Torju stressiä ja lisää hyvinvointiasi hengittämällä oikein

Muistatko sen tunteen, kun olet poikkeuksellisen onnellisuuden hetkellä huokaissut syvään ja tuntenut rentouden virtaavan kehosi läpi, eikä mikään murhe maailmassa ole painanut harteillasi? Onnellisuus, rauhallinen hengitys ja rentoutunut mieli kulkevat käsi kädessä. Rentoutuneena hengitys on syvää ja rauhallista. Stressi ja kiire sen sijaan muuttavat hengitystä pinnalliseksi. Pinnallinen hengitys ylläpitää stressitilaa sekä aiheuttaa väsymystä ja lihasten jännitystiloja ja muuttaa kehon happo-emäs-tasapainoa. Hengitystä kannattaakin harjoitella, sillä oikeanlainen hengitystekniikka edistää palautumista ja siten myös hyvinvointia ja terveyttä.

Syvä ja rauhallinen hengitys aktivoi vagushermoa

Syvä ja rauhallinen palleahengitys aktivoi vagushermoa, joka on kehon palautumisjärjestelmän pääkytkin. Vagushermo ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon, vaikuttaen laaja-alaisesti terveyteen. Jo muutama pitkä uloshengitys aktivoi vagushermoa. Syke ja verenpaine laskevat, ja mieli rauhoittuu. Hengittämällä keuhkojen koko kapasiteetilla keho myös hapettuu paremmin ja olo piristyy.

Rauhallinen hengitys on mielenkiintoinen juttu, sillä se voi saada sinut hymyilemään jopa kiireen keskellä. Vagushermon aktivointi auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja tulehduksia sekä lievittää kipua aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Palautuneessa tilassa keho parantaa itse itseään, kun taas jatkuvassa stressitilassa palautuminen ja paraneminen tapahtuvat hitaammin tai estyvät jopa kokonaan.

Näin hengittämällä aktivoit palautumisen

Laulajat ovat hengittämisen mestareita. He tietävät, ettei liian syvästä sisäänhengityksestä ole hyötyä ja että liian nopealla uloshengityksellä keuhkot tyhjentyvät liian nopeasti. Palautumisen aktivoinnissa pätevät melko lailla samat säännöt. Sisäänhengitys tapahtuu rauhallisesti nenän kautta. Vatsa kohoaa ja rintakehä laajenee, mutta hartiat ja kurkku pysyvät rentoina. On tärkeää, että keuhkot täyttyvät joka osasta tasapuolisesti, mutta turhien lihasjännitysten välttämiseksi ei kuitenkaan kannata tavoitella täydellistä suoritusta. Uloshengitys saa olla hieman sisäänhengitystä pidempi. Samalla vatsa laskee, ja syvät vatsalihakset supistuvat tehostaen keuhkojen tyhjentymistä. Uloshengityksen aikana rentoutetaan tietoisesti kaikki lihasjännitykset.