Mitä palautuminen tarkoittaa?

Satu Tuominen

Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Stressi & Palautuminen

Riittävä palauttava uni on tärkeä osa hyvinvointia

Uni ja palautuminen ovat tiuhaan esillä kahvipöytäkeskusteluissa ja mediassa, mutta se ei vielä tarkoita, että kaikki tietäisivät, mitä palautuminen oikeastaan on ja miten se tapahtuu.

Joskus palautuminen ja sen merkitys ymmärretään vasta työuupumuksen tai ylikuntotilan jälkeen, mutta onneksi kaikkien ei suinkaan tarvitse oppia asiaa sen kuuluisan kantapään kautta. Sopiva tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy usein helpommin, tekemällä pieniä mutta merkityksellisiä muutoksia omaan arkeen.

Palautumista edistävien ja heikentävien tekijöiden tunnistaminen ei kuitenkaan välttämättä ole ihan helppoa, sillä oma tuntemus ei aina vastaa todellisuutta (kuva 1). Kovakaan tahtotila ei auta kehoa palautumaan, jos samanaikaisesti ylisuoritamme, stressaamme, sairastelemme ja teemme toistuvasti ns. vääriä valintoja. Palautuminen vaatii fiksumpien valintojen lisäksi asennemuutosta, ja etenkin suorituskeskeiselle ihmiselle myös joistakin asioista luopumista.

Hyvinvointianalyysin tulokset osoittavat palautumisen

Kuva 1. Rentouttaviksi koetut hetket ja yöuni eivät välttämättä palauta, jos keho on kuormittunut esimerkiksi sairastelun, pitkittyneen stressin tai alkoholinkäytön vuoksi.

Palautumisen fysiologia

Palautuminen on fysiologinen prosessi, jonka myötä yksilön fyysinen ja psyykkinen tila palautuu kuormitusta edeltäneeseen tasapainotilaan eli homeostaasiin. Päivän aikana teemme ja kohtaamme asioita, jotka nostavat vireystilaamme eli käynnistävät fysiologisen stressireaktion. Tämä ei ole lainkaan haitallista – päinvastoin. Tarvitsemme stressiä saadaksemme asioita aikaan, toimiaksemme tehokkaasti ja innostuaksemme.

Energiaa kuluttavan ja kehoa kuormittavan stressireaktion jälkeen kehossa pitäisi kuitenkin käynnistyä palautumisprosessi, joka palauttaa sen takaisin tasapainotilaan. Palautumisen aikana autonomisen hermoston parasympaattinen haara (”jarru”) aktivoituu ja laskee kehon vireystilaa (kuva 2).

Hyvinvointianalyysin avulla selvität unesi laadun

Kuva 2. Stressireaktion ja kuormittavien tilanteiden jälkeen, viimeistään unen aikana, kehon pitäisi palautua normaaliin tasapainotilaan.

Palautumisprosessi ei kuitenkaan käynnisty aina tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi alkoholi1 , tupakka ja nuuska, epäterveellinen ravitsemus sekä huolet, murheet, stressi ja sairaudet heikentävät tai estävät kokonaan palautumisprosessin käynnistymisen. Toisaalta esimerkiksi laadukas yöuni ja terveellinen ravitsemus sekä hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi tukevat palautumisjärjestelmän normaalia toimintaa ja voimavarojen lisääntymistä (kuva 3).

Hyvän palautumisen myötä kerrytät voimavarojasi

Kuva 3. Terveelliset elämäntavat tukevat hyvää palautumista. Unella on tärkeä tehtävä fyysisten ja henkisten voimavarojen kerryttämisessä.

Jatkuva väsymys ei kuulu elämään

Ilman riittävää palautumista keho ylikuormittuu, hyvinvointi heikkenee ja olo on vetämätön. Hyvä palautuminen edistää terveyttä, onnellisuutta ja suorituskykyä. Jatkuvasti väsyneenä on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, päästä omaan parhaaseensa ja nauttia elämästä. Siksi on tärkeää uskaltaa painaa jarrua ja tehdä pieniä parempia valintoja, jotka voimavarojen kuluttamisen sijaan antavat energiaa ja parantavat elämänlaatua.

Miten teidän työyhteisössänne palaudutaan? Selvitetään yhdessä!

Varmista henkilöstösi hyvinvointi Firstbeatin työhyvinvointipalvelun avulla.

Lähteet: 1 Pietilä, J., Helander, E., Korhonen, I., Myllymäki, T., Kujala, U., Lindholm, H. 2018. Acute Effect of Alcohol Intake on Cardiovascular Autonomic Regulation During the First Hours of Sleep in a Large Real-World Sample of Finnish Employees: Observational Study. JMIR Mental Health 018;5(1):e23.

Blogia päivitetty heinäkuussa 2020.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Satu Tuominen

Satu Tuominen Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen on tehnyt sydämen sykevälien tutkimusmatkaa jo yli vuosikymmenen. Sydämen lyöntien väleistä on löytynyt paljon elämää ja millisekunteihin mahtunut monenlaista tarinaa, ja niistä syntyy Satun blogien aiheita. Nimestään huolimatta Satu pyrkii kirjoittamaan ajoittain myös faktaa, pääasiassa hyvinvoinnista ja fysiologiasta, tavoitteena tarjota lukijalle työkaluja ymmärtää omaa kehoaan ja pitää huolta siitä tärkeimmästä voimavarasta, itsestään.

Lisää artikkeleita