Mitä on työkykyjohtaminen?

Työkykyjohtaminen on yksilön työhön vaikuttavien henkilökohtaisten voimavarojen sekä työn, työolojen ja johtamisen johtamista. Työkykyjohtaminen on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa työntekijöiden toimintakyvyn turvaamiseksi.

Työkykyjohtamisen elementit

Työkykyjohtaminen on vaikuttavaa silloin, kun se on osa organisaation strategiaa. Työkykyjohtaminen on siis suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa työ nähdään yhtenä osa-alueena yksilön muun elämän joukossa. Suunnitelmallisuus vaatii toteutuakseen mitattuun dataan perustuvaa tietoa, jota seurataan ei vain säännöllisin väliajoin vaan jatkuvasti luotettavalla mittarilla. Samoin on myös mietittävä ja tiedettävä, mitä mitataan ja minkä takia. Mitatun datan pohjalta on oltava valmis tekemään tarvittavia korjausliikkeitä, jotta pysytään paitsi aikataulussa myös sovitussa suunnassa asetettujen tavoitteiden suhteen. Lopuksi – ja myös aluksi – on tärkeää suhtautua työkykyjohtamiseen pitkäjänteisesti ja huomioida sitä työsuhteen elinkaaren eri vaiheissa.

Työkykyjohtaminen koostuu siis seuraavista elementeistä:

• suunnitelmallisuus
• tavoitteellisuus
• konkreettinen mitattu tieto luotettavalla mittarilla
• mitatun tiedon jatkuva seuraaminen
• tarvittavat korjausliikkeet
• pitkäjänteisyys.

Työkykyjohtaminen jokapäiväisessä työarjessa

Työkykyjohtamisen tarkoitus on taata henkilöstön terveys sekä työn mielekkyys, tuottavuus ja tuloksellisuus. Työkyvyn pohjana toimiviin yksilön fyysisiin ja psyykkisiin voimavaroihin, joihin myös terveys kuuluu, vaikuttavat yhtä lailla sekä työperäiset tekijät että henkilökohtaisen elämän muut tekijät. Työhyvinvointi-termin sijaan onkin kuvaavampaa puhua työkyvystä, johon tarvitaan toimivaa yhteistyötä työntekijöiden, organisaation sekä työterveyden ja muiden mahdollisten kumppaneiden välillä.

Työkykyjohtaminen tähtää siihen, että jokainen työntekijä yltää parhaimpaansa työssä, ja että hänellä on tarpeeksi voimavaroja tehdä mieluisia asioita myös työpäivän jälkeen. Tärkein osa strategista työkykyjohtamista onkin se, mitä tapahtuu jokapäiväisessä työssä: selkeä työnkuva ja työn tavoitteet sekä turvallinen ja miellyttäväksi koettu työympäristö ovat arjen johtamisen perusainesosia.

Esimiestaitojen lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että oikeat ihmiset ovat oikeissa tehtävissä, ja että heillä taas on kyky ohjata muita oikeisiin tehtäviin. On siis tunnettava omat alaisensa ja tiedettävä, mikä kannustaa ja kuormittaa ketäkin. Tärkeää on myös erottaa se, että työkykyä johdetaan ihmisiä eikä asioita johtamalla. Jokaisen työntekijän näkeminen ja kohtaaminen yksilönä edesauttaa tiimin jäsenten psykologista turvallisuutta eli sitä, että jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa tyrmäämisestä. Psykologinen turvallisuus kehittää resilienssiä työstä suoriutumiseen myös äkillisissä, haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi psykologinen turvallisuus on välttämätöntä esimerkiksi luovalle työskentelylle. Voi siis oikeutetusti sanoa, että organisaation tulokseen epäsuorasti vaikuttavia tekijöitä saattaa olla jopa enemmän kuin suorasti vaikuttavia tekijöitä.

Fiksun työkykyjohtamisen tulokset

Fiksu työkykyjohtaminen vaikuttaa organisaation tulokseen paitsi epäsuorasti mm. lisääntyneenä viihtyvyytenä ja hyvinvointina myös suorasti parempina myyntilukuina ja asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttava johtaminen vähentää osaltaan työtapaturmien lisäksi sairauspoissaoloja jopa 30 %. Tehokkuus lisääntyy, ja työterveyden kulut pienenevät. Ennakointiin panostaminen reagoinnin sijaan voi tuoda pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä. Oikein kohdistettu lisäpanostus voikin tuottaa itsensä 6-kertaisena takaisin.