Mitä on työkykyjohtaminen?

Työkykyjohtaminen alkaa kokonaiskuormituksen ymmärtämisestä

Keskustelu työkyvystä on ajankohtaisempaa kuin koskaan, koska mittarit näyttävät huonompaan suuntaan. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on lisääntynyt, työkyky on heikentynyt lievästi ja odotukset oman työn tulevaisuudesta ovat muuttuneet aiempaa. Vaikka työn voimavarat ovat edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, niiden kehityssuunta on laskeva. Työterveyslaitoksen mukaan huolen ja epävarmuuden vaikutuksia voidaan torjua vahvistamalla työyhteisöjen voimavaroja (TTL Tiedote 3/2026).

Jo vuosia sitten todettiin väitöstutkimuksessa, että stressin on organisaation koosta ja toimialasta riippumatta suurin henkilöihin liittyvä riski. Nyt yhdeksi johtamisen teemaksi on nostettu työkykyjohtaminen. Se on lyhyesti sanottuna, että on selvät tavoitteet ja mietitty keinot päästä niihin siten että henkilöstön jaksaminen ei vaarannu. Pidemmin sanottuna se tarkoittaa yksilön voimavarojen, työn vaatimusten ja työympäristön tavoitteellista johtamista siten, että henkilöstön työkyky, suorituskyky ja hyvinvointi säilyvät myös muuttuvissa tilanteissa. Pitää tunnistaa riskejä ennakoivasti ja tukea henkilöstöä ennen kuin haasteet näkyvät pahoinvointina ja tuloksessa.

Työkykyä ei kuitenkaan määritä pelkästään työ. Työ on vain yksi osa kokonaiskuormitusta. Työkykyyn vaikuttavat myös uni, palautuminen, fyysinen kuormitus, elämäntilanne sekä monet työn ulkopuoliset tekijät. Keho ei erottele, mistä kuormitus syntyy – se reagoi kokonaiskuormaan.

Siksi vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää näkyvyyttä koko hyvinvoinnin kokonaisuuteen, ei pelkästään työssä tapahtuviin asioihin. Mitä paremmin organisaatio ymmärtää henkilöstönsä kuormituksen ja palautumisen tasapainoa, sitä paremmin se pystyy tukemaan kestävää suorituskykyä, työssä jaksamista ja pitkän aikavälin menestystä. Ja kun yksilö ymmärtää, että keho ei erottele kuormitusta, on mahdollista fiksuja valintoja työssä ja vapaa-ajalla.

Työhyvinvoinnista työkykyriskien tunnistamiseen

Pelkkä henkilöstökysely tai yksittäinen hyvinvointikartoitus ei aina riitä tunnistamaan todellisia työkykyriskejä. Organisaatiot tarvitsevat lisäksi objektiivista tietoa siitä, miten henkilöstö palautuu, kuormittuu ja jaksaa arjessaan.

Perinteisesti työhyvinvointia on johdettu henkilöstökyselyiden, sairauspoissaolotietojen ja työterveyden havaintojen avulla. Nämä ovat edelleen tärkeitä työkaluja, mutta ne kertovat usein tilanteesta vasta jälkikäteen.

Kun kuormituksen, palautumisen ja resilienssin tasoa seurataan objektiivisesti, voidaan tunnistaa työkykyriskejä jo ennen kuin ne alkavat näkyä poissaoloina, uupumisena tai heikentyneenä suorituskykynä.

Tällöin toimenpiteet voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus.

Työkykyjohtaminen arjessa

Työkykyjohtamisen tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että jokainen työntekijä pystyy onnistumaan työssään ja palautumaan myös työpäivän jälkeen.

Tärkeä osa työkykyjohtamista tapahtuu jokapäiväisessä työssä:

• selkeät tavoitteet ja roolit
• toimiva johtaminen
• turvallinen työympäristö
• mahdollisuus palautumiseen
• psykologinen turvallisuus
• työn ja kuormituksen oikea mitoitus

Esihenkilötyön merkitys on keskeinen, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa yksilölliset erot kuormittumisessa ja palautumisessa. Se, mikä kuormittaa yhtä työntekijää, ei välttämättä kuormita toista.

Siksi työkykyä johdetaan ennen kaikkea ihmisiä johtamalla.

Yritystason raportointi auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikein

Työkykyjohtamisen tueksi tarvitaan yksilötason ymmärryksen lisäksi myös organisaatiotason näkyvyyttä.

Yritystason raportointi auttaa:

• tunnistamaan todelliset työkyky- ja resilienssiriskit
• vertaamaan organisaation tilannetta toimialan vertailudataan
• tunnistamaan eniten tukea tarvitsevat henkilöstöryhmät
• seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta

Kun päätöksiä tehdään mitatun tiedon perusteella, hyvinvointiin liittyvät investoinnit voidaan kohdistaa tehokkaammin ja niiden vaikutuksia voidaan seurata luotettavasti.

Firstbeat Life auttaa tekemään kuormituksen, palautumisen ja työkykyriskit näkyviksi sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Kun todelliset riskit tunnistetaan ajoissa, voidaan tuki kohdistaa sinne, missä sillä on suurin vaikutus.

Jutellaanko lisää?