Vaivaako piilostressi? 5 syytä, joiden vuoksi et aina tunnista stressiä

Stressi on väistämätön osa elämää, jota ilman ei selviytyisi tai saisi asioita aikaan. Parhaimmillaan se innostaa ja lisää työtehoa, mutta liiallinen stressi taas vaikuttaa päinvastoin. Haitallisen stressin oireita ei aina ole helppo tunnistaa.

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, ettei stressi ole aina huono asia. Stressistä tulee kuitenkin vakava ongelma, silloin kun keho ylittää kykynsä palautua ja voimavarat hiipuvat. Erityisen huolestuttavaa on, että emme usein tajua, milloin kykymme hallita stressiä alenee.

Liiallinen stressi voi ilmetä monin tavoin, minkä takia voi olla vaikea tunnistaa,  johtuvatko oireet liiallisesta rasituksesta vai puutteellisesta toipumisesta. Vatsavaivoista on helppo syyttää ruokavaliota tai hoitaa unettomuutta lääkkeillä, vaikka molemmat oireet saattavat itse asiassa olla merkki stressin aiheuttamasta ylikuormituksesta.

Pitkäaikaisen liiallisen stressin oireet vaihtelevat paljon henkilöstä toiseen, ja jopa oireiden tunteminen voi vaikeuttaa stressiin liittyvien ongelmien tunnistamista. Liiallisen stressin merkit luokitellaan tyypillisesti neljään kategoriaan: fyysisiin, emotionaalisiin, käytöksellisiin ja kognitiivisiin merkkeihin. Tässä on joitain yleisimpiä oireita:

FyysinenEmotionaalinenKäytösKognitiivinen
PäänsärkyAhdistuneisuusRuokahalun muutoksetMuistiongelmat
VatsaongelmatMasennusHermostuneisuutta ilmentävät
tavat (kynsien pureminen)
Keskittymisongelmat
HaluttomuusÄrsyyntyminenSosiaalinen eristäytyminenHuonontunut arvostelukyky
SairasteluVäsyminenPäihteiden väärinkäyttöAlentunut järjestelmällisyys

5 syytä, miksi et aina tunnista liiallista stressiä

On useita syitä, miksi ihmiset eivät aina tunnista stressiä. Moninaiset oireet voivat hiipiä elämään salakavalasti. Kokosimme alle muutamia yleisiä syitä, jotka toivottavasti auttavat sinua tunnistamaan kuormittumisen ajoissa ja tekemään tarvittavia muutoksia arjessa.

1. Stressiä ei synny vain negatiivisista asioista

Stressiä eivät aiheuta vain negatiiviset asiat. Kuormitusta syntyy niin töissä kuin vapaalla. Jännitys myös kivoista tapahtumista kuten esiintymisestä, juhlien odotuksesta tai vaikka ensitreffeistä ovat yleisiä esimerkkejä miellyttävistä tunnekokemuksista, jotka kuitenkin aiheuttavat fysiologista stressiä.

Positiivisten asioiden aiheuttamaa kuormitusta on usein vaikeampi havaita. Silti aivan kuten suklaakakkuakin voi syödä liikaa, on myös mahdollista kokea liikaa positiivista stressiä ja päätyä näin kuluttamaan omia voimavaroja.

2. Stressi ja palautuminen ovat monen tekijän summa

Joskus stressi aiheutuu ympäristötekijöistä, joskus omasta toiminnastamme. Kuormitusta ja voimavarojen kulumista voivat lisätä ulkopuoliset tekijät kuten äärimmäiset lämpötilat, sairaudet, meluisat ympäristöt tai taloudelliset haasteet.

Joskus jopa omat rentoutumismenetelmämme saattavat aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi alkoholi on yleisin stressikokemusta väärentävä tekijä. Vaikka saatat tuntea olosi rentoutuneeksi muutaman juoman jälkeen, tekee kehosi ylitöitä.

Samoin liikunta on yleisesti hyvä keino palautua ja lievittää stressiä, mutta sen rasittavuus kannattaa suhteuttaa omaan kuntotasoon ja muuhun kuormitukseen. Sillä mitä voimakkaampi liikuntasuoritus, sitä suurempi stressin määrä. On kuitenkin osoitettu, että säännöllinen liikunta ja hyvä kunto vaikuttavat fysiologiaan tavoilla, jotka parantavat kehon kykyä sopeutua stressiin. Pitkän aikavälin tähtäimellä liikunta on siis tehokas stressin lievittäjä.

3. Tunteet vaikuttavat stressitasoon ja käyttäytymiseen

Stressitekijät eivät ole aina konkreettisia asioita, joista joku on helppo osoittaa pääsyylliseksi ja korjata. Joskus on vaikea havaita stressiä tai sen aiheuttajaa, koska kyseessä on laajempi kokonaisuus ja omiin tunteisiin liittyvät stressitasoa lisäävät toimintamallit.

Saatat esimerkiksi kokea, että et onnistu työssäsi. Riippumatta siitä, onko tämä totta vai ei, alemmuuden tunteet nostavat stressitasoasi. Saatat yrittää kompensoida tätä tuntemusta tekemällä ylitöitä ja tinkimällä palautumisesta. Näin työnnät itseäsi vielä vain enemmän stressaantuneeksi sekä saatat luoda haitallisia toimintamalleja, joita et itse tunnista.

4. Kokonaiskuorma merkitsee

Stressitekijät voivat siis olla henkisiä tai fyysisiä, ja niihin voi liittyä negatiivisia tai positiivisia tunteita. Usein liiallinen stressi ei johdu yhdestä suuresta tekijästä vaan pikemminkin pienempien yhdistelmästä. Pienet asiat kasvavat liian suureksi kokonaiskuormaksi.

Jos koet vaikeita aikoja töissä, ei ole välttämättä järkevää täyttää vapaa-aikaansa korkean intensiteetin harjoittelulla tai muilla stressiä lisäävillä aktiviteeteilla. Sen sijaan kannattaa suosia palauttavaa kevyttä kävelyä ja rentoutua hetkeksi. Mitä enemmän eri elämän osa-alueilla on rasitusta, sitä tärkeämpää on panostaa palautumisen määrään, jotta saat ylläpidettyä tasapainon stressin ja palautumisen välillä.

5. Korkea stressi normalisoituu

Valitettavasti tilanne saattaa myös olla se, että stressistä on jo tullut niin normaalia, ettei enää huomaa jonkin olevan vialla. Hektisen arjen keskellä moni tottuu stressaantuneeseen olotilaan. Saatat ajatella, että kiireiset aikataulut ja väsyminen kuuluvat elämään, vaikka niin ei pitäisi olla.

Stressin tunnistaminen ja motivaatio muuttaa tilannetta ovat ensimmäisiä askelia uuteen terveellisempään normaaliin. Kun itseä kuormittava piilostressi paljastuu, on helpompaa tehdä fiksuja, henkilökohtaisia päätöksiä. Pieni muutos kerrallaan.

Stressin ja palautumisen tasapaino esiin säännöllisellä Firstbeat-mittauksella

Vaikka liiallinen stressi oireileekin jokaisella ihmisellä eri tavalla, on stressivaste kuitenkin fysiologinen ilmiö, joka voidaan havaita ja mitata. Stressaavissa tilanteissa sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu, kun taas parasympaattisen hermoston dominointi osoittaa lepoa ja palautumista.

Kun piilostressin havaitsee ajoissa, on siihen myös mahdollista vaikuttaa. Työhyvinvointiratkaisu Firstbeat Lifen ammattilaistason mittaukset tarjoavat tarkinta sydämen sykevälivaihteluun perustuvaa fysiologista tietoa. Tulokset avaavat yksilöllisen näkymän autonomisen hermoston reaktioihin suhteessa arjen tapahtumiin ja omiin valintoihin.

Sovelluksen stressin ja palautumisen tasapaino -pisteet perustuvat hermoston toimintaan ja auttavat ymmärtämään, miten reagoit elämän haasteisiin sekä ovatko stressi ja palautuminen tasapainossa.

Tavoitteena ei ole poistaa stressiä, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan kannattaa pyrkiä tunnistamaan omien voimavarojen riittävyys sekä stressitasoon vaikuttavat tekijät. Niitä voi käyttää oivalluksia ohjaamaan arjen valintoja, joilla saa luotua parempaa tasapainoa stressin ja palautumisen välille.

Vaivaako piilostressi? Haluatko tunnistaa stressin syyt ja seuraukset?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.

Tutustu ja jaa

Lisää artikkeleita

Mikrotauko palauttaa työpäivän aikana – hallitse kuormitusta etänä ja toimistolla

Blogi #Stressi & Palautuminen

Mikrotauko palauttaa työpäivän aikana – hallitse kuormitusta etänä ja toimistolla

On hälyttävää, ettei moni työntekijä palaudu työpäivän aikana lainkaan. Yhtäjaksoisessa työssä keho ja mieli ylivirittyvät helposti, mikä lisää kuormitusta ja väsymystä. Siksi taukojen pitämistä kannattaa opetella – jo alle minuutin…