Tunnista palautumisvajeen oireet: Tasapainoisen arjen avaimet

Kova, kuormittava ja pitkäjänteinen työ liitetään säännönmukaisesti onnellisiin tarinoihin menestyksen takana. Oli kyseessä sitten yrittäjä, urheilija, muusikko tai rajallisin resurssein arkea pyörittävä yksinhuoltaja, niin poikkeavan suurta sitoutumista on mielellään aina nostettu jalustalle merkkinä ja mallina henkilökohtaisesta onnistumisesta. Suuri panostaminen henkilökohtaisella tasolla ei kuitenkaan ole avain onneen ja autuuteen. Itsensä kumuloivasti kuormittaen äärirajoille ajaessa ovi saattaakin aueta suuntaan, joka vie tasapainoisen pohjan elämältä laajemminkin.

Ymmärrys ihmisestä yksilönä on avannut niin työ- kuin urheilukentässäkin näkemään eroja yksilöiden välillä. Urheilukilpailussa korkeimmalle korokkeelle nousee todennäköisimmin urheilija, joka on suurimman määrän sijasta harjoitellut järkevimmin. Palautumisen ollessa heikkoa, suorituskyky on alentunut. Yhtä lailla virheiden määrä kuin loukkaantumis- sekä sairastumisriski ovat kasvaneet, kun palautuminen on ollut pidemmän aikaa riittämätöntä. Palautumisvaje on kuin pankkitilin saldo, mitä lähempänä kirstun pohjaa ollaan, sitä tarkemmin tätä jäljellä olevaa varastoa tulisi vaalia.

Palautumisvajeen määrittämiseen ei ole yhtä yksittäistä absoluuttista asteikkoa, joka aukottomasti tilanteen kertoisi. Oman jaksamisen tai paremminkin väsymisen valuuttana toimivan palautumisvajeen tasapainoa on kuitenkin helpompi seurata yksittäisten päivien ja viikkojen kautta. Vajeen muodostumisesta voidaan puhua luonnollisesti silloin, kun elimistön voimavarat eivät pääse esimerkiksi päivän tai viikon sisään täyttymään samassa suhteessa kuin niitä on käytetty. Tätä syntynyttä velkaa eli vajetta voidaan maksaa aina takaisin hyvällä ja laadukkaalla palautumisella. Palautumisvajeen suurimpana vaaratekijänä on turtuminen tai jopa tietynlainen sokeutuminen vallitsevaan tilanteeseen. Väsymyksen synnyttämää olotilaa aletaan pitää normaalina olotilana. Urheilijamentaliteetillä varustetulle henkilölle yksinkertaisin ratkaisu tuntuisi suorituskyvyn laskiessa luonnollisesti olevan harjoitteluun keskittyminen tai jopa lisääminen. Tällä tavoin menetellessä otetaan väärästä työkalupakista vain entistä isompi lapio käyttöön, jolla tätä omaa monttua palautumisvajeeseen kaivetaan.

Palautumisvajeen mittaaminen ei ole yksiselitteistä, mutta seuranta auttaa havaitsemaan sen vaikutukset elimistössä.

Usein kuulee, kuinka pitkiä pimeitä jaksoja kauhistellaan ja jopa ihmetellään, kuinka täällä pohjolassa voidaan näin vähäisellä luonnonvalon määrällä edes elää ja asua. Asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen ja myös palautumisvajeen suhteen on hyvä tiedostaa muutama Firstbeatin Big Datan paljastava mielenkiintoinen asia. Keväällä kun valon määrä lisääntyy, nukkumaanmenoaikamme siirtyy syksyn ja talven kuukausia myöhempään. Samaan aikaan silti myös nousemme aamulla aikaisemmin ja näin vuorokaudessa palauttavan unen määrä vähenee molemmista päistä. Palautumisvajeen määrä alkaa tekemättömien työtehtävien tavoin kumuloitua vaikuttaen väistämättä myös mielialaan. Kevätmasennuksen tuntemukseen voi liittyä myös ihmisen luontainen tapa vertailla itseä muihin: samaan aikaan kun toiset kokevat itsensä lisääntyneen valon myötä entistä energisimmiksi ja puhkuvat intoa, toisissa ihmisissä syntyy aivan päinvastaisia reaktioita korostaen melankolian tuntemuksia.

Elämään kuuluu pyytämättä erilaiset yllätykset, joihin kaikkiin ei ole tarvetta emmekä voikaan määräänsä enempää valmistautua. Mitä sitten voimme tehdä, jotta palautumisvajetta ei pääsisi syntymään siinä määrin, että se heikentäisi liiaksi toimintakykyä saati terveyttämme. Luonnollisesti ensimmäinen ja tärkein tekijä on tasapainoinen arki. Kun arki on hallittua ja tasapainoista, palautuminen on riittävää ja jaksamisenpankkiin jää valuuttaa näiden yllätysten varalle. Tasapainoinen arki tarkoittaa myös tervettä priorisointia, välillä on tervettä muuttaa alkuperäisiä tavoitteita ja suunnata kulkua uudelleen muuttuneen tilanteen vaatimilla tavoilla.

Tasapainoinen arki, terveelliset elämäntavat, ja myönteiset ihmissuhteet ovat avainasemassa palautumisen tukemisessa.

Tyypillisimmät tekijät tasapainoisen palautumisen takana ovat hyvinkin tuttuja ja usein saavutettavissakin ilman isoja taloudellisia tai edes ajankäytöllisiä ponnisteluja. Mieti

• Säännöllinen unirytmi
• Terveellinen ruokavalio
• Liikunnalliset elämäntavat
• Hyvä fyysinen kunto
• Myönteiset ihmissuhteet
• Hallinnan tunne omassa tekemissä ja aikatauluissa

Oman jaksamispankin varainhoidossa olisi syytä jättää tietyssä mielessä väljyyttä eteen tupsahteleville yllättäville muutoksille, jota elämäksikin kutsutaan. Jos oma kalenteri on suunniteltu turhan tiukaksi, voi olla vaikea nipistää aikaa ja energiaa kiireisen ajan keskellä. Vähintään olisi hyvä tiedostaa mistä asioista on valmiudet luopua aikataulujen täyttyessä jostain muusta. Ajan sijaan vain ajankäyttöä voi hallita. Palautumisvajeen seuraukset on nähtävillä fysiologisessa datassa, mutta ilmiön juurisyihin päästään useimmin kiinni tarkasteltaessa tilannetta ja tarinaa käyttäytymis- ja valintapohjaisesti.

Firstbeat Life™ tarjoaa objektiivisen fysiologisen datan avulla keinon tunnistaa ja hallita palautumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Erinomainen keino päästä kiinni ja oppia tunnistamaan näitä palautumista tukevia ja heikentäviä tekijöitä on laadukkaasti mitattu, objektiivinen fysiologinen data. Datan avulla on mahdollisuus oppia tunnistamaan itselle parhaiten sopivat keinot palautumisen ja hyvinvoinnin tueksi. Ja vieläkin tärkeämpää on oppia havaitsemaan ajoissa nämä pienet piilevät merkit, kun palautumisen suhteen alkaa merkkejä heikentyneestä tilanteesta ilmaantua. Firstbeat Life™ tarjoaa äärimmäisen hyvän keinon näiden asioiden selvittämiseen ja seuraamiseen niin yksilön kuin valmentajankin näkökulmasta. Sydän kun ei koskaan valehtele.

Lisää Firstbeatin Big Data -löydöksiä löydät täältä.