“Hyvät asiat kantavat pitkälle” – ysiluokkalaiset hyvinvointia etsimässä

Jyväskylän kristillisen koulun ysiluokkalaiset innostuivat viime talvena tutkimaan hyvinvointiaan Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti stressin määrä koulu- ja lomaviikolla sekä koulunkäynnin vaikutus unenlaatuun, urheilun jälkeiseen palautumiseen ja unenaikaiseen palautumiseen. Lisäksi tarkasteltiin kokeiden ja esitelmien vaikutusta koettuun stressiin.

Kaikki lähti tekemästäni tutkimuksesta, joka käsitteli kokeiden ja koulun vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin. Kävi kuitenkin iloisesti niin, että kaksi oppilasta, Joonatan Kuosmanen ja Kuisma Vesisenaho, innostuivat Firstbeat Hyvinvointianalyysista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista niin paljon, että he halusivat lähteä myös itse tutkimaan heille tärkeitä ja kiinnostavia asioita. Minä toimin tietysti virallisena valvojana ja koordinoijana sekä tarkistin poikien suorittamat analyysit, joihin ei itse asiassa ollut mitään huomautettavaa. Mittaukset suoritettiin helmikuussa 2017, ja mittaukseen osallistui yhdeksän oppilasta sekä koulun rehtori.

Stressiä kännyköistä ja pelaamisesta

Mittauksessa ylivoimaisesti eniten esille noussut asia oli aktiivisuustaso. Etenkin kännykän tai muun sinistä valoa tuottavan elektroniikan käyttö vähensi päivänaikaista aktiivisuutta ja toimi siten yöunen laatua heikentävänä tekijänä. Etenkin pelaaminen ennen nukkumaanmenoa näkyi kohonneena sykkeenä vielä unen aikanakin. Huomionarvoista on niin ikään se, että vaikka pelaamisen jälkeen olo saattoi tuntua rentouttavalta, oli todellisuus täysin päinvastainen: uni ei ollut palauttavaa. Tietokoneella pelaaminen heikentää siis radikaalisti unen laatua sekä ylläpitää kehon stressitilaa, joka taas johtaa siihen, että keholle ei jää riittävästi aikaa palautumiseen.

Koska mittaustulokset olivat aktiivisuustason suhteen verrattain huolestuttavat, päätimme vaihtaa koulupäivän rytmiä siten, että joka toisella välitunnilla olisi enemmän aikaa liikkumiseen. Perinteiset 15 minuutin välitunnit rytmitettiin siis uudelleen lyhyiksi siirtymävälitunneiksi (5 min) ja pitkiksi välitunneiksi (25 min). Tämä muutos on lisännyt merkittävästi oppilaiden aktiivisuutta myös oppituntien aikana. Välitunnilla liikkuminen saa sykkeen nousemaan ja hapen kiertämään, jotta tunnilla jaksaa taas keskittyä.

Muita Joonatanin ja Kuisman tekemiä, Hyvinvointianalyysiin perustuvia havaintoja, olivat muun muassa seuraavat:

  • Vieraassa paikassa nukkuminen heikentää huomattavasti unen laatua.
  • Unta edeltävällä rentoutumisella on suuri vaikutus uneen.
  • Monipuolisen tekemisen puute viivästyttää unenaikaisen palautumisen alkamista.
  • Voimavarat kärsivät unen heikosta laadusta jopa kriittisellä tasolla: Jos henkilö ei pysty palautumaan riittävän hyvin yön aikana, normaalien päivänaikaisten aktiviteettien rasitus aiheuttaa voimavarojen laskukierteen.
  • Ulkoliikunta vähentää merkittävästi stressiä ja parantaa huomattavasti sekä unen laatua että unenaikaista palautumista.

Löydöksiäni hyvinvointiin ja pedagogiaan liittyvistä asioista on esitelty laajasti kansainvälissä oppilaitoksissa, mukaan lukien Cambridgen yliopisto Englannissa, Pepperdinen yliopisto Malibun Kaliforniassa sekä Unkarin yliopistot Széchenyi Istvan University Győr ja Eszterházy Károly University Eger.

Vaihtoehtoja perinteiselle oppimismallille

Omissa mittauksissani halusin tutkia kokeiden ja esiintymisten vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin. Etenkin perinteinen oppimismalli saa minulta huutia, sillä oppilaiden osaamista on määritelty aivan liian pitkään koenumeroilla. Perinteinen oppimismalli tukeekin vain niitä, jotka pystyvät muutamassa päivässä sisäistämään asiat ja puhaltamaan ne koepaperille. Mittaustulokset osoittivat, että ne oppilaat, jotka eivät pysty perinteisissä kokeissa olemaan parhaimmillaan, stressasivat kaikkein eniten. Näiden oppilaiden osalta toistin mittauksen useamman kerran, ja tulokset olivat aina samoja – kyseessä ei siis ollut mikään satunnaisotos.

Perinteisen kokeen sijaan on muitakin keinoja, kuten suulliset kokeet tai portfolion tekeminen, joilla oppilaiden pitäisi voida näyttää osaamisensa perinteisen koetavan lisäksi. Pedagogiselta kannalta katsottuna opettajan pitäisi pyrkiä staran asemasta siihen, että oppilaista tulisi staroja. Monipuoliset pedagogiset ja käytännön ratkaisut auttavat oppilaan motivoinnissa ja onnistumisessa – siihen opettajan on pyrittävä.

Peruskouluiässä voidaan parhaiten vaikuttaa nuorten elämäntottumuksiin. Hyvät asiat kantavat yleensä pitkälle, mutta jos eletään niin kuin eletään, niin asioita on sitten myöhemmin vaikeampi korjata. Vastuunottamisella ja itsensä johtamisella on siis myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Koulun pitää tukea sitä, että oppilaat suorittavat koulun loppuun – muutoin seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Kun pääsemme kokonaisvaltaisemmin selville oppilaan tarpeista ja osaamisesta, pystymme myös paremmin auttamaan ja tukemaan ongelmien ratkaisemisessa.

Subjektiivinen kokemus motivoi oppimaan

Poikien oma motivaatio mittausten toteuttamiseen oli kova juttu, ja he saivat monia ahaa-elämyksiä hyödyntäessään teknisiä työkaluja ja mittalaitteita. Kun oppilaat saavat ottaa itse ohjat käsiin ja toimia tiedonvälittäjinä, on oppimisen teho aivan eri luokkaa kuin kirjasta pänttääminen. Terveystiedon kurssilla pitäisikin olla mukana kohta, jossa jokainen pääsisi itse kokeilemaan mittaamista, jotta asiasta tulisi subjektiivinen eli omakohtainen kokemus. Hyvinvointianalyysin ideahan on nimenomaan se, että tekemisen tulokset voi nähdä itse ja ottaa niistä oppia. Omakohtainen kokemus antaa aina lisäarvoa kirjasta luetuille asioille ja laittaa lapset toimimaan. Kuunteleminen ei riitä, vaan oppimiseen vaaditaan myös tekoja. Parhaimmillaan opettaja on hyvä kuuntelija!

Jukka Sinnemäki
Kirjoittaja on Jyväskylän kristillisen koulun opettaja. Peruskoulutukseltaan Jukka on kasvatustieteen-ja filosofian maisteri. Häneltä löytyy myös tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Sinnemäellä on monipuolinen urheilu -ja liikuntatausta. Viimevuosina pääpaino on enemmän keskittynyt yhteistyöhön kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa. Parhaillaan Sinnemäki kehittää ratkaisuja yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen koulumaailmassa, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.