”Firstbeat Hyvinvointianalyysi ylitti odotukset”

Firstbeat menestystarina: NCC-yhtiöt

Kausiluontoisuus, pitkät työpäivät sekä vaihtelevat sää- ja työolosuhteet tuovat omat lisähaasteensa fyysisesti kuormittavaan asfalttityöhön. NCC-yhtiöt selvitti asfalttityöntekijöidensä palautumista ja työssäjaksamista Firstbeat Hyvinvointianalyysilla.

Kesäkuussa 2017 ryhmä NCC Industry Oy:n asfalttityöntekijöitä ja työnjohtajia osallistui kolme vuorokautta kestävään Firstbeat Hyvinvointianalyysiin, jolla kartoitettiin raskaan työn raatajien palautumista haasteellisessa vuorotyössä. Mittaukset olivat osa laajempaa, neljä kuukautta kestävää hanketta, jonka lähtökohtana oli antaa osallistujille eväitä parempaan jaksamiseen, osui työvuoro sitten kuumaan kesäpäivään tai koleaan syysyöhön.

”Vuorotyö pitkine päivineen, työkohteen vaihtuvuus ja siihen liittyvä matkustus sekä muuttuvat sääolosuhteet tekevät asfalttityöskentelystä todella haastavaa. Koska työhön itsessään liittyy niin monta yksittäistä kuormittavaa taustatekijää, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään palautumiseen ja sitä kautta myös parempaan työssäjaksamiseen”, kertoo NCC:n työkykycontroller Merja Sirén.

Hyvinvointianalyyseista koostuvaan Firstbeat Työkykykartoitukseen osallistui parisenkymmentä työntekijää kolmessa eri levitysryhmässä.

”Halusimme mittausten avulla selvittää, kuinka paljon nukutuista tunneista todellisuudessa on sitä oikeasti palauttavaa unta.”

Henkilöstön hyvä jaksaminen on olennainen asia myös työturvallisuuden näkökulmasta.

”Tien päällä töitä tehdessä on aina vaara, että jotain sattuu, sillä liikennettä menee vierestä jatkuvasti ohi. Väsyneenä keskittymiskyky heikkenee ja virheiden määrä kasvaa, jolloin työtapaturmien riski on entistä suurempi. Turvallisuuden lisäksi halusimme työnantajan näkökulmasta päästä paremmin perille siitä, miten henkilöstö kuormittuu asfalttityössä”, Siren kertoo.

Yksi hankkeen osallistujista, levitinkoneenkuljettaja Mikko Lötjönen, oli kiinnostunut unensa laadusta ja siitä, kuinka kroppa palautuu työvuoron jälkeen.

”Hyvinvointianalyysin tekeminen osui päivävuoroviikolle, joten uni oli odotusten ja tulosten mukaisesti palauttavaa, vaikka välillä väsyttykin aika lailla. Yövuoroviikolla tulokset olisivat varmasti olleet mielenkiintoisempia.”

Vaikka liikunnan korostaminen jätettiin tietoisesti pois hankkeesta, löytyi Lötjöseltä silti hyvin energiaa kuntoiluun päivien päätteeksi.

”Työtunnit kuluvat pääasiassa koneen ohjaamossa istuen, joten kävin mittauspäivien aikana kuntosalilla ja toisena iltana pienimuotoisella lenkillä. Lisäksi söin vähän eri tavalla kuin normaalisti ja muutenkin kokeilin ihan mielenkiinnosta kaikkea erilaista. Tulokset näyttivät todella tarkasti kuormittavat ja palauttavat tekijät, joten kaiken kaikkiaan mittaus oli hyvä ja tarpeellinen kokemus.”

Sirénin mukaan hankkeessa mukana olleiden ryhmien työskentely haastavissa olosuhteissa on jo itsessään niin raskasta, ettei hankkeen valmennukseen ollut järkevää ottaa mukaan liikuntavalmennusta.

”Tarkoitus oli nimenomaan kartoittaa keinoja, joilla saisimme työntekijät palautumaan työpäivästään, joten liikuntaohjelman mukaan ottaminen tässä hankkeessa olisi ollut vain yksi stressitekijä lisää”, Sirén toteaa.

Stressiä ei kuitenkaan voi välttää, mutta jatkuva työasioiden ajattelu omassa arjessa on omiaan aiheuttamaan unihäiriöitä. Tämän tietää mittaukseen osallistunut työnjohtaja Jari Päiviö.

”Hyvinvointianalyysin tulokset näyttivät öiden osalta punaista, sillä unen laatu oli heikkoa. Ilmeisesti tulee ajateltua liikaa töitä, ja ne tulevat sitten uniinkin. Vaikka kuinka menisi aikaisin nukkumaan, niin uni ei ole syvää ja palauttavaa.”

Ensimmäinen askel on hankalin, seuraava jo vähän helpompi

Haastavista olosuhteista ja taustatekijöistä huolimatta Sirén kertoo Hyvinvointianalyysin ylittäneen odotukset.

”Alussa mietin, että miten saamme osallistujat innostumaan mittauksesta ja pitämään mittalaitetta sen kolme päivää ja vielä palauttamaan sen oikeaan aikaan, mutta huoli osoittautui turhaksi. On tullut heräämisiä ikään kuin puolisalaa, ja on alettu keskittyä enemmän unijuttuihin ja lepoon eli päästy kiinni hyvinvoinnin peruspilareihin. Ryhmien kanssa jutellessa osallistujat ovat kertoneet, että monen itsestään selvän asian oivaltaminen tai toteuttaminen ei aina olekaan niin helppoa, vaan vaatii vähän vaivannäköä. Sitten, kun on tehnyt yhden muutoksen, niin kynnys seuraavan tekemiseen onkin jo matalampi.”

Mittauksen jälkeen jokainen osallistuja sai henkilökohtaisen puhelinpalautteen NCC:n työfysioterapeutilta. Henkilökohtaisten mittaustulosten perusteella koottu yleisluontoinen yrityksen loppuraportti osoitti, että kaikkein rankimmilla eivät olekaan työntekijät vaan työnjohtajat.

”Heillä oli kaikista kovin stressi, eikä yöuni palauttanut seuraavaan työpäivään. Nostan kuitenkin kaikille asfalttityöntekijöillemme hattua, sillä on uskomatonta, miten he jaksavat lähteä ajamaan joka viikko kohti uutta työmaata ja tehdä pitkiä päiviä samalla, kun omakin elämä pitäisi pitää pystyssä”, Sirén kiittelee.

Tulevaisuudessa NCC aikoo jatkaa mittauksia eri kohderyhmille.

”Hyvinvointianalyysi on toimiva, ennaltaehkäisevä työkalu, jonka avulla saimme paljon tietoa työntekijöidemme palautumisesta ja työssäjaksamisesta. Mittaus laittaa ajattelemaan ja toteuttamaan niitä pieniä ja yksinkertaisia, mutta loppujen lopuksi isoja juttuja, joilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia”, Sirén päättää.

NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjoismaissa. Suomessa noin 450 NCC:läistä työskentelee NCC Industryssa kiviaineksen ja asfaltin parissa.

Tutustu Firstbeat Työkykykartoitukseen