hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitelman. Suurin osa (91 %) kyllä tukee työpaikkaliikuntaa tavalla tai toisella, mutta samalla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Tämä voi johtua siitä, että liikuntaetuja käyttävät eniten valmiiksi aktiiviset ihmiset, jolloin liikunnan terveysvaikutuksista eniten hyötyvät heikkokuntoiset ja vähän liikkuvat jäävät tavoittamatta. UKK-instituutin tutkimus kertookin, että vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Pelkkää puuhastelua täynnä olevien tykypäivien sijaan organisaation pitäisi siis ensisijaisesti tukea yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla ja tukemalla itsensä johtamisen ja elämänhallinnan taitoja.

Hyvä esimiestyö lisää työkykyä ja hyvinvointia

Vaikka asioiden eteenpäin vieminen lähtee ensi kädessä ylimmästä johdosta, on esimiehellä huomattava merkitys työntekijän hyvinvointiin. Esimiehen tuki on jopa tärkeämpää kuin kollegoilta saatu tuki. Työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan työhyvinvointi onkin sitä, että ”työt sujuvat ja johtaminen on kunnollista sekä oikeudenmukaista.” Valtaosa yrityksistä sanoo haluavansa panostaa työhyvinvointiin, mutta samalla suurin osa esimiehistä kokee osaamisensa ja aikaresurssiensa riittämättömäksi työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on erittäin harmillista, sillä hyvän henkilöstöjohtamisen tuottavuuspotentiaali on yksityisellä sektorilla 9 miljardia euroa.

Hyvinvoiva yksilö on todellakin yrityksen paras kilpailuetu, jota yhdelläkään organisaatiolla ei ole varaa jättää käyttämättä. Tahtotilan lisäksi tarvitaan kuitenkin muutosvalmiutta: parhaallakaan tiedolla ei ole mitään arvoa, ellei sitä ole valmis hyödyntämään. Tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen sanoin ”menestyjät erottaa muista se, että he muokkaavat toimintaansa omistamansa tiedon perusteella”. Harvinaisen hyvin sanottu.

Merkittävin henkilöriski – henkinen kuormittuminen ja stressi – tarkoittaa toteutuessaan ”vahvasti työkyvyttömyyttä ja sitä kautta tuottavuuden vähenemistä ja kustannuksia yrityksille”, toteaa Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen Firstbeat Tykystudiossa. Katso koko jakso: 

Katso Kristiina Halosen Tykystudio -jakso

Lähteet:
Aura, O. & Ahonen, G. (2016). Strategisen hyvinvoinnin johtaminen.
Aura O., Ahonen G., Hussi T. & Ilmarinen J. (2014). Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014. Tutkimusraportti.
Böckerman Petri, Kangasniemi, Mari & Kauhanen, Antti (28.3.2017). ”Esimiehen tuki – olennainen osa työhyvinvointia”.
Eläketurvakeskus 2018.
Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.
McInnis et al (2002). The Case For More Active Policy Attention To Health Promotion. Health Affairs, 21 (2): 78-93.
Rissanen M. & Kaseva E. (2014). Costs of lost labour input. Ministry of Social Affairs and Health.
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014.
Valtiovarainministeriö 2018.

Juho Tuppurainen

Varatoimitusjohtaja, Firstbeat

Firstbeatin virallinen tykyguru Juho Tuppurainen on työskennellyt hyvinvointipalveluiden globaalissa kentässä jo vuodesta 2002. Työhyvinvoinnin intohimoisena puolestapuhujana Juho luotsaa Firstbeatin missiota muuttaa työelämää energisemmäksi ja tehokkaammaksi yksi työntekijä kerrallaan. Työn vastapainoksi Juho rentoutuu kesällä mökkeillen, talvella kiekkoa seuraten sekä liikkumalla ja penkkiurheilemalla monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisää artikkeleita