Viestejä tiedostamattomaan – shaktajoogan palauttava vaikutus

Shaktajooga-shavasana

Joogan terveyshyödyistä on viime vuosina tehty lukuisia tutkimuksia. Näyttäisi siltä, että erilaisilla joogainterventioilla voidaan muun muassa lievittää stressiä[1] ja hoitaa masennusta.[2] Jokaiselle joogaa edes pintapuolisesti tuntevalle on myös selvää, että joogaa on joka lähtöön kevyestä venyttelystä rankkaan treeniin. Todennäköisesti tänäänkin joku jossain päin maailmaa on keksinyt uuden joogasuuntauksen!

Itse opetan Shakta Joogakoulussa Helsingin Kalasatamassa. Koulumme perusajatus on alusta lähtien ollut tarjota joogasta sellainen muoto, joka on linjassa joogan vanhimpien traditioiden kanssa. Olemme vuosia ja vuosia pyrkineet löytämään joogasuuntauksen, joka on kulkenut katkeamattomana linjana opettajalta opettajalle.

On tärkeää pitää mielessä, että nimenomaan 1900-luvulla tapahtunut joogan uudelleen löytäminen toi esiin sen kehonhuoltoon liittyvät näkökulmat, joista jooga nykyään tunnetaan.[3]  Tämän kehityslinjan sijaan meitä on alusta pitäen kiinnostanut ennen muuta joogan yhteys intialaisen lääketieteen ihmiskäsitykseen.

Joogaopettajana en näe ihmistä kasana luita ja lihaksia, jotka on saatava taipumaan mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Shaktajooga näkee kehon enemmänkin mielemme tiedostamattomien osien ilmentymänä. Asanasarjat tehdään silmät kiinni, hellävaroen ja omaa kulloistakin tilaa tunnustellen. Joogatunneilla ei ole tasoryhmiä ja mukana onkin kaikenikäisiä ja -kokoisia harrastajia ensikertalaisista mestarijoogeihin.

Vuosien varrella olen huomannut, miten rentoutuksen kautta tehtävä asanaharjoitus vie vaikutukset ihmisen syvimpiin kerroksiin – ennen kaikkea mieleen. Jo muutaman kokeilukerran jälkeen asiakkaamme ovat raportoineet stressin vähentyneen, yöunen parantuneen ja kehon ergonomian siirtyneen uudelle tasolle. Halusin nähdä nämä tulokset myös mitattavan datan kautta. Firstbeatin liikuntafysiologin rohkaisusta päätin toteuttaa sarjan mittauksia itselläni.

Mittausvälineenä oli Firstbeatin Bodyguard 2 -laite. Tein mittaukset kahtena eri päivänä. Kyseessä oli kaksi aivan tavallista työpäivää, joiden päätteeksi tein joogaharjoitukset. Ensimmäisenä päivänä tein kahden tunnin mittaisen Tri-Dosha –tasapainottavan sarjan ja toisena lisäksi Eteentaivutus-asanasarjan. Kuten raportista näkyy, palautuminen alkoi molemmissa sarjoissa jo sarjan ensimmäisten asanoiden aikana.

Hyvinvointianalyysi-shakta-jooga

Firstbeat Hyvinvointianalyysin raportissa näkyy, kuinka joogaharjoitus aktivoi palautumista tehokkaasti.

Tulokset eivät lopulta yllättäneet. Joogayrittäjän arki on toisinaan kiireistä ja siksi päivällä stressitasot ovat hiukan koholla. Myös palautumisen taso ja yöunen laatu vastaavat hyvin omaa kokemustani. Joogan palauttava vaikutus jatkui pitkälle seuraavaan aamuun.

Shaktajooga-raportti-1

Eteentaivutusharjoitus oli päivän palauttavin hetki. Myös unen palauttavuus oli erittäin tehokasta.

Asanaharjoituksen vaikutukset näkyvät mittauksissa selvästi, mutta mihin shaktajoogan palauttava vaikutus oikein perustuu? Tähän kysymykseen vastatakseni on meidän ensin pureuduttava stressin vaikutuksiin systeemissämme.

Kuten useimmat tietävät, stressi on itsessään erittäin hyödyllinen ja jopa välttämätön reaktio selviytymisemme kannalta. Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin elimistöstä on otettava kaikki teho irti. Stressireaktion aikana sydämen lyöntitiheys kasvaa, verenkierto suuntautuu kulloisenkin tehtävän kannalta tärkeisiin kehon kohtiin ja elimistön normaalit huoltotoimenpiteet – kuten ruoansulatus ja lihaskudosten korjausprosessit – menevät enemmän tai vähemmän tauolle.

Esi-isillemme stressireaktio on ollut korvaamattoman tärkeä eloonjäämisen kannalta. Elimistömme on aina ollut hämmästyttävän älykäs kyvyssään priorisoida eri prosesseja tarpeen mukaan. Jos stressireaktion syynä on ollut hurjistunut villieläin, jota on täytynyt pinkoa pakoon, ei silloin ole oikea hetki suunnata elimistön resursseja vaikkapa ruoansulatukseen. Karkeasti sanottuna, pitkittynyt stressi voi antaa elimistölle ruoansulatusta heikentävän signaalin, joka väistämättä vaikuttaa sen toimintaan lamaannuttavasti. Tästä näkökulmasta ei ole ihme, että erilaiset ruoansulatusvaivat on yhdistetty lukuisissa tutkimuksissa juuri stressiin.[4]

Valitettavasti stressireaktio elimistössämme on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Ruoansulatuksen ongelmien lisäksi pitkittyneessä arkistressissä tapamme hengittää muuttuu pinnalliseksi ja lihakset jähmettyvät jännittyneeseen tilaan. Näin stressi luo noidankehän, joka ennen pitkää uusintaa itseään tiedostamattomien mallien kautta. Nämä mallit ovat voineet syntyä jo kaukana lapsuudessa ja siksi stressin syihin on usein vaikea pureutua. Emme voi vain yhtäkkiä päättää, ettemme enää stressaa mistään. Prosessi on käynnistettävä kekseliäästi, esimerkiksi asentoa tai hengitystä muuttamalla. Tiedostamattomien mallien hellävarainen purkaminen onkin shaktajoogan keskiössä.

Shaktajooga

Stressireaktiossa autonomisen hermostomme sympaattinen osa aktivoituu. Sydämen lyöntitiheys kasvaa, pupillit laajentuvat ja hengityksestä tulee huohottavaa. Viesti elimistöllemme on selvä: ”Taistele tai pakene.” Pitkät uloshengitykset puolestaan aktivoivat kiertäjähermoa, joka on läheisessä yhteydessä parasympaattiseen hermostoon.[5] Stressireaktion näkökulmasta tämä käy järkeen. Kun lepäämme ja vaikkapa sulattelemme kaikessa rauhassa nautittua ateriaa, on helppoa ottaa oikein syviä sisään- ja uloshengityksiä ja antaa palauttavien mekanismien käynnistyä. Shaktajoogan asanaharjoituksessa käytetään tätä reaktiota ovelasti hyväksi.

Palaamalla jokaisen asanan jälkeen selälleen śavāsanaan (”kuollut asento”) ja hengittämällä syvään sisään ja ulos, lähetämme rauhoittavan viestin tiedostamattomaan: ”Kaikki on hyvin. Mieli voi nyt tyyntyä vapaasti ja kehon huoltotoimenpiteet voivat käynnistyä.” Hengityksellä ja kehon asennon muutoksilla on myös tärkeä vaikutus kehomme hormonitoimintaan. Mutta tämän puolen avaaminen on jätettävä toiseen kertaan.

Kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan. Stressaantunut mieli saa seurakseen aina stressaantuneen kehon – ja päinvastoin. Vastaavasti, lihasten rentoutuminen asanoiden ja hengityksen avulla lähettää juuri oikeanlaisen viestin koko elimistölle. Näin stressaavien tiedostamattomien mallien purkaminen voi alkaa.

Kirjoittaja:
Otto Kronqvist
Joogaopettaja
Shakta Joogakoulu

Lähteet:
[1] Pilkington et al. (2005)
[2] Ross et al. (2010)
[3] Rautaniemi (2015), 98
[4] Qin et al. (2014), Konturek et al. (2011)
[5] https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201302/the-neurobiology-grace-under-pressure

  1. Internet-lähde: https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201302/the-neurobiology-grace-under-pressure. Viitattu 19.7.2016.
  2. Konturek PC; Brzozowski T; Konturek SJ (2011): ”Stress and the gut: pathophysiology, clinical consequences, diagnostic approach and treatment options.” J Physiol Pharmacol. Dec;62(6). 591-9.
  3. Pilkington, Karen; Kirkwood, Graham; Rampes, Hagen; Richardson, Janet (2005): ”Yoga for depression: The research evidence”. Journal of Affective Disorders 89. 13–24.
  4. Ross, Alyson; Thomas, Sue (2010): ”The Health Benefits of Yoga and Exercise: A Review of Comparison Studies”. The Journal of Alternative and Complementary Medicine 16. 3-12.
  5. Rautaniemi, Matti (2015): Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman. Basam Books.
  6. Qin, Hong-Yan; Cheng, Chung-Wah;, Xu-Dong, Tang; Bian, Zhao-Xiang (2014): Impact of psychological stress on irritable bowel syndrome. World J Gastroenterol. Oct 21. 20(39).
  7. Internet-lähde: https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201302/the-neurobiology-grace-under-pressure. Viitattu 19.7.2016.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Lisää artikkeleita