Työkykyjohtaminen

Johtajan superkompensaatio, osa 3/4: Henkinen suorituskyky

Superkompensaatiolla tarkoitetaan tilaa, jolloin suorituksen jälkeinen tila on korkeampi kuin lähtötila ennen suoritusta. Suorituksen aikana toimintakyky saattaa hetkellisesti laskeakin, mutta palautumisen aikana tapahtuu kehitystä ja taso nousee.

Tässä kolmannessa osassa paneudumme tarkemmin henkiseen osa-alueeseen ja sen kehittämiseen. Edellisissä osioissa on avattu tarkemmin johtajan superkompensaation hyvän johtajuuden perusteet sekä fyysinen näkökulma. Blogisarjan viimeisessä osassa avataan sosiaalisen ja taloudellisen superkompensaation näkökulmia.

Innostuksesta uupumukseen

Kokenut liiketoimintajohtaja Kalle Kova pääsi urallaan eteenpäin kiivaasti haluamaansa ensimmäiseen toimitusjohtajapestiin. Aloitus oli ensimmäisestä päivästä alkaen onnistunut; vaativassa muutostilanteessa hänet otettiin vastaan uuden paremman tulevaisuuden tuojana.

Alkuun kaikki näytti menevän hyvin. Kalle Kovalla riitti energiaa, jopa niin ettei hän innostuksissaan malttanut irrottautua johtamistehtävästään. Työpäivät pitenivät varkain, aiempi säännöllinen päivärytmi vaihtui vaihteleviin ruokailu- ja nukkumisaikoihin. Entisenä urheilijana hän oli kuitenkin oppinut purkamaan stressiään rankalla liikunnalla.

Vähitellen Kalle Kovalla alkoivat päänsäryt ja yöunet muuttuivat katkonaisemmiksi. Yöhikoiluakin esiintyi. Eräänä päivänä johtaja ei kyennytkään enää nousemaan energisenä vaan oli hyvin väsynyt. Sydän tykytti ja noidannuolikin vaivasi ensimmäistä kertaa sitten nuoruusvuosien. Töissäkin hän menetti malttinsa, vaikka alainen kysyi ihan relevantin kysymyksen yrityksen tulevaisuudesta. Mites tässä nyt näin kävi?

Kuulostaako tutulta? Oletko itse ollut vastaavassa uupumustilassa tai havainnoinut vastaavia johtamisesimerkkejä?

Johtajaksi kasvussa on tunnistettavissa samat lainalaisuudet kuin urheilijan pyrkiessä huipulle. Liian nopea kehitys vaativalle huipputasolle voi pahimmillaan päättää uran nopeasti. Tapahtuu johtamisen drop out, josta paluu samalle tasolle on usein haastavaa, joskus jopa mahdotonta.

Liika imu johtamiseen on kuin avaruuden musta aukko. Se imee kaiken energian huomaamattaan. Edellä kuvatussa tapauksessa Kalle Kovan kuormitustilan syyksi löytyi lyhyen aikavälin sympaattisen hermoston ylirasitustila, joka alkoi vaikuttaa johtajan kykyyn ajatella, toimia ja tehdä päätöksiä.

Pidemmälle jatkuessa tämä olisi voinut vaikuttaa myös epäsuotuisasti terveyteen ja johtaa vakavampaan uupumustilaan, mutta nyt tilanne oli onneksi vielä korjattavissa. Asiantuntijoiden kanssa Kalle Kova alkoi tarkastella kokonaisvaltaisesti työ- ja elämäntilannettaan. Asiantuntijoiden ohjeiden mukaan johtaja teki myös konkreettisia muutoksia elämän- ja johtamistapoihinsa.

Ylläkuvattuja esimerkkitapauksia tulee aika ajoin blogin kirjoittajien konsultoitavaksi.

Stressin vaikutuksia henkiseen suorituskykyyn on tutkittu laajalti. Jo lyhyelläkin ylikuormitustilalla on todettu olevan vaikutusta valikoivan muistin hetkelliseen heikkenemiseen. Joidenkin tutkijoiden mukaan (mm. aivotutkija ja professori Miia Kivipelto) pahimmat työssä koetun stressin vaikutukset ulottuvat 20-30 vuoden päähän. Vaarana on myös strategisen eli episodisen tulevaisuusajattelun heikentyminen. Johtajan kyky tai kyvyttömyys kuvitella mahdollisia tulevia tapahtumia johtamistehtäviin liittyen on suuressa roolissa myös taitavassa päätöksenteossa.

Kohti parempaa itsensä johtamista

Kallekovamaisesti työpäivä paahdetaan usein läpi ilman selkeitä taukoja, kunnollista ravitsemusta ja nesteytystä. Uutta ajattelua vaativat johtamistilanteet suoritetaan vanhoilla linjauksilla, kun stressireaktio ohjaa päätöksentekoa. Jatkuvasti alhainen ja palauttaviin hetkiin reagoimaton sykevaihtelu (RMSSD) päivän aikana merkitsee heikkoa palautumista. Vaikka työpäivän jälkeen tehtäisiinkin erilaisia aktiviteetteja ja yöunikin olisi palauttavaa, päästään vain lähtötasolle. Voimavarat riittävät taas seuraavan päivän suorittamiseen, mutta eivät kehittämiseen.

Tennisammattilaiset ovat huomioineet palautumisen pisteiden (20s tauko) ja puoltenvaihdon välisinä aikoina (90s tauko). Ottelun kestosta näitä lyhyitä taukoja on yhteenlasketusti noin puolet peliajasta. Parhaimmat hyödyntävät nämäkin tauot palautumiseen ja oppimiseen – ottelunaikaiset oppijat ovatkin usein parhaimman Top5-pelaajan joukossa. Menetkö siis töihin päiväksi vain suoriutumaan vai kehittämään liiketoimintaa?

Voiko henkisiä valmiuksia harjoitella?

Johtajan henkiset taidot voidaan jakaa yksinkertaistettuna ajattelu- ja stressinsäätelytaitoihin. Se miten suhtautuu johtamiseen ja miten sinut on johtamistehtävänsä kanssa, ohjaa taustalla johtamistehtävässä ylikuormittumista tai kehittymistä.

Valmistautuminen, ennustaa parhaiten johtamistilanteissa onnistumista. Usein johtamista ei kuitenkaan suunnitella etukäteen vaan luotetaan selkäytimellä reagointiin. Tällöin tilanteessa kuin tilanteessa intuitiivisesti hetken lauluna tehdään nopeita päätöksiä. Näin johtaja voi vaikuttaa tehokkaalta. Usein kuitenkin hetken johtamismalli on arjessa reagoimista ja vahvistaa myös organisaatiokulttuuria reagoivammaksi. Hyviä kasvutuloksia aikaansaava johtaja on puolestaan rakentanut eritasoiset rutiinit, joita systemaattisesti toistamalla hän saa tuloksia aikaan ja kehittää johtamistaitojaan. Parhaimmat johtajat oppivat ja palautuvat työpäivän aikana.

Johtamistyö on ammatti siinä missä muutkin ammatit. Johtamista voi ja tulee harjoitella. Henkisiä valmiuksia on hyvä vahvistaa jo ennen tulevia johtamistilanteita. Mallintamalla etukäteen johtamistilanteita – ja niihin vaihtoehtoisia ratkaisu- ja käyttäytymismalleja – johtaja vahvistaa valikoivan muistin hyödyntämistä sekä tulevaisuusorientoitunutta johtamisotetta. Hyvänä työkaluna tässä on johtajan oma kehitysvartti ennen tulevaa johtamistilannetta. Johtamisvartin aikana johtaja varmistaa oikean ajattelu-, suhtautumis- ja käyttäytymismallin tulevaan tilanteeseen. Tarvittaessa hän vielä simuloi haastavimmat tilanteet, joihin voi joutua esimerkiksi hallituksen kokouksessa.

Lue blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

Johtajan superkompensaatio, osa 1/4: Hyvän johtajuuden peruspalaset

Johtajan superkompensaatio, osa 2/4: Fyysinen suorituskyky

Jaakko Kotisaari
Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Hannu Laakkonen
Executive coach, eMBA, Introspecta

Satu Tuominen
Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Lisää artikkeleita