Äitiä väsyttää

”Ennen raskaaksi tuloa pitäisi treenata systemaattisesti kaksi vuotta. Sen jälkeen olisi fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa jaksaakseen raskauden, synnytyksen ja vauvavuoden.” Näin totesi eräs opettajani vaihto-opiskeluaikanani Yhdysvalloissa.

Tällaista laskelmoidusti vanhemmaksi tuloon valmistautumista tapahtunee aika harvoin, mutta väitteessä piilee totuuden siemen. Raskaus ja synnytys ovat keholle aikamoisia koettelemuksia, ja hyvä fyysinen kunto auttaa matkan varrella. Kultaakin kalliimmaksi se muodostuu lapsen syntymän jälkeen, kun yöunet muuttuvat säännöllisen epäsäännölliseksi heräilyksi ja voimavaroja pitäisi kerätä pienissä pätkissä pitkin vuorokautta.

Tähän teemaan liittyen tartuinkin tilaisuuteen, kun hyvä ystäväni sai esikoisensa. Pistin pystyyn pienen yhden naisen tutkimuksen siitä, miten elo kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa näkyy Hyvinvointianalyysissa. Ja näkyyhän se!

(Klikkaamalla suuremmaksi) Vauva-ajan väsymys ei ole pelkästään pään sisällä. Hyvinvointianalyysin tulokset näyttävät selkeästi yöheräilyistä johtuvan katkonaisen palautumisen.

Kun voimavarat eivät palaudu riittävästi yöllä, tuoreet vanhemmat lähtevät seuraavaan päivään akut melkoisen tyhjinä. Pienten lasten vanhempien jaksaminen ei siis todellakaan ole mikään turha puheenaihe. Kuka tahansa väsyisi, jos unesta vietäisiin tunteja pois pitkäksi aikaa. Katkonaiset yöunet yhdistettynä uuteen ja ihmeelliseen, koko elämän mullistavaan elämäntilanteeseen voikin olla aika ajoin uuvuttava yhtälö.

Tilanteeseen kannattaa hakea apua erilaisilla, kullekin perheelle sopivilla järjestelyillä. Ystäväni perheessä yöheräilyt jaettiin tasaisesti vanhempien kesken silloin, kun isä oli isyysvapaalla. Välillä nukuttiin samassa sängyssä, välillä lepoa enemmän kaipaava veteli hirsiä viereisessä huoneessa. Kun isä palasi töihin, siirtyi päävastuu yöheräilystä äidille, sillä isä vietti työpäivänsä pitkälti auton ratissa. Varsin fiksu järjestely, autolla ajo ja huonot yöunet kun eivät ole kovinkaan terveellinen yhdistelmä. Välillä lähdettiin myös nukkumaan mummolaan, jossa isovanhemmat tarjosivat arvokkaita hengähdyshetkiä.

Kenellekään tuskin tuli yllätyksenä, että jatkuva heräily ja vauvan imettäminen katkoo yöpalautumisen. Itse yllätyin puolestani siitä, kuinka erinomaisina palautumisen hetkinä imetykset päivällä toimivat! Eivät toki aina, mutta välillä. Ystäväni mukaan tämä on myös hänen tuntemuksensa. Imetyshetket ovat ihania ja rentouttavia tuokioita, jotka tekevät  hyvää niin vauvalle kuin äidille. Imetyksen palauttava vaikutus on toki hyvin yksilöllistä, mutta pointtina on, että tällaisena rikkonaisen unen aikana on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota päivän ajan palauttaviin hetkiin. Lukeminen, musiikin kuuntelu, päiväunet… kaikki lasketaan!

Palataan vielä lopuksi siihen fyysiseen kuntoon. Kahden vuoden systemaattinen treeni tuskin on välttämätöntä ennen raskautta, mutta omasta kunnosta huolehtiminen ennen raskautta, raskausaikana ja sen jälkeen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Hyvä fyysinen kunto nimittäin tehostaa palautumista, jolloin keho saa katkonaisestakin unesta ja lyhyistä rentoutumisista enemmän irti. Tämän saavuttaakseen ei onneksi tarvitse olla huippu-urheilija – ei koekaniinina toiminut ystävänikään ole. Fiksu, omaan kuntotasoon sopiva liikkuminen ja ihan tavallinen arkiaktiivisuus voivatkin olla avaimia sekä energiseen vauva-arkeen että millaiseen arkeen tahansa!

Lue lisää Hyvinvointianalyysista

 

 

Niina Karstunen
Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat
niina.karstunen@firstbeat.fi