Koronaviruksen suhteen on vielä paljon avoimia kysymyksiä. Se kuitenkin tiedetään, että tauti on hyvin yksilöllinen: osalla hyvin vakava – valitettavasti jopa kohtalokas – osalla taas lieväoireinen tai oireeton. Myös toipumisen suhteen jokainen on yksilö, eikä vielä ole varmuutta siitä, mitkä tekijät vaikuttavat COVID-19-viruksesta paranemiseen.
Firstbeatin poikkeuksellisen tarkka sykevälimittaus paljastaa kuitenkin mielenkiintoista dataa yhden koronasta parantuneen kehon reaktioista: siitä, miten hitaasti keho toipuu sairaudesta ja miten tavallisiin arkirutiineihin palaaminen onnistuu.
Huomattavasti heikentynyt palautuminen
Tämä lontoolainen 47-vuotias mies sairastui koronaan maaliskuussa 2020. Hän ei joutunut sairaalahoitoon, mutta oli yli viikon hyvin heikossa kunnossa: hengitysvaikeuksia, kipuja, särkyä, kuumetta ja uupumusta. Onneksi hän kuitenkin toipui taudista ja tehdessään Firstbeatin mittauksen hän oli jo palannut normaalien arkirutiiniensa – töiden ja liikunnan – pariin, joihin hänellä tavallisesti riitti hyvin virtaa.
Nyt Firstbeatin kolmen vuorokauden sykeanalyysi kuitenkin paljasti, että vaikka mies periaatteessa tunsi jo toipuneensa koronasta, vaikutti se yhä huomattavasti hänen kykyynsä palautua jopa hyvin maltillisesta liikunnasta.
Stressin ja palautumisen tasapaino -pisteet olivat hänellä poikkeuksellisen alhaiset: vain 9/100, kun ne keskimäärin ovat hänen ikäisellään miehellä 53/100. Unen palauttavuus -pisteissä oli nähtävissä lähes vastaava ero: keskimäärin hänen ikäisellään ne ovat 57/100, mutta hänellä nyt vain 22/100.
Kevytkin liikunta kuormitti kehoa huomattavasti
Ensimmäinen mittauspäivä oli fyysisesti kevyt – vain 13 minuuttia rasittavaa liikuntaa ja untakin lähes 8 tuntia – silti miehen päivässä ei ollut lainkaan palautumista ja yön aikanakin se oli minimaalista.
Ensimmäisen mittauspäivän aikana ei ollut lainkaan palautumista hereillä ollessa. Tämä on omiaan heikentämään kehon voimavaroja ja palautumista myös jatkossa.
”Nopealla silmäyksellä hänen liikuntasuorituksensa näyttää suhteellisen maltilliselta harjoitusvaikutuksen ollessa 2.9 (harjoitusvaikutus, Training Effect, kertoo asteikolla 0-5, miten kuormittava harjoitus on aerobisesti. 1 vastaa palauttavaa liikuntaa, 5 ylikuormitusta). Tällainen lukema ei tavallisesti vaikuta juurikaan liikunnallisen ihmisen terveyteen tai palautumiskykyyn. Mutta jos keho taistelee infektiota vastaan tai on vasta toipumassa sairaudesta, tällaiset suhteellisen maltillisetkin liikuntasuoritukset voivat ylikuormittaa kehoa ja heikentää palautumiskykyä”, selittää Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Tiina Hoffman.
Heikko palautuminen sekä päivän että yön aikana heikentää resilienssiä ja kehon kykyä kestää kuormitusta.
Toisena päivänä mies teki hieman reippaamman liikuntasuorituksen, koska halusi yrittää taas nauttia koronaa edeltäneistä harrastuksistaan. Keho oli kuitenkin toista mieltä: palautuminen ei meinannut käynnistyä lainkaan noin tunnin mittaisen reippaan liikunnan jälkeen.
Hieman rankempi liikunta toisena mittauspäivänä verotti myös yön aikaisen palautumisen lähes nollaan.
Kolmas päivä kertoi samaa tarinaa. Vaikka mies yritti tietoisesti rentoutua päivän aikana, hänen kehonsa ei pystynyt palautumaan työn ja maltillisen liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta.
Huolimatta miehen tietoisista yrityksistä rentoutua päivän aikana, palautuminen (parasympaattinen aktiivisuus) ei käynnistynyt hänen kehossaan.
Summa summarum: kolmen vuorokauden mittauksen aikana miehen elimistön voimavarat hupenivat hupenemistaan, koska keho ei palautunut juuri lainkaan.
Miehen voimavarat vähenivät koko mittausjakson ajan, sillä työt ja liikunta kuormittavat elimistöä ja palautuminen sekä päivisin että öisin oli minimaalista.
Maltilla liikkeelle
Tiedetään, että koronavirus vaikuttaa keuhkojen toimintaan – mutta vielä ei tiedetä tarkasti, miten kauan kestää, että toiminta palautuu entiselleen.
Nämä mittaustulokset ovat tietenkin vain yksittäisen koronasta toipuneen ihmisen tuloksia, mutta ainakin hänen kohdallaan ne näyttävät, miten kauaskantoisia vaikutuksia sairaudella voi olla palautumiskykyyn. Näin ollen onkin syytä antaa elimistön toipua rauhassa ja palata normaalien arkirutiinien ja etenkin liikuntaharrastusten pariin maltilla.
”Kuten tiedetään sairastamisen ja loukkaantumisten jälkeen maltti on valttia. On hyvä seurata, miten oma syke reagoi kuormitukseen ja säädellä treeniä sen mukaan. Etenkin liikunnan tehon suhteen on syytä olla varovainen ja keskittyä aluksi matalatehoiseen liikuntaan. Tietenkin on tärkeää kuunnella omia tuntemuksia treenin aikana ja sen jälkeen. Näin varmistetaan, ettei toipuminen ota takapakkia, vaan päinvastoin: terveys ja hyvinvointi kohenevat taas vähitellen”, muistuttaa Tiina Hoffman.
Blogi on mukailtu käännös englanninkielisestä kirjoituksesta: What Happens after Recovering from COVID-19? One Individual’s Data Story
Haluatko sinäkin tietää, kuinka hyvin kehosi palautuu?
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää, ota yhteyttä kumppaneihimme tai jaa linkki työnantajallesi.
Lisää artikkeleita
Stop flunssalle! Elintavoilla vahvuutta vastustuskykyyn
Tehokkain keino flunssan välttämiseen on oman vastustuskyvyn vahvistaminen ja ylläpitäminen terveellisillä elintavoilla.
Näin meillä Firstbeatilla voidaan: Poikkeusarki lisännyt palautumista ja vähentänyt liikkumista
Miten koronan aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut työntekijöiden hyvinvointiin meillä Firstbeatilla? Laitoimme mittarit rintaan ja selvitimme, miten juuri meidän työyhteisössä nyt voidaan.
Miten huolehtia työntekijöiden jaksamisesta poikkeuksellisina aikoina?
Elämämme on mennyt enemmän tai vähemmän uusiksi hetkessä, mutta emme saisi lamaantua ja arjen pitäisi rullata. Työntekijöiden hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia myös poikkeuksellisina aikoina.