Elämä on liian lyhyt kiireessä elettäväksi

Kesäiset helteet ja leppoisat lomapäivät alkavat olla takanapäin ja paluu arkisiin rutiineihin on jälleen koittanut. Samalla kun kuntosalit ovat alkaneet täyttyä grillin ääreltä saapuneista liikkujista ja laihduttajista, alkavat palaveri ja deadline-merkinnät suorittamaan yhtä varmasti omaa kokoontumisajoaan kalenterin lehdille. Levolliset lomapäivät ja akut täyteen ladannut auringonpaiste ovat hetkessä vaihtuneet jälleen kiireeseen, kuormaan ja stressiin. Vai onko asia tosiaan näin synkkä kuin kuluneen viikon sääkartta?

Tarkasteltaessa Firstbeatin kymmenien tuhansien henkilöiden mittauksista koostuvaa tietokantaa voidaan todeta, että tulos ei ole aivan näin suoraviivainen, päinvastoin. Vaikka töiden aloittaminen tuntuu loman jälkeen usein kankealta, ilmiö liittyy enemmän rutiinien ja rytmien muutokseen sekä ajatusmaailman muuttamiseen työasentoon kuin fysiologisesti todettuun stressiin. Tietokannan perusteella on nimittäin havaittavissa kaksi merkittävää ajankohtaa vuodessa, jolloin ryhtiliike palautumisen suhteen on nähtävissä.

Ensimmäinen positiivinen piikki sijoittuu vuoden alkuun tammikuulle, mistä palautumista kuvaavat tunnusluvut alkavat pikkuhiljaa pudota kesää kohti mentäessä. Korjaus kurssiin saadaan kesän lomien aikana. Mielenkiintoinen havainto tässä on kuitenkin se, että loman vaikutukset konkretisoituvat vasta kesän loppupuolella elokuun tuodessa toisen positiivisen piikin kuvaajaan. Palautumista kuvaavat tunnusluvut alkavat lakipisteen jälkeen jälleen vajota elohopean tavoin syksyä ja joulun kiireitä kohti mentäessä.

Mitä tämä kertoo ja voisimmeko hyödyntää tätä tietoa jotenkin? Onnistuisimmeko suunnittelemaan omia tehtäviä, kuormitusta ja vaikkapa liikuntaa tehokkaammin, jos tietäisimme milloin olemme valmiita tekemään vaikkapa kaikista vaativimmat työtehtävät tai harjoitukset. Myös viikkotasolla samanlaisia sykliin perustuvia havaintoja on jo aiemmin tehty. Tämän negatiivisen kehityksen tekee entistä mielenkiintoisemmaksi havainto siitä, kuinka vahvasti se korreloi fyysisen aktiivisuutemme kanssa. Aivan samat trendit toistuvat tälläkin puolella: into kietaista lenkkikengät jalkaan on suurimmillaan juuri vastaavina ajankohtina tammi- ja elokuussa. Ilmiö on ollut varsin helppo todeta myös saleilla, joissa tilat ovat taas täyttyneet lomien päättymisen jälkeen.

Kumpi sitten on seurausta kummasta? Johtaako syksyn myötä laskeva liikunnan määrä kunnon laskuun ja heikentyneeseen palautumiseen? Vai onko sittenkin niin, että kiireen ja stressin keskellä kalenterista alkavat tunnit täyttyä, motivaatio toisiaan seuranneiden laiminlyöntien jälkeen laskee, minkä seurauksena palautuminen sekä kunto liukastelevat kilvan pyllymäkeä alaspäin? Tästä muna-kana asetelmasta maalikamerakaan ei piikkipaikkaa voi varmuudella ratkaista: luotettavasti voidaan kuitenkin todeta, että sopiva ja riittävä liikunta tukee merkittävästi palautumista ja päinvastoin.

Sanoista teoiksi

Vain annettu ääni ja otettu lääke vaikuttaa, kuten eräs eturivin poliitikkomme asian osuvasti kiteytti. Sama pätee myös arkemme valintojen sekä terveyden välisiin yhteyksiin: pelkkä tieto tai mittaustulos ei vielä tee autuaaksi, enemmänkin antavat oikeinpäin olevan kartan ja tukevan pohjan sopivankokoisten tavoitteiden ja valintojen tekemiseen.

Lehtien palstat ja lukuisat nettisivustot tarjoilevat tässä vaiheessa vuotta päivittäin erilaisia Top 5-listoja siitä, kuinka parhaiten päästään takaisin kiinni työrytmiin ja arkeen lomien jälkeen. Osaltaan tämä kertoo tietysti että aihe on erittäin tärkeä ja hyvinvoinnin sekä terveyden merkitys työelämässä viime vuosien vain aikana korostunut. Toisaalta nämä eri medioiden julistamat lukuisat erilaiset keinot myös paljastavat moninaisuudessaan sen, että mitään joka tilanteeseen sopivaa yleisavainta tai viisasten kiveä ei ole sittenkään löydetty.

Ilman Timo Taikurin temppuja voidaan edessä olevasta työrupeamasta kuitenkin jälleen selvitä voittajina, matkasta jopa monelta osin nauttien. Koska tuntien määrä ei vuorokaudessa kasva kuin yhtenä päivänä vuodessa, on ainoa mahdollisuus keskittyä niihin valintoihin joilla päivämme täytämme. Osaltaan toki näitä valintoja joihin emme suoraan voi vaikuttaa on jo tehty työnantajan, perheen ja yleisemminkin elämäntilanteen puolesta. Silti jokaiselta kuitenkin takuuvarmasti löytyy kalentereista tilaa myös omille tarpeille ja asioille, jotka kokee itselleen tärkeänä. Lisäksi tapaan toteuttaa ja tehdä näitä joskus ikäviäkin asioita voimme lähes aina vaikuttaa, jolloin tulokset stressin ja palautumisen suhteen fysiologiselta kannalta katsottuna voivat olla hyvin erilaisia.

Viime vuosina olen itse löytänyt hyvän keinon arkisten valintojen tekemiseen listaamalla juuri tähän aikaan vuodesta kesälomien loppumisen kynnyksellä erilaiset teemat ja tavoitteet, joita tulevalle vuodelle niin perhe-elämän, ystävien, liikunnan kuin työnkin osalta tunnen tärkeiksi ja joita kohden haluan kulkea. Tämä puhelimeni muistissa kulkeva henkilökohtainen listaus on nimenomaan se kartta, joka antaa suuntaa kun esimerkiksi kulmasohva ja lenkkarit käyvät sateisessa syysillassa kädenvääntöään. Lisäksi listaan satunnaisen säännöllisesti aika ajoin palaamalla on ilo huomata, kuinka pelkästään jo asioiden tiedostaminen ohjaa omaa käyttäytymistään usein toivottuun suuntaan.

Meillä ei ole koskaan aikaa tehdä kaikkia asioita, mutta aina on aikaa tehdä kaikista tärkeimmät asiat. Vastuullamme on siis valita viisaasti, jolloin oman terveyttä ja hyvinvoinnin merkitystä ei varmasti kukaan halua unohtaa. Keinoja ja mahdollisuuksia omannäköisen ja makuisen syyslukukauden rakentamiseen on ympärillämme paljon, toivottavasti jokainen osaltaan tutkii ja löytää tästä puusta itselle parhaiten maistuvat omenat.

Yhteiskuntarakenne ja elämäntyyli ovat viimeisten vuosisatojen aikana muuttuneet ennennäkemätöntä vauhtia. Tämä huomioiden on 1800-luvulla eläneen filosofi Henry Thoreaun terveiset kiireen ja stressin keskelle ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan: Elämä on liian lyhyt kiireessä elettäväksi.

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi.

Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.