Miten menee – noin niin kuin omasta mielestä?

Jaakko KotisaariHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Työkykyjohtaminen

Ammatinvalinnastani johtuen päivittäinen ihmettely pyörii paljon sydämen toiminnan ja fysiologisten reaktioiden ja kysymysten ympärillä: mitkä asiat tuottavat stressiä, esiintyykö palautumista riittävästi ja miten liikunta on vaikuttanut kuntotason kehittymiseen. Asiat ovat kirjaimellisestikin lähellä sydäntä ja tuovat arvokasta, objektiivista tietoa omien valintojen tueksi. Raportin käyrät, kuvaajat sekä arvot herättävät poikkeuksetta paljon keskustelua ja mielenkiintoista pohdintaa. Kokonaisuuden kannalta liian helposti näissä palautekeskusteluissa sivurooliin jää nämä henkilön omat tuntemukset eli toisin sanoen subjektiivinen kokemus henkilön hyvinvoinnin tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Erittäin hyvän kanavan näiden asioiden läpikäymiseen tarjoaa Hyvinvointianalyysin kansilehden takaa löytyvä aloituskysely. Tämän blogikirjoituksen tavoitteena onkin avata tämän oleellisen kyselyn tarjoamia mahdollisuuksia sekä valottaa kuinka näihin hyvinvointia käsitteleviin kysymyksiin kansanriveissä tietokantamme mukaan keskimäärin vastataan.

Subjektiivinen hyvinvointi ja objektiivinen mittaus täydentävät toisiaan

Lähdetään liikkeelle määrittelystä. Aloituskyselyllä siis tarkoitetaan Hyvinvointianalyysin maailmassa tätä kysymyspatteristoa, jossa kymmenen yksinkertaisen kysymyksen ja viisiportaisen vastausvalikon kautta selvitetään henkilön arviota omasta liikunnan, ravinnon ja alkoholinkäytön, stressin ja palautumisen sekä yleisen hyvinvoinnin tilasta. Asiakkaan vastausten sekä palautekeskustelun alussa tehtyjen tarkentavien kysymysten kautta päästään hyvin kiinni siihen arkeen ja todellisuuteen, missä ollaan ja miltä pinnalta muutoksia ja tavoitteita voidaan alkaa suunnittelemaan. Keskustelun aluksi, ennen itse tuloksiin ja raportin fysiologiseen osaan siirtymistä, olisikin aina hyvä pysähtyä hetkeksi keskustelemaan asiakkaan tai ryhmäpalautteessa ryhmän tilanteesta ilman että fysiologiset tulokset lähtevät liikaa ohjaamaan tulkintaa. Nämä raportin ja fysiologisten tulosten ulkopuolelta saatavat lisätiedot henkilön tilanteesta antavat arvokasta informaatiota asiantuntijalle niin tulkinnan tueksi kuin myös oikeankokoisten tavoitteiden suunnittelemista varten.

Luonnollisesti kun kysytään omaa tuntemusta, ei oikeita ja vääriä vastauksia ole. Lähtökohtaisesti voidaan pitää hyvänä asiana, mikäli tuntemukset ja fysiologiset reaktiot ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Kun henkilö kykenee tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa, on lähtökohta tavoitteiden tekemiselle aina helpompaa. Keskimäärin naiset tunnistavat asioita miehiä aavistuksen herkemmin ja myös puhuminen omista tunteista ja tuntemuksista on naisille usein helpompaa. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että kolmannes kaikista henkilöistä tunnistaa omat fysiologiset reaktionsa hyvin, kolmannes kohtalaisesti ja kolmannes ei syystä tai toisesta näitä kehon viestejä erityisemmin pysty tunnistamaan. Talomme myyntimiesten paheksunnan uhalla uskallan sanoa, että kun kehoaan oppii kuuntelemaan, pystyy hälytysmerkkeihin reagoimaan myös ilman jatkuvaa mittaamisen tuomaa informaatiota. Toki mittaamisen kautta on hyvä aina satunnaisen säännöllisesti varmistaa, että kaikki on kunnossa ja mitään salakavalaa kumuloitunutta kuormitusta ei ole pääsemässä syntymään.

Mitä tietokanta kertoo?

Kun tietokantaamme kerääntyneet tulokset laitetaan rehellisesti järjestykseen aloituskyselyn vastausten perusteella, saadaan mielenkiintoista tietoa koetusta hyvinvoinnin tilasta. Tätä myöden kun alla esiteltävää informaatiota verrataan yksilön tai ryhmän tuloksiin, voidaan luonnollisesti nähdä millä puolen keskiarvoja tulokset omien tuntemusten puolelta sijoittuu. Alla on esitetty jokainen kysymys viisiportaisella asteikolla ja keskiarvo, kuinka kyseiseen teemaan on aineistomme perusteella vastattu.blog_aloituskysely_fin_v2[1]

 

Mikäli lähdetään liikkeelle positiivisimmista havainnoista, niin on helppo todeta että suurin osa (90%) kokee voivansa vaikuttaa omaan hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin (kysymys 9.). Samoin alkoholin käytön vain harva kokee ongelmaksi (5%). Kysymyksistä varmasti kaikista merkittävin, numero 10. Voin mielestäni hyvin tällä hetkellä, paljastaa että kolme neljäs kokee voivansa hyvin tai melko hyvin tällä hetkellä ja ainoastaan vajaa 2% kokee olevansa tästä täysin eri mieltä.

Kun lasketaan yhteen positiiviset ja negatiiviset vastaukset kunkin kysymyksen osalta erikseen, voidaan havaita seuraava mielenkiintoinen havainto: suurimpaan osaan hyvinvointiinsa liittyvistä kysymyksistä ihmiset vastaavat myönteisesti, mutta kahden stressin ja palautumiseen liittyvän kysymyksen kohdalla saadaan aavistuksen enemmän negatiivisia kuin positiivisia vastauksia. Ensinnäkin kysymys 7. omaan virkeyteen ja energisyyteen liittyen ollaan selvästi pakkasen puolella. Lähes puolet on omasta energisyydestään jokseenkin eri mieltä. Asiasta täysin eri mieltä on vastanneista yli 50 000 henkilöstä tämän lisäksi 10%. Toisekseen myös kysymyksen 5. kohdalla ”En koe olevani stressaantunut” ihmiset arvioivat hiukan useammin kokevansa stressiä kuin olevansa eri mieltä eri mieltä väitteestä. Naisten osalta tämä koettu stressi oli huomattavasti suurempaa miehiin verrattuna.

Näitä sukupuolten välisiä eroja tarkasteltaessa suurimmat erot syntyivätkin kyseisen muuttujan ohella alkoholin ja liikunnan tehon eli intensiteetin suhteen. Naisista vain reilu 2 % arvioi käyttävänsä alkoholia yli kohtuullisen määrän, kun vastaava määrä miesten osalta on lähes kolminkertainen. Liikunnan suhteen puolestaan naiset harrastavat tulostenkin valossa hieman kevyempää liikuntaa, mikä näkyy myös täällä itsearvioinnin puolella. Vaikka suomalaisten ravintotottumuksista saa tasaisin väliajoin lukea mediasta että parannettavaa on, arvioi kuitenkin 80% henkilöistä syövänsä vähintään kohtalaisen terveellisesti ja vain 1% on asiasta täysin eri mieltä. Naiset syövät omasta mielestään ja varmasti todellisuudessakin miehiä hieman terveellisimmin.

Tunnista ja tunnusta nykyhetki

Kantavana teemana palautteita läpikäytäessä tulisi aina olla löytää ne parhaat tavat ja tavoitteet, joilla henkilön hyvinvointia voidaan edistää. Tarkka nykyhetken kuvaaminen niin kehon kertomien fysiologisten tulosten kuin omien tuntemustenkin pohjalta on peruslähtökohta onnistuneelle ja mielekkäälle matkalle. Ja matkaahan ei voida jatkaa sieltä missä on joskus aikoinaan oltu tai mihin joskus haluttaisiin päästä, vaan ensimmäinen vaihe on tunnistaa ja tunnustaa nykyhetki, josta suuntaa aletaan näiden arjen valintojen kautta ottamaan. Suosittelenkin kiireen ja hektisen elämänmenon keskellä aika ajoin pysähtymään ja miettimään, onko oma elämäntyyli ja arjen täyttävät valinnat omien pitkän aikavälin tavoitteiden ja arvojen mukaisia. Hyvinvointianalyysin aloituskysely sekä fysiologisesta tilanteesta kertovat raportit tarjoavat tähän hetkeen mitä mainioimman työkalun.

Jaakko Kotisaari Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Hyvinvoinnin ja liikunnan moniosaaja Jaakko Kotisaari on pitkän linjan firstbeatiläinen. Hyvinvoinnin saralla kaiken nähnyt sanaseppo lukee tarkasti myös Hyvinvointianalyysiraportin rivien välit, antaa syvälliset palautteet ja kouluttaa asiantuntijoita vankalla osaamisellaan. Jäätelöbaarin isäntä sekä pehmeän ja lämpimän ruoan ystävä jahtaa vapaa-ajallaan pyöriviä palloja sekä oman suorituskykynsä äärilaitoja elämää ihmetellen.

Lisää artikkeleita

Blogi #Stressi & Palautuminen

Pienin mahdollinen hyvinvointiteko

Innostavimmatkin hyvinvointiprojektit kaatuvat usein liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tavoite on saattanut olla esimerkiksi kunnon kohotus, mutta syynä epäonnistumiseen voi olla kiireisinä päivinä tehty päätös, että koska sinä päivänä ei ole riittävästi…