Lapsen syntymä – stressaako?

Esikoisemme syntyi viime viikolla. Synnytyssalissa olleet hoitajat, kätilö ja erikoislääkäri hyörivät kaikki tukka putkella, kunnes lapsi saatiin sektion avulla ja peppu edellä ulos maailmaan. Vaikka tuore iskä ei pysty synnytystilanteessa paljoa auttelemaan, oli tilanne kuitenkin sen verran jännittävä, että valo pakeni omasta kaljusta hyvää vauhtia tilanteen edetessä. Oman lapsen syntyminen on varmasti yksi ihmiselämän stressaavimmista, mutta samalla myös hienoimmista kokemuksista. Stressi yhdistetään usein pelkästään negatiivisiin asioihin, mutta silläkin on kääntöpuolensa. Valaistaanpa asiaa.

Ihmiselle on stressaavaa, jos jokin olosuhde muuttuu. Tasapaino järkkyy ja on opeteltava uusia toimintatapoja. Elämään tulee niin ikään uusia vaatimuksia, joiden myötä ajautuu yhä kauemmas omalta mukavuusalueeltaan. Arjen muutokset ja uudet, mukavat jutut saavat aikaan positiivista stressiä. Erityisesti tilanteet, jotka ovat merkityksellisiä tai asiat, joista välitämme, saavat meidät stressaamaan. Korkea resilienssi eli sietokyky tai kapasiteetti tarkoittaa parempaa selviytymistä haastavissa tilanteissa. Jokaisella meistä on erilainen kyky muokkautua olosuhteiden vaatimalle tasolle ja erilainen kyky oppia uutta. Jos voimavarat ovat vähissä, saattaa pienikin vastoinkäyminen kaataa koko homman.

”Nyt katkesi kamelin selkä.” Tämä ainakin meillä Turussa paljon käytetty sanonta liittyy resilienssiin siten, että kamelin selän katkeaminen ei katso aikaa eikä paikkaa. Joillekin ihmisille saattaa tulla lunta tupaan monta vuotta putkeen ennen kuin lapiointi alkaa vaatia veronsa. Toiset taas jaksavat heitellä muutaman kuukauden hyvinkin kevyesti, kunnes raja tulee vastaan ja äyskäröinti loppuu kuin seinään. Omaa jaksamistaan voi kuitenkin buustata jokapäiväisillä valinnoilla.

Fyysinen kunto on mielestäni helpoin tapa lisätä kapasiteettia. Jari Sarasvuo sanoi puheessaan Training Forumissa, että ”jos aikuinen ihminen ei saa vedettyä kolmea leukaa, on kyseessä invaliditeetti”. En ehkä itse sanoisi näin kärjistetysti, mutta jos hengästyy kohtuuttomasti portaita noustessa tai rento kävelylenkki tuottaa otsalle mojovia hikikarpaloita, on aika laittaa pökköä pesään peruskunnon nostamiseksi. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä parempi henkisen kuormituksen kesto ja jaksaminen arjessa.

Ihmissuhteet. Kun pitää huolta ystävistä ja perheestä, saa ympärilleen ison turvaverkon ja hurjasti henkistä pääomaa. Toisista ihmisistä välittäminen laskee stressitasoja ja nostaa voimavaroja.

Asenne. Se, miten suhtaudut omaan tekemiseen, vaikuttaa paljon. Itseään ei aina kannata ottaa niin vakavasti. Jos liikunta on helpoin tapa lisätä resilienssiä, niin asennoituminen on vaikein. Näkökulman vaihtaminen ja zoomaaminen itsestä poispäin auttaa huomaamaan, että isossa kuvassa kyse ei olekaan aina itsestä. Esimerkiksi yksi burnoutin tunnusomainen piirre on näkökentän pieneneminen, eikä omia tekemisiä osata siksi enää laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Ajattelutavan laajentaminen auttaa tässäkin tilanteessa. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, ja jokainen meistä kokee asiat omalla, subjektiivisella tavallaan. Olemme siis kaikki aivan yhtä pihalla!

Fyysisestä kunnosta puhuttaessa täytyy mainita vielä yksi bonustärppi eli ajoitus. Jos tilanne kotona lapsen syntymän myötä on täysin uusi, yöunet jäävät vähemmälle ja töissä pitää kiirettä, on penkkipunnerruksen painojen kanssa hyvä ottaa vähän maltillisemmin. Rauhallinen harjoittelu, kuten kävely tai uinti, ylläpitää peruskuntoa ilman, että kamelin selkä on vaarassa katketa. Omalle tilanteelleen voi nimittäin sokeutua varsin helposti, jolloin sitä vain paahtaa menemään puntti yhdessä ja vauva toisessa kädessä. Sellaista menoa kestää ehkä hetken, mutta sitten rysähtää.

Vauhtisokeus on toki inhimillistä, mutta fiksumpaa on pysähtyä ajoissa ja katsoa, missä mennään. Tiedätkö sinä, millainen on jaksamisesi todellinen tila? Suosittelen kokeilemaan Firstbeat Hyvinvointianalyysia. Sen jälkeen tiedät.

 

Joonas Lyytinen
joonas.lyytinen@firstbeat.fi

Firstbeatin asiakasvastaava Joonas on toiminut pitkään liikunnan ja hyvinvoinnin parissa. Turun juniorifutismyllyn kouluttama Joonas nauttii erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta ja yhteisten sävelten löytymisestä. Oman elämänsä stressitohtori haastaa itseään viikonloppuisin vedonlyönnillä. ”Jos vaimo kysyy, niin olen voitolla.”