Fyysisesti kuormittava työ vaatii palautumista – näin tuet työntekijöiden toimintakykyä

Satu Tuominen

Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Stressi & Palautuminen Työkykyjohtaminen

Fyysisesti kuormittavassa työssä huomio kiinnittyy helposti itse työhön: kuinka raskaita työvaiheet ovat ja kuinka paljon ne kuormittavat työntekijää. Työpäivän kuormitus kertoo kuitenkin vain osan kokonaisuudesta. 

Yhtä tärkeä kysymys on, ehtiikö työntekijä palautua riittävästi ennen seuraavaa työpäivää? 

Jos palautuminen jää toistuvasti vähäiseksi, kuormitus voi kasautua työpäivästä ja työviikosta toiseen. Siksi työntekijän toimintakykyä arvioitaessa kannattaa tarkastella yhdessä työn fyysistä kuormitusta, työntekijän fyysistä suorituskykyä ja palautumista. 

Sama työ kuormittaa eri työntekijöitä eri tavoin

Työn fyysinen kuormittavuus riippuu paitsi työtehtävästä myös työntekijän fyysisestä kunnosta. Sama työ voi olla hyväkuntoiselle työntekijälle kohtuullisesti kuormittavaa, mutta toiselle huomattavasti raskaampaa (kuva 1). 

Kuva 1. Työn fyysinen kuormittavuus määräytyy suhteessa työntekijän omaan fyysiseen kuntoon. 

Firstbeat Lifen avulla työn fyysistä kuormitusta voidaan tarkastella suhteessa työntekijän omaan suorituskykyyn. Mittaustiedosta nähdään työpäivän keskimääräisen kuormituksen lisäksi myös kuormitushuiput ja fyysisesti kuormittavimmat työvaiheet. Lisäksi 30min Kuntotasokävely kertoo työntekijän aerobisen kunnon yksilö ja ryhmätasolla (kuva 2). 

Kuva 2. Kuntotasokävelyn avulla saadaan selville työntekijöiden aerobinen kuntotaso (VO₂max) yksilö- ja ryhmätasolla.

Työpäivän kuormittavuus ei kerro palautumisen näkökulmasta kaikkea

Fyysisesti kuormittavan työpäivän jälkeen elimistö tarvitsee palautumista. Jos palautuminen jää vähäiseksi, seuraavaan työpäivään voidaan lähteä tilanteessa, jossa edellisen päivän kuormituksesta ei ole vielä palauduttu riittävästi. 

Tämä ei välttämättä näy tarkastelemalla yksittäistä työpäivää. Kokonaiskuormitus voi kasautua useamman päivän aikana, vaikka työn fyysinen kuormitus ei yksittäisenä päivänä ylittäisi riskirajoja. 

Firstbeat Lifen fysiologinen mittaus auttaa näkemään, miten kuormitus ja palautuminen rakentuvat työpäivän lisäksi koko vuorokauden aikana. Näin voidaan tunnistaa, tapahtuuko palautumista riittävästi ja millaiset työpäivät tai muut tilanteet haastavat palautumista erityisesti (kuva 3). 

Kuva 3. Firstbeat-mittaus auttaa näkemään, palautuuko työntekijä riittävästi työpäivän aikana ja erityisesti vapaa-ajalla sekä unen aikana. 

Vuorotyössä palautumisen merkitys korostuu

Fyysisen työn ja palautumisen tasapaino voi olla erityisen haastava silloin, kun työtä tehdään vuoroissa. Esimerkiksi yötyö haastaa elimistön luonnollista vuorokausirytmiä, ja palautuminen voi vaihdella merkittävästi eri työvuorojen välillä. Fyysisesti kuormittavassa vuorotyössä kokonaisuuteen yhdistyvät siten sekä työn fyysiset vaatimukset että työaikojen vaikutukset palautumiseen (kuva 4). 

Kuva 4. Ilta- ja erityisesti yövuorot voivat haastaa palautumista fyysisesti kuormittavassa vuorotyössä. 

Mittaustiedosta toimenpiteisiin

Fysiologisen mittaustiedon arvo syntyy siitä, että sen avulla voidaan tunnistaa, missä ongelma todella on. Onko työ itsessään liian kuormittavaa suhteessa työntekijöiden kuntoon? Ylittyvätkö riskirajat toistuvasti tiettyjen työvaiheiden yhteydessä? Jääkö palautuminen vähäiseksi raskaiden työpäivien jälkeen? Vai liittyykö haaste esimerkiksi tiettyihin työvuoroihin?

Vastaus ohjaa myös toimenpiteitä. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi työn fyysisen kuormituksen vähentäminen, työkierron tai työvuorosuunnittelun kehittäminen, palautumisen tukeminen tai työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen. Oleellista on, ettei toimenpiteitä tarvitse suunnitella oletusten perusteella.

Näe kuormitus, palautuminen ja toimintakyky kokonaisuutena

Fyysisesti kuormittavassa työssä on tärkeää varmistaa, että työn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa työntekijöiden toimintakykyyn – ja että kuormituksesta ehditään myös palautua.

Firstbeat Life auttaa tarkastelemaan työn fyysistä kuormitusta, palautumista ja työntekijän fyysistä toimintakykyä saman kokonaisuuden osina. Kun nämä tehdään näkyviksi fysiologisen mittaustiedon avulla, kehittämistoimet voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.

Varmistetaan sinun tiimisi toimintakyky. Kysy lisää.

Satu Tuominen

Satu Tuominen Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Satu Tuominen on tehnyt pitkän uran sykevälivaihtelun ja palautumisen asiantuntijana. Hän on ollut mukana kehittämässä suorituskykyä ja hyvinvointia edistävää sykeväliteknologiaa jo yli 20 vuoden ajan Firstbeatilla.

Koulutukseltaan Satu on liikuntafysiologi. Hänellä on monipuolinen urheilutausta niin kilpaurheilijana kuin valmentajana mm. maastohiihdon parissa. Satu on ollut Firstbeat matkallaan mukana lukuisissa työhyvinvointiprojekteissa ja nähnyt kuinka saavuttaa konkreettisia tuloksia hyvinvointidatan avulla.

Kirjassaan Stressitasapaino — Parempaa elämää pidempään Satu tarkastelee yhdessä Riku Aallon kanssa palautumisen merkitystä ja avaa, kuinka palautumistaitoja ja kehon kestävyyttä voi kehittää ja kuormitusta voi oppia säätelemään.

Lisää artikkeleita

Kylmä vai lämmin – kummasta suurimmat hyödyt hyvinvointiisi?

Blogi #Stressi & Palautuminen #Wellness

Kylmä vai lämmin – kummasta suurimmat hyödyt hyvinvointiisi?

Kylmä- ja lämpöhoitoja käytetään laajasti palautumisen, stressinhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin tukena. Tässä blogissa verrataan kylmäaltistuksen, kuten avantouinnin tai kylmäaltaan, hyötyjä lämpöhoitoihin, kuten saunaan tai lämpimiin kylpyihin. Samalla pohdimme, miten ne…