Kohti parempaa hyvinvointia: Työuupumuksen tunnistaminen ja ehkäisy työelämässä

Työuupumuksen käsite on vakiinnuttanut paikkansa kielessämme viimeisten vuosikymmenien aikana. Työuupumuksen eli burnoutin etymologia sijoittuu 1970-luvun Yhdysvaltoihin. Siihen saakka oli puhuttu sielullisesta voimattomuudesta, väsymyksestä, heikkohermoisuudesta  sekä rehellisesti silkasta laiskuudesta. Toisin kuin nämä aiemmat väsymystä kuvanneet määritteet, työuupumus eli burnout ei ole ollut koskaan lääketieteellinen käsite eikä työuupumuksella täten ole lääketieteellisessä tautiluokituksessa omaa erillistä diagnoosia.  

Työuupumus on kavala kaveri. Se hiipii matkaan mukaan aina vähin äänin, minkä seurauksena sen tunnistaminen on usein vaikeaa. Vaikka terminä työuupumus viittaakin vahvasti työelämään, on se hyvin kokonaisvaltainen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin vaikuttava tila. Työuupumuksen verho ei pääty, saati mieli kirkastu, kun työkoneen kannen laittaa päivän päätteeksi kiinni, vaan harmaan sävyt käärivät allensa mielen ja toiminnan kirkkaimman kärjen myös työajan ulkopuolella. 

Mistä työuupumuksen tunnistaa? 

Kuormittuneella työntekijällä on keskivertoa enemmän stressi– ja uupumusoireilua, unettomuutta ja tyytymättömyyttä elämään. Jos tilanne jatkuu pitkään ja sen lisäksi kasautuu muuta kuormitusta, tilanne voi johtaa uupumiseen ja loppuun palamiseen. Työuupumuksen oireista kokonaisvaltainen voimattomuus sekä väsymys yleensä käynnistävät muiden oireiden kehittymisen. Jatkuvasta väsymyksestä seuraa muistamisen ja keskittymisen vaikeudet, millä voi olla vaikutuksia terveyden ja työtehokkuuden ohella työturvallisuuteen asti. Myös omien tunteitten hallinta voi häiriintyä, kun henkiset voimavarat ovat vähentyneet. Jatkuvan kuormituksen myötä myös omat työasenteet voivat muuttua kielteiseksi heijastuen koko työyhteisöön. Tilanteesta ei näin ollen kärsi ainoastaan uupunut itse, vaan yhtä lailla läheiset kollegat ystävät ympärillä. Tietyissä ammateissa edellä mainitut vaikutukset saattavat muodostaa riskin myös laajemmin työturvallisuuden sekä tuottavuuden kannalta. 

Kuva 1. Stressin määrän ja tunnetilojen yhteydet palautumiseen ja hyvinvointiin (Montserrat 2022).

Viime vuodet ovat tuoneet mukanaan työuupumuksen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn uusia haasteita. Varsin huolestuttavaa on, että erittäin stressaantuneiksi kokeneiden määrä on jopa tuplaantunut viimeisen viiden vuoden aikana (Kuva 2). Luontainen vuorovaikutus ja kollegoiden kanssa tapahtuvat kohtaamiset ovat vähentyneet etätyön kasvaneen suosion myötä. Samaan aikaan sosiaalisen median kanavat tarjoavat epäinhimillisen kuvakulman muiden ihmisten kiillotetusta arjen luksuksesta. Omien haasteiden keskellä painiskelevan mieltä eivät koristellut kuvat kohota, vaan toimivat enemmänkin katalyyttina omien haasteiden kokemiseen. 

Kuva 2. Työntekijöiden kokema stressi on lisääntynyt ja erittäin stressaantuneiksi itsensä tuntevien osuus on jopa tuplaantunut vuodesta 2020. Firstbeat Big Data 2020-2024.

Työuupumusta voidaan ehkäistä – varhainen tunnistaminen avainasemassa 

Kyynistyminen ja oman työn merkityksen vähättely on tietynlainen suojautumiskeino, kun voimat eivät enää riitä entiseen työsuoritukseen eikä työ tuota tyydytystä. Suojautumiskeinona tämä on kuitenkin epätarkoituksenmukainen, koska se voi syventää väsymystä ja siten työuupumusta. Mitä aiemmin liiallinen kuormittuminen ja siihen vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa ja ongelmiin puuttua, sitä paremmin työuupumusta voidaan ehkäistä. Erityisen tärkeää on tunnistaa ylikuormituksen oireet mahdollisimman nopeasti ja reagoida taustalla oleviin juurisyihin. Uupumistilanne ei synnykään hetkessä, vaan on ajan saatossa kehittyvä monen osatekijän summa.  

Vakavasti uupuneella esiintyy usein myös unettomuutta, masennusta tai ahdistuneisuutta. Unettomuus ja työuupumus pahentavat toisiaan, mikä taas voi johtaa haitallisiin muutoksiin unen säätelyssä ja heikentää palautumista työn kuormituksesta. Riittämätön tai huonolaatuinen uni puolestaan heikentää kognitiivista suoriutumista ja tunnesäätelyä, mikä syventää stressiä entisestään.  

Kuva 3. Työuupumukseen altistavat tekijät, Lähde TTL

Onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa sekä ennaltaehkäistä vakavien uupumistilojen syntyminen. Pieniä, alkuun hyvin huomaamattomia muutoksen merkkejä alkaa näkyä elimistössä jo ennen kuin ihminen niitä itse havaitsee. 

Onneksi objektiivisen tiedon mittaamiseen sekä muutosten seuraamiseen on olemassa erinomaisia työkaluja. Firstbeat Life -mittaus avaa oman tilanteen stressin ja kuormituksen suhteen ja kertoo palautumisen riittävyydestä.  

Työnantajalle Firstbeat tuottaa mitattua tietoa henkilöstön hyvinvoinnista. Se auttaa seuraamaan anonyymisti organisaatio- ja ryhmätasolla tapahtuvia muutoksia monipuolisen raportoinnin kautta. Mittaus kertoo hyvinvoinnin riskitekijöistä ja kuinka porukkana hallitsette kuormitusta, ja toisaalta mittaus voi havahduttaa paitsi yksilötasolla myös työyhteisöä tarttumaan ajoissa tekijöihin, jotka työpaikalla tai työkulttuurissa kuormittavat.  

Kuva 4. Tämä on esimerkki uupuneen henkilön mittausdatasta. Jos keho käy viikkokausia ylikierroksilla, voimavarat kuluvat loppuun ja ihminen uupuu.

Nykytilanteen tunnistaminen, omista tavoista sekä valinnoista oppiminen sekä oikeat toimenpiteet synnyttävät tasapainoa ja vakaan pohjan tulevaan. Tuhannet tehdyt projektit kertovat näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä merkityksestä terveyden, hyvinvoinnin sekä työn tekemisen kannalta.  

Kaikesta tuesta huolimatta kenenkään toisen puolesta ei voi liikkua, nukkua tai porkkanaa syödä. Muutos lähtee lopulta aina ja pelkästään yksilön omasta päätöksestä ja sitä seuraavasta käyttäytymisestä käsin.