Työkyvyttömyyseläkkeet kääntyivät nousuun – lähes puolet johtui mielenterveyssyistä

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi selvään kasvuun vuodenvaihteessa 2017–2018. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi viime vuonna yli tuhat enemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 7 % nousua. Kehityksen suunta kääntyi päälaelleen myös täysien ja osaeläkkeiden suhteen, sillä täysien eläkkeiden määrä kasvoi 12 % ja osaeläkkeiden vain 5 %. Suurin osa (47 %) työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveyssyistä, 21 % tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja loput muista syistä. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä.

Työkyvyttömyyden taustalla usein masennus

ETK:n työkyvyttömyyseläkettä edeltäviä vaiheita käsittelevän tutkimuksen mukaan valtaosalla työterveyshuollon piiriin kuuluvista mielenterveyssyistä eläkettä hakeneista on masennusdiagnoosi. Yhteistä suurimmalle osalle hakijoista on korkea-asteen koulutus sekä työskentely johto- asiantuntijatehtävissä.

Myös työeläkeyhtiö Elo kertoo masennuksen olevan ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtavista sairauksista erityisesti alle 40- ja yli 60-vuotiaiden osalta. Elon vakuutusjohtaja Jouni Seppänen arvelee, että iäkkäämpien kohdalla syynä hakemuksen jättämiseen voi olla pitkään jatkunut työttömyys ja nykytyöelämän vaatimusten aiheuttama riittämättömyyden tunne.

Nuorten kohdalla vanhempien mielenterveyshäiriöiden on todettu olevan yhteydessä nuoren masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holapan väitöstutkimuksen mukaan yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla on masennusdiagnoosi. Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola kertoo, että julkisessa terveydenhuollossa mielenterveysasiat helposti sivuutetaan ja niihin reagoidaan vasta kun asiakas tulee vastaanotolle. Tämä näkyy lisääntyneinä mielenterveysperusteisina sairauspoissaoloina.

”Jätetään puuttumatta tarpeeksi ajoissa ja sillä on dramaattiset taloudelliset ja inhimilliset seuraukset”, Ahtola toteaa.

Tutkimusprofessori: ”Kaikki eivät pysy nykymenossa mukana”

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden nousuun ei ole mitään yhtä selkää selitystä, vaan siihen liittyy useita toisiinsa kietoutuneita kehityskulkuja.

”Yksittäisiä mielenterveyteen perustuvia tilastoja katsotaan usein jonkin tietyn tunnusluvun kautta, vaikka ne kytkeytyvät moneen muuhun asiaan, kuten sosiaaliturvaan ja työelämän murrokseen. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden nousun voi siis ennemminkin sanoa johtuvan työmarkkinoiden työvoiman tarpeen kasvusta ja toisaalta sitten siitä, etteivät kaikki pysy nykymenossa mukana.”

Väänänen pohtii työelämän muutosten vaikuttavan eri tavalla vanhempiin ja nuorempiin ikäryhmiin.

”Vanhemmilla saattaa korostua enemmän sekä työelämän että oman työnteon merkityksen katoaminen. Ajatellaan, ettei minua enää tarvita tai ettei minulle löydy sopivia työtehtäviä. Tämä voi sitten johtaa pidempiaikaisiin työkyvyttömyysongelmiin. Nuorilla kipuilua taas aiheuttavat työelämän kovat vaatimukset monipuolisesta osaamisesta ja nopeista tuloksista. Myös pitkittyneet elämänhallintaongelmat tai epärealistiset odotukset voivat realisoitua työkyvyttömyyseläketilastoissa.”

Ajaako aktiivimallin välttely työkyvyttömyyseläkkeelle?

Aktiivimallin on arveltu olevan yksi syy työkyvyttömyyseläkkeiden nousulle, sillä aktiivimallia ei sovelleta, jos henkilö on hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai hakemuksen käsittely on vielä kesken. Jo työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ei kuulu aktiivimallin piiriin, mutta lääkärin työkyvyttömäksi toteama henkilö sen sijaan kuuluu, kunnes hän saa myönteisen eläkepäätöksen. Aktiivimalli koskee myös työmarkkinatukea saavaa, kielteisen sairauspäiväraha- tai työkyvyttömyyseläkepäätöksen saanutta, sillä työttömyysturvalainsäädännössä henkilö on tällöin työkykyinen lääkärin päinvastaisesta toteamuksesta huolimatta. ETK:n tutkija Mikko Laaksosen mukaan tilastot kuitenkin osoittavat, ettei työttömien työkyvyttömyyseläkkeille siirtymisten määrä ole lisääntynyt muutoin kuin 60-vuotiaiden ryhmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Anttila arveleekin lisääntyneiden työkyvyttömyyseläkehakemusten taustalla olevan myös ”sellaista piilevää työkyvyttömyyttä, joka nyt tulee esiin.”

Pitkä sairausloma ja alkoholiriippuvuus enteilevät työkyvyttömyyseläkettä

Sairauspäivärahan pituus ennustaa etenkin ylemmillä toimihenkilöillä voimakkaammin työkyvyttömyyseläkettä kuin diagnoosi, käy ilmi Turun yliopiston, Kelan ja ETK:n tutkimuksesta. Korkein työkyvyttömyyseläkeriski liittyy mielenterveysperusteisiin sairauspäivärahoihin.

Alkoholiriippuvuus ennustaa niin ikään vahvasti työkyvyttömyyseläkettä. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan alkoholiriippuvaisilla ja myös alkoholinkäytön lopettaneilla on moninkertainen riski siirtyä mielenterveysperusteisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Sen sijaan kohtuullisen alkoholinkäytön tai raittiuden ei todettu olevan yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Myös yhtäaikainen kipuoireilu, unettomuus ja masentuneisuus heikentävät työkykyä ja jopa kymmenkertaistavat työkyvyttömyyden riskin. Näiden kolmen oireen yhdistelmä on voimakkaassa yhteydessä sekä runsaisiin sairauspoissaoloihin että lääkärissäkäynteihin. Unihäiriöt ennustavat myös itsenäisesti työkyvyttömyyden riskiä.

Katso lisää aiheeseen liittyvää sisältöä:

Firstbeat Tykystudio – suoraa puhetta työkyvystä

Aivot ylikierroksilla – Psyykkinen hyvinvointi koetuksella työelämän muutoksissa

”Enää en suostu ajamaan itseäni piippuun työllä tai liikunnalla”

Parempi rakko varpaassa kuin keppi kainalossa, vai mitä? Pidä tekijät töissä Firstbeat Työkykykartoituksella:

Varmista henkilöstösi hyvinvointi Firstbeat Työkykykartoituksella

Lähteet:

Gould R., Laaksonen M., Kivekäs J., Ropponen T., Kettunen S., Hannu T., Käppi I., Ripatti P., Rokkanen T., Turtiainen T. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Asiakirja-aineistoon perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja. 6/2014.

Halonen Jaana. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ovat yhteydessä nuorten työkyvyttömyyteen. Blogi 23.10.2018. Työterveyslaitos.

Kaila-Kangas L., Kivekäs T., Laitinen J., Koskinen A., Härkänen T., Hirvonen L., Leino-Arjas P. Abstinence and current or former alcohol use as predictors of disability retirement in Finland. Scandinavian Journal of Public Health 2015; March 5: 1-8. OnelineFirst.

Laaksonen, Mikko. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2018. Blogi 28.1.2019. Eläketurvakeskus.

Miranda H., Kaila-Kangas L., Heliövaara M., Martimo K-P. Laaja-alainen kipu, unettomuus ja masentuneisuus – työkyvyn vakava uhka? Alkuperäistutkimus 16.1.2016. Lääkärilehti

Rahkonen O., Lallukka T., Kronholm E., Vahtera J., Lahelma E., Laaksonen M. Sleep problems and sickness absence among middle-aged employees. Scand J Work Env Health 2012; 38:47–55.

Salonen, L., Blomgren, J., Laaksonen, M., & Niemelä, M. (2018). Sickness absence as a predictor of disability retirement in different occupational classes: a register-based study of a working-age cohort in Finland in 2007–2014. BMJ Open, 8(5), e020491.

Seppänen Jouni. Työkyvyttömyyseläkkeiden nousu: Elossa mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat nuorilla ja yli 60-vuotiailla. Blogi 16.1.2019. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

 

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Lisää artikkeleita