Haastavat tilanteet haltuun – Harri Gustafsberg ja Tommi Juusela kertovat, miten se onnistuu

Kamppailua armottomia luonnon olosuhteita sekä kovaa fyysistä ja henkistä kuormitusta vastaan – näitä oli tarjolla, kun neljän miehen retkikunta lähti Grönlantiin vuoren valloitukseen. Kehon ja mielen rajoja koettelevalla reissulla olivat mukana entinen Karhu-ryhmän operatiivinen johtaja ja nykyinen mielen suorituskyvyn valmentaja Harri Gustafsberg, entinen Nokian ja Nesteen myyntijohtaja ja nykyinen hallitusammattilainen Tommi Juusela, yksi maamme menestyneimmistä elokuvaohjaajista Aku Louhimies sekä koskemattomia paikkoja ympäri maailman kolunnut löytöretkeilijä ja vuorikiipeilijä Pata Degerman.

Mukana maailman suurimmalla saarella oli myös Firstbeat Hyvinvointianalyysi, joka mittasi ryhmäläisten kehon reaktioita äärimmäisissä olosuhteissa. Grönlannin reissun jälkeen juttelin Harrin ja Tommin kanssa heidän Hyvinvointianalyysin tuloksistaan sekä siitä, mitä he ovat oppineet kehon ja mielen suorituskyvystä. Molemmat ovat tottuneet työskentelemään kovan paineen alla, toinen kovissa liike-elämän suorituspaineissa ja toinen äärimmäisissä, hengenvaarallisissa tilanteissa.

Paineensietokyky kehittyy treenaamalla

Kysyin Harrilta, mitä hengenvaarallisissa tilanteissa työskentely on opettanut hänelle stressinhallinnasta.

”Kokemus on vahvistanut sen, ettei kokemus itsessään opeta sietämään painetta, vaikka haluaisimmekin uskoa niin. Kyky toimia paineen alla kehittyy treenaamalla: oppimalla analysoimaan ja kehittämään tilanteessa toteutettuja toimintatapoja sekä vahvistamalla oikeaa toimintatapaa. Osa kestää perimän puolesta paremmin painetta, mutta enemmän se on oppimisprosessi.”

Aikoinaan Karhu-ryhmässä työskennellessään Harri ei mielestään ymmärtänyt ilmiötä riittävän hyvin, joten hän alkoi tutkimaan aihetta syvemmin. Sittemmin Harri on kehittänyt henkistä suorituskykyä parantavan menetelmän, jota hyödynnetään Harrin perustaman yrityksen, Suomen Mentoritiimin, yksilö- ja yritysvalmennuksissa.

Grönlannissa aika pysähtyy. Kuva: Tommi Juusela

Tilanteet vaihtuvat, mutta pelon fysiologinen prosessi on samanlainen

Itseäni kiinnosti, saako pelolle ylipäänsä antaa valtaa, oli tilanne sitten mikä tahansa. Esimerkkeinä kuvaustilanne Grönlannissa, jossa Harrin ja jääkarhujen välissä saattoi olla vain muutama metri, kun taas poliisityössä henkeä uhkaavat tilanteet tulevat eteen usein täysin yllättäen ja ennakoimatta.

”Jokainen tilanne, jossa tulkitaan uhkaa, on erilainen ja tilannesidonnainen, mutta fysiologinen prosessi ja autonomisen hermoston reaktiot ovat samanlaiset tilanteesta riippumatta. Pelko on luonnollinen ja riskitilanteessa suotava reaktio, mutta toimintakyvyn säilyttämiseksi on tärkeää ymmärtää kehon mekanismit ja miten tunteiden säätelyyn voi vaikuttaa. Uhkaa tulkittaessa tunne ohjaa ihmistä enemmän kuin tieto – siksi sellaisia tilanteita, joissa rationaalinen ja järkevä toiminta katoaa, on harjoiteltava etukäteen.”

Aiemmin mainitussa Harrin kehittämässä henkisen suorituskyvyn valmennusmenetelmässä pyritäänkin vaikuttamaan tasapuolisesti fysiologiaan, tunteisiin, ajatteluun ja tietoisuuteen. Mutta kyllä Harrin mielestä on silti paljon mukavampaa kuvata jääkarhuja kuin olla piipun edessä.

Armottomat ja arvaamattomat luonnonvoimat haastavat palautumisen

Grönlannin armottomat luonnonvoimat eivät jätä varaa virheisiin. Suunnistaminen pikkuveneellä jäätikölle, josta ei välttämättä pääse edes läpi sekä navigointi jatkuvasti muuttuvan, tuulen pakkaamaan jään läpi jäävuorten keskellä oli haastavaa. Samoin tietoisuus siitä, että jääkarhu voi tulla leiriin etsimään ruokaa, valvotti yöllä. Vaikka karhuaidat oli viritetty ja karhun kohtaamista treenattu, sai huoli todellisesta uhkasta ajatukset laukkaamaan. Pinnallinen uni näkyi Hyvinvointianalyysissa erityisesti ensimmäisen yön osalta.

Kuva 1. Ensimmäisen yön heikko palautuminen yllätti Tommin, joka oli mielestään nukkunut mittaustuloksia paremmin. Fyysinen ja henkinen kuormitus olivat kuitenkin pitäneet kehoa ylikierroksilla, mikä näkyi Hyvinvointianalyysissa stressireaktiona.

Tommille palautumisen mittaaminen avasi uuden maiseman.

”Olen mitannut paljon liikuntasuorituksia eri laitteilla, mutta palautumista en ollut aiemmin mitannut. Nyt ymmärsin, että palautumisella on iso merkitys jaksamiseen. Yllätyin, kuinka heikosti palauduin ensimmäisenä yönä, sillä olin kuvitellut nukkuvani paremmin. Omat tulokset auttoivat ymmärtämään palautumisen merkityksen sekä itselle sopivien palautumiskeinojen tärkeyden.”

Kiireinen liike-elämä on opettanut Tommille erilaisia stressinhallintakeinoja, kuten mikrotauotuksen. Hän on ottanut tavakseen pitää tietoisesti taukoja, esimerkiksi laittamalla hetkeksi silmät kiinni tai katselemalla ikkunasta ulos merelle. Johtavassa asemassa saattaa välillä joutua myös rauhoittamaan kriisiytyneitä tilanteita.

”Olennaista on katkaista ensin stressireaktio ja laskea stressitasoja, vaikkapa laskemalla viiteen. Vasta sen jälkeen voi lähteä rakentamaan tilannetta positiivisempaan suuntaan. On myös tärkeää tunnistaa itsessään ominaisuudet, joita lähteä kehittämään parempaan suuntaan, sillä heikkouksia on meillä jokaisella.”

Ongelmanratkaisuun voi soveltaa samaa menetelmää kuin mitä retkikunta käytti Grönlannissa avomerellä seilatessaan. Pakkaantuneiden jäälohkareiden läpi seilatessa tilanne voi tuntua aluksi mahdottomalta, mutta kun etsii reitti kerrallaan kulkutien jäälohkareiden läpi, niin pikkuhiljaa matka etenee. Missä tahansa ongelmanratkaisussa pätee sama neuvo: isomman ongelman purkaminen pienempiin palasiin.

”Keho lähettää meille viestejä, mutta olemme usein liian kiireisiä kuuntelemaan”

Grönlannin reissulla iso fyysinen ja henkinen haaste Harrille ja Tommille oli vuorikiipeily, josta kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta. Lisäkertoimen kiipeilyyn toi se, ettei tutkimusryhmä ollut tehnyt maastotiedustelua etukäteen, eivätkä Harri ja Tommi siis tienneet, kuinka kauan heidän on jaksettava päästäkseen takaisin tasaisen maan kamaralle. Harrille lisäkuormitusta aiheutti vielä sairastelu, joka oli alkanut jo ennen reissua. Jo pelkästään matka perusleiriin oli kestänyt pari vuorokautta. Päästyään perille painavien ja kertaalleen kastuneiden varusteiden kanssa ja saatuaan leirin pystyyn, oli hän omien sanojensa mukaan fyysisesti aivan loppu.

Harri pohti, että vaikka yleensä fyysinen väsymys vie myös henkiset voimavarat, tällä kertaa niin ei käynyt. Tietoisuus- ja hengitysharjoitukset olivat tuottaneet tulosta, ja autonomisen hermoston mittaus osoitti kehon reagoivan positiivisesti: palautuminen käynnistyi jopa poikkeusolosuhteissa useista samanaikaisista fyysisistä ja henkisistä kuormitustekijöistä huolimatta. Kiipeilypäivä oli kuitenkin niin kuormittava, etteivät edes pitkät yöunet riittäneet palauttamaan kehoa (kuva 2).

Kuva 2. Vuorikiipeily ensimmäistä kertaa ja vielä sairaana oli Harrin elimistölle niin kova fyysinen suoritus, ettei palautuminen ehtinyt käynnistyä pitkistä yöunista huolimatta.

Sairastelu ja itsensä äärirajoille vieminen vahvisti Harrille monta asiaa keho-mieli-yhteydestä.

”Sairaana ollessa ei pitäisi rasittaa, saati viedä itseään äärirajoille, sillä silloin kehon fyysiset reservit ovat todella vähissä ja hermosto ylivirittyneessä tilassa. Keho lähettää meille jatkuvasti viestejä, mutta olemme usein liian kiireisiä ja tavoiteorientoituneita kuulemaan niitä. Tällaisesta laiminlyönnistä voi seurata vaikka mitä.”

Grönlannin matka antoi Harrille lisävahvistusta oman kehon ymmärtämiseen ja keho-mieli-yhteyden tuntemiseen.

”Itsensä haastaminen auttaa pysymään nöyränä sille asialle, mitä tutkii, ja elämälle ylipäätään.”

Oletko tietämättäsi jaksamisen äärirajoilla?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.

Grönlannin kuvat: Tommi Juusela.