Hyvinvoinnissa ollaan arkisten asioiden äärellä

Ihmisessä ei ole off-nappulaa, jota painaa, kun lähtee töistä kotiin. Kun työt alkavat pätkiä kuormituksesta ja väsymyksestä, on kyse arkisten asioiden löytämisestä. Liikuntaguru Matti Heikkilä kehottaa ottamaan aikaa siihen, mihin sitä eniten tarvitaan.

Miten minun pitäisi liikkua? Miten saisin vähennettyä stressiä? Onko pakko, jos ei jaksa? Nämä ovat kysymyksiä, joihin terveyden monitoimimies ja hyvinvoinnin suurlähettilääksikin tituleerattu Matti Heikkilä vastaa päivittäin. Vaikka takana on lähes 50 vuotta kestänyt työura ja yli 200 000 valmennettua suomalaista, ei Heikkilä ole jäänyt eläkkeellä lepäämään laakereilleen vaan tekee edelleen päättäväisesti töitä hyvinvoinnin puolesta. Vuosien varrella on tullut opittua yhtä sun toista.

”On yllättänyt se, miten kuormittavaa arki ihmisille on. Elämäntilanteesta riippuen kuormitus voi olla pitkäkestoisempaa tai hetkellistä, mutta asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö voisi löytää ratkaisuja siihen omaan arkeen. Muilta ei kannata hakea mallia eikä vertailla omaa elämäänsä toisiin”, Heikkilä neuvoo ja kannustaa positiiviseen katsantokantaan:

”Esimerkiksi lapsiperheissä on usein niin, että yöunet ovat vähissä eikä unen laadussakaan ole kehumista. Aamut voivat olla yhtä kaaosta ja illat menevät kuskaillessa jälkikasvua harrastuksesta toiseen. Se on rankkaa, mutta se on myös sen hetkistä normaalia elämää. Henkisen palkanmaksun aikoina saa voimia siihen tehtävään, joka itsellä on.”

Heikkilä pitää tärkeänä, että jokainen löytäisi omaan elämäntilanteeseen sopivia tapoja, joilla parantaa arkea. Muutosten ei tarvitse – eikä pidäkään olla – isoja.

”Sitten, kun on löydetty se kaikkein haastavin kohta arjessa, niin annetaan se happi siihen. Sillä aikaa, kun lapset harrastavat, voi katsomossa istumisen sijaan tehdä vaikka pienen lenkin ja liikkua itse siinä samalla. Jos taas aamut ovat kaikkein hankalimpia, niin töihinmenoaikaa voi siirtää tunnilla. Monet työnantajat ovat valmiita tähän, sillä arki heijastuu töihin.”

Kaikki ei sovi kaikille

Heikkilä puhuu muutosten stailaamisesta, jota voi tehdä vasta sitten, kun on katsottu tilannetta ihmisen itsensä antaman tiedon pohjalta.

”Se, mistä puhun, ei ole kirjasta luettua vaan elämästä opittua. Hyvinvointiin liittyviä neuvoja näkee joka päivä, milloin missäkin lehdessä ja median eri kanavissa, mutta pitää olla konkretiaa. Jokaisella on vastuu huolehtia omasta jaksamisestaan, etenkin kun on jo laitteita, joilla pystytään seuraamaan hyvinvointia. Olennaista on nimenomaan ennaltaehkäisy; puututaan asioihin ajoissa ennen kuin on liian myöhäistä.”

Yksi merkittävin terveyttä ylläpitävä tekijä on liikunta, kunhan ei sentään treenaa verenmaku suussa. Heikkilä pitääkin huolestuttavana, että nykyajan yhteiskunnalle tyypillinen suorituskeskeisyys on levinnyt myös liikkumiseen; nautinnon hiki on vaihtunut tuskanhieksi.

”Se, että liikunnan pitäisi aina olla rankkaa ja kovaa on väärä viesti suurimmalle osalle suomalaisista. Älkää hyvän tähden tehkö kaikkea mitä sanotaan tai ottako sitä kirjaimellisesti, vaan valitkaa omaan elämään sopivia asioita.”

Heikkilä painottaa, että liikuntasuositukset ovat nekin yleisiä linjauksia, jotka eivät sovi kaikille. Paljon puhutuista 10 000 askeleestakaan ei kannata stressata.

”Ei sitä joka päivä kannata lähteä räpyttämään, siinäkin pitää olla sellainen järki ja kuunnella omaa kehoaan. On päiviä, jolloin ei kannata ottaa askelia tai ainakaan stressata niistä, mutta hyvänä päivänä voi sitten lompsia vaikka 20 000 askelta. Liikkumista ei siis tarvitse jättää, mutta levon kannalta ottaminen on sallittua”, hän muistuttaa.

On kuitenkin hyvä tunnistaa todellinen väsymys tai uupumus siitä, ettei yksinkertaisesti vain viitsi lähteä liikkumaan.

”Kun on oikeasti väsynyt, niin liikunnan sisältöön pitää kiinnittää huomiota. Silloin on toteutettava liikkuminen toisella tavalla, rauhallisesti ja kevyesti. Se antaa positiivisen energiaboostin työpäivän jälkeen. Jos taas on laiskuuttaan väsynyt, niin silloin on otettava itseään niskasta kiinni ja lähdettävä liikkeelle.”

“Raipalla johtaminen ei ole tätä päivää”

Yksilövalmennusten lisäksi Heikkilä käy puhumassa myös yrityksille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksestä ja vaikutuksesta työssäjaksamiseen.

”Ensimmäisenä pidän yritykselle intron siitä, mitä hyvinvointi on ja sitten he tekevät ratkaisun, että lähtevätkö mukaan talkoisiin vai ei. Vaikka tällaiset isot ovat pitkiä projekteja, en ole saanut vielä mistään pakkeja vaan organisaatioissa on ymmärretty, ettei raipalla johtaminen ole tätä päivää. Niin kauan kuin johtamisen strategiassa ei ole huomioitu henkistä hyvinvointia, ei sitä ole työpaikalla olemassakaan”, hän toteaa.

Suomessa työhyvinvoinnin saralla riittää tekemistä.

”Reippaasti yli puolet työelämässä olevista ei voi hyvin. He eivät ole vielä sairaita, mutta oirehtivat. Viesti työntekijöiden hyvinvoinnista täytyy saada leviämään siten, että ihmiset ovat valmiita muuttumaan ja ottamaan viestin vastaan.”

Heikkilä käyttää valmennustensa apuna Firstbeatia, jonka hän ennustaa olevan merkittävässä osassa hyvinvoinnin muutoksen aloittamisessa.

”Firstbeatin ajatusmalli tulosten tekemisen kannalta on hemmetin hyvä, sillä Firstbeat-mittaukset perustuvat ennaltaehkäisevään toimintaan. Haluaisin, että eri organisaatiot verkostoituisivat keskenään ja alkaisivat oikeasti pohtimaan näitä asioita siten, että ihminen ja hänen hyvinvointinsa on kaiken keskiössä. ”

Heikkilä kertoo, että ihmisten on saatava tietää omaan kehoonsa vaikuttavat asiat, sillä ongelmien ratkaisemiseksi on ensin löydettävä ongelman aiheuttajat.

”Firstbeatin avulla on mahdollista nähdä kolikon toinenkin puoli, eli nähdään esimerkiksi, millaista stressi oikeasti on. Vasta sitten, kun todellinen tilanne on tiedossa, voidaan antaa asianmukaisia liikunnallisia ohjeita, jotta keho pystyy hoitamaan itsensä luonnollisesti kuntoon. Sama pätee liikkumisessa: Kuntotesti on toki hyvä tapa mitata kuntoa, mutta sen avulla ei pääse pintaa syvälle näkemään, johtuuko huono tulos esimerkiksi ylikunnosta. Liikuntaa ei ole otettu oikealla tavalla mukaan terveydenhoitoon, koska ei ole ollut testausjärjestelmää liikunnan annostelun suhteen. Kun Firstbeat tuli mukaan kuvioihin, tajusin, että tämä kertoo juuri sen olennaisen ihmisen valmentamisen pohjaksi.”

Miten voida paremmin töissä ja vapaalla? Matti Heikkilän pohtimishaaste yksilöille ja yrityksille:

1. Miten voisimme tukea terveiden ihmisten pysymistä terveenä?
2. Onko oma terveys ulkoistettu asiantuntijoille hoidettavaksi?
3. Jos fysiologinen tasapaino on sekaisin, reagoi mielikin tasapainottomasti.
4. Työssäkäyvän ihmisen harjoitusohjelman tulisi erota urheilijan harjoitusohjelmasta.
5. Osaammeko pysähtyä tuumailemaan, mikä omassa elämässä on oikeasti tärkeää?