Firstbeat Life auttoi Saija Sunnaria tunnistamaan palautumisen paikat työn, treenin ja perhe-elämän keskellä

Fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja ja pitkän linjan liikunta-alan ammattilainen Saija Sunnari on tottunut tarkastelemaan ihmiskehoa sekä valmentajan että urheilijan näkökulmasta. Vuosien varrella hän on työskennellyt useiden eri lajien parissa aina yleisurheilusta, painonnostosta ja cheerleadingistä pesäpalloon ja alppihiihtoon. Hiljattain hän päätti kahdeksan vuoden uran naisten jääkiekkomaajoukkueen fysiikkavalmentajana.

Myös Saijan oma urheilutausta on vahva. Kainuusta kotoisin oleva ja sittemmin jyväskyläläistynyt Saija on kilpaillut itse painonnostossa menestyksekkäästi, saavuttaen urallaan muutamia SM-mitaleita.

– Ihmiskeho on kiinnostanut minua aina. Olen tehnyt pitkään töitä fyysisen harjoittelun ja valmennuksen parissa, ja oma lajitaustani on vahvasti voimalajeissa.

Reissutyötä, valmennusta ja perhearkea

Saijan arki on kaikkea muuta kuin tasaista kahdeksasta neljään -rytmiä. Työ

naisten jääkiekkomaajoukkueen mukana on vienyt paljon matkapäiviä, ja valmennustyö sijoittuu usein iltoihin ja viikonloppuihin. Kotona odottavat puoliso ja alakouluikäinen lapsi.

– Arkirutiinia ei oikeastaan ole, kun reissuja on paljon. Välillä työpäivä voi levittäytyä pitkälle päivään, vaikka se ei tarkoittaisi yhtäjaksoista 12 tunnin työrupeamaa.

Palautumisen näkökulmasta haastavinta on työn rajattomuus. Valmentajana hän on urheilijoilleen ison osan päivästä tavoitettavissa. Toisaalta epäsäännöllinen työ tuo myös vapautta: omia treenejä voi tehdä keskellä päivää, jos siihen osaa ja malttaa ottaa tilan.

– Olen joutunut kiinnittämään huomiota siihen, että jos minulla on oma hetki, se pitää myös käyttää. Sama koskee palautumista. Jos palautumishetki on mahdollinen, siitä kannattaa pitää kiinni.

Lift & Lead -porukassa mittauksesta tuli yhteinen oppimiskokemus

Firstbeat oli Saijalle tuttu entuudestaan. Vuosien takaiseen Firstbeat Hyvinvointianalyysiin verrattuna suurin muutos oli mahdollisuus seurata kehon reaktioita sovelluksen kautta.

– On huikea parannus, että palautumista voi seurata reaaliajassa. Kun ymmärtää itse asiasta jonkin verran, voi pohtia, että jos stressitasot ovat nyt kovat, mitä voisin huomenna muuttaa, jotta saisin päivään palautumista.

Tällä kertaa Saija lähti mittaukseen mukaan osana Lift & Lead -ryhmää. Alunperin painonnoston ympärille muotoutunut porukka on kasvanut tiiviiksi yhteisöksi, joka jakaa ajatuksia vanhemmuudesta, työstä, liikunnasta ja hyvinvoinnistakin.

Tulosten tarkastelu ryhmänä toi mittaukseen vertaistuen kokemuksen. Tuloksista keskusteltiin yhdessä, välillä leikkimielisesti vertaillen ja toisilta oppien.

– Meillä oli pieni sisäinen “kilpailu”, vaikka ei pisteistä oikeasti kilpailtu. Elämme niin erilaista arkea ja työrytmiä, ettei tuloksia voi suoraan verrata. Mutta oli kiinnostavaa pallotella, miltä kenelläkin näytti ja mikä aiheutti toisella kovempaa kuormitusta kuin toisella.

Saija koki Firstbeatin asiantuntijan Tiina Hoffmanin kanssa käydyn keskustelun arvokkaaksi.

– Ammattilaisenakin oli kiinnostavaa jutella omista tuloksista ja ymmärtää niitä paremmin. Data ei aina avaudu itsestään, vaikka mittaustulos olisi selkeä. Auttaa kun joku suhteuttaa tulokset arkeen. Se tuo niihin merkityksen.

Kuva 1: Saijan työ on epäsäännöllistä ja päivä venyy välillä pitkälle iltaan. Hän on oppinut hyödyntämään vapaat hetket työn välissä omaan treeniin tai palautumiseen. 

Data vahvisti omat tuntemukset

Saijan palautumiseen on vaikuttanut osaltaan myös perinnöllinen rakenteellinen uniapnea. Ennen diagnoosia yöt olivat Firstbeat-mittausten näkökulmasta “täyttä punaista”, ja siltä ne myös tuntuivat. Kun uniapnea löytyi ja hoitoon saatiin avuksi unikiskot, unenlaatu alkoi parantua selvästi. Muutos näkyy nyt myös Firstbeat Life -mittauksissa.

– Olen herkkäuninen, mutta isossa kuvassa yöt ovat nykyään parempia. On ollut mukavaa nähdä mittauksista, että hoitotasapaino alkaa löytyä.

Vaikka Saija tuntee kehonsa hyvin, on Firstbeat-mittaus tuonut tärkeää vahvistusta omille tuntemuksille. Joskus hyvältä tuntunut yö onkin näyttänyt datassa siltä, että palautuminen on käynnistynyt vasta aamuyön tunneilla. Toisaalta usein mittaus on myös vahvistanut sen, minkä hän oli jo kehossaan aavistanut.

– Kun ajattelen, että nyt palaudun, niin usein pääsen myös mittauksessa vihreälle. Mutta välillä mittaus auttaa etsimään tietoisesti niitä palautumisen hetkiä, joita voi kopioida arkeen. Yksi tällainen havainto liittyi myöhäisiin treeneihin.

– En ole koskaan tykännyt treenata myöhään, ja mittauksista huomasin, että myöhäinen treeni viivästyttää palautumista. Ehkä luontainen tunne oli ollut juuri oikea.

Data toi myös positiivisia yllätyksiä: Vapaalaskupäivinä, jolloin tunturille hiihdetään ylös ja liikkeellä ollaan useita tunteja, Saija odotti yöunen kärsivän kovasta fyysisestä kuormituksesta. Mittaukset näyttivät kuitenkin muuta.

– Oli hauska huomata, että vaikka olin 5–8 tuntia liikkeellä, yö ei ollutkaan unen kannalta niin huono. Ehkä kunto oli parantunut tai kuormitus oli sellaista, joka sopi keholle.

Treenin suunnittelussa kokonaiskuormitus ratkaisee

Valmentajana Saija on aina uskonut kehon kuunteluun ja harjoittelun rytmittämiseen. Firstbeat vahvisti tätä ajattelua entisestään.

CrossFit-harjoittelussa hän keventää tietoisesti noin joka neljäs viikko. Lisäksi muun elämän kuormitus vaikuttaa siihen, millaisia harjoituksia hän tekee.

– Jos tiedän, että töissä on kuormittava viikko, en välttämättä tee montaa kovaa treeniä. Teen tietoisesti kevyempiä harjoituksia ja rauhoitan viikkoa. Kokonaiskuormitus on tärkeä huomioida.

Saija korostaa, että suorituskyky ei synny pelkästä kovasta harjoittelusta. Vaihtelulle pitää olla tilaa ja palautumishetkiä pitää rakentaa tietoisesti päivään.

– Huippu-urheilussa pitää olla kovaa suorittamista, mutta kehon kuuntelua ei voi täysin irrottaa siitä. Kysymys on siitä, kuinka suuren arvon antaa millekin kehon viestille.

– Jos tiedän, että lähden illalla vielä valmentamaan, yritän ensin ottaa jonkin oman palautumishetken. Tällaisia muutoksia olen tehnyt enemmän nyt Firstbeat-mittauksen myötä.

Saija on tyytyväinen siihen, että yöuni on isossa kuvassa parantunut. Seuraavaksi hän haluaisi kehittää erityisesti kestävyyskuntoaan. Vaikka voima- ja nopeuslajit ovat hänelle tuttuja, kestävyyskunnon merkitys arjessa jaksamiselle on noussut entistä vahvemmin esiin. Firstbeat Lifen kuntotasokävely antoi tähän konkreettisen mittarin, ja Saija onkin pystynyt nostamaan tulostaan erinomaiseksi.

– Pienet muutokset vaikuttivat. Haluaisin saada tulosta vielä pari pykälää ylemmäksi, jotta tietäisin kestävyyskunnon olevan paremmalla tasolla myös arkea ajatellen.

“Autotkin katsastetaan määräaikaisesti – miksei itseämmekin?”

Saijan mukaan mittaus kannattaa erityisesti silloin, kun haluaa tehdä muutoksia arjessaan tai ymmärtää paremmin omaa tilannettaan. Hänen mukaansa Firstbeat auttaa realisoimaan arkea kokonaisvaltaisesti. Se näyttää, miten uni, työ, treeni, perhe ja muu elämä muodostavat yhteisen kuormituksen.

– Tietää ainakin tilanteen. Autotkin katsastetaan määräaikaisesti – miksei itseämmekin?

– Jos haluaa tehdä muutoksia elämässään tai mennä jotakin tavoitetta kohti, se auttaa. Tavoitteen ei tarvitse olla urheilullinen, se voi liittyä ihan työssä jaksamiseen.

Aktiivisille naisille, yrittäjille ja kiireistä arkea eläville Saijalla on selkeä viesti: palautumista ei kannata siirtää aina myöhemmäksi.

– Usein ajatellaan, että ehdin myöhemminkin palautua. Mutta oma jaksaminen on kaikkein tärkeintä. Siitä kaikki lähtee.

– On hetkiä, jolloin pitää painaa lujaa. Mutta sitä pitää seurata myös pysäytys. Mitä paremmin arki kantaa, sitä enemmän lomallakin on puhtia tehdä asioita, vaikka liikkua enemmän. Tiedän nyt entistä vahvemmin, että uni on paremmalla mallilla ja osaan varata palautumiselle aikaa. Vaihtelu päivissä on hyvä keino pitää huolta omasta jaksamisesta.

Saijan tärkein oivallus Firstbeat Life -kokemuksesta on lopulta sama, jota hän valmentajana korostaa myös muille: keho kertoo paljon, mutta sen viestejä pitää pysähtyä kuuntelemaan.