
Tiesitkö, että 50-vuotias voi olla kaksikymppisen kunnossa? Hän voi tosin olla myös kuin seitsemänkymppinen – ainakin jos arvioidaan kestävyyskuntoa ja maksimaalista hapenottoa.
Maksimaalista hapenottoa (VO2max) pidetään parhaana aerobisen eli kestävyyskunnon mittarina. Mitä suurempi VO2max, sitä enemmän happea elimistö pystyy käyttämään hyväkseen, ja sitä paremmassa kunnossa ihminen on – ja sitä nuorempi on hänen kuntoikänsä.
Nuorennu kuntoilemalla!
Maksimaalinen hapenotto laskee iän myötä: kuntohuippu saavutetaan yleensä parikymppisenä, ja viimeistään kolmekymppisenä VO2max alkaa laskea, noin 1 prosentilla joka vuosi. Ei kuitenkaan ole syytä vaipua epätoivoon, sillä jokainen voi parantaa omaa hapenottokykyään ja taistella aikaa vastaan!
Eikä homma ole edes kovin hankalaa: täytyy vain kuntoilla tarpeeksi. Säännöllinen ja tarpeeksi tehokas kestävyysliikunta kasvattaa hapenottokykyä, kun taas vähäinen liikunta ja passiivinen elämäntyyli heikentävät sitä. Kun maksimaalista hapenottokykyä verrataan ikäryhmittäin, nähdään tuottavatko treenit tulosta ja minkä ikäisen kunnossa ihminen todella on.
Mikäli VO2max on heikompi kuin samanikäisillä keskimäärin, on kuntoikä todellista ikää vanhempi. Jos taas on hyvässä aerobisessa kunnossa, voi kuntoikä olla vuosikymmeniäkin todellista ikää nuorempi. 30-vuotias voi siis olla kunnoltaan kuin 20-vuotias tai 79-vuotias, riippuen hänen VO2maxistaan.
Koska VO2max ilmaistaan yleensä millilitroina painokiloa kohden minuutissa, se ei välttämättä ole helpoin suure ymmärtää. Niinpä Firstbeat loi Kuntoikä-ominaisuuden (Fitness Age), joka kääntää maksimaalisen hapenottokyvyn ikävuosiksi ja helpottaa todellisen kuntotason hahmottamista.
Hyvä kunto tuo lisää elinvuosia!
On tietenkin kiva kuulla olevansa ”kaksikymppisen kunnossa”, jos todellisuudessa on jo yli kolmekymppinen. Kuntoikä ei kuitenkaan ole vain kavereille kerskailua varten. Sillä voi oikeasti olla merkittävää vaikutusta elämääsi ja sen pituuteen.
Korkea VO2max – eli alhainen kuntoikä – vähentää vaaraa sairastua moniin sairauksiin, kuten kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä ja erilaiset sydän- ja verenkiertosairaudet. Maksimaalisen hapenottokyvyn avulla voidaan ennustaa ennenaikaista kuolemaa jopa paremmin kuin monen muun riskitekijän, kuten ylipainon, tupakoinnin tai korkean kolesterolin avulla.
Kuntoikä saattaa siis lopulta kertoa paljon enemmän odotettavissa olevista elinvuosista kuin todellinen kalenteri-ikä!
Miten siis voi löytää nuoruuden lähteen?
Kuntoilemalla säännöllisesti ja tekemällä tarpeeksi intensiivisiä kestävyysharjoituksia. Ihan hitaalla hissuttelulla maksimaalinen hapenottokyky ei kehity!
Haluatko tietää oman kuntoikäsi sekä kehittää omaa hyvinvointiasi?
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Lisää artikkeleita

Näin keräät helposti liikuntaminuutteja päivän aikana – TOP 5 vinkit
Liikuntaa ei tarvitse harrastaa pitkäkestoisesti terveyshyötyjen saavuttamiseksi – lyhyet, säännöllisesti toistetut liikuntapätkätkin ovat nimittäin terveydelle eduksi.

Huono kunto ei ole välttämättä huono uutinen
Kuntotaso motivoi liikunnan harrastamiseen ja kunnon kohottamiseen sekä kiinnittämään huomiota omaan päivittäiseen arkiaktiivisuuteen.

Liikutko tarpeeksi? Terveysliikunnalla terveyttä ja elinvoimaisia lisävuosia
Vain pieni osa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Miksi näin on ja miksi liikunnan tuomat terveyshyödyt ovat tavoittelemisen arvoisia?